Pientalorakentamisen osuus asuntorakentamisessa on viime vuosina puolittunut. Vielä vuonna 2005 pientaloasuntojen osuus oli 63 prosenttia, vuonna 2010 osuus oli 47 prosenttia ja viime vuonna enää 30 prosenttia. Se jo yksistään tarkoittaa sitä, että asukaslähtöinen asuntorakentaminen on vähentynyt jyrkästi.
Pientaloasuminen on edelleen halutuin asumismuoto. Uusimman Suomi asuu -tutkimuksen mukaan suomalaisista 73 prosenttia haluaa asua joko omakoti- tai rivitalossa.
Tarjonta on kuitenkin toisen muotoista, mikä sekin on hyvin ymmärrettävää. Oikeastaan kaikki rakentamisen ammattilaiset ajavat kerrostalorakentamisen asiaa. Kaupungit ja kunnat suosivat kerrostaloyhteisöjä palveluineen keskustojen lähiympäristössä. Näin voidaan tonttien hinnat pitää korkealla ja nähdä keskustat arvokkaina. Perusteluina voidaan esittää muun muassa sinkkutalouksien lisääntyminen, työvoimatarpeet ja lähipalveluiden saatavuuden paraneminen.
Kaavoitus tekee töitä kuntien ja kaupunkien vaatimusten mukaan. Nämä vaatimukset keskittyvät keskustojen, asemaympäristöjen, radanvarsien ja muiden pääväylien ympäristöihin. Omakotirakentamisen mahdollisuudet ja tarpeet unohdetaan kaupunkikeskittämisen tieltä.
On luonnollista, että keskustan uusien asuinpaikkojen tonttivarannot menevät helposti tonttitukkureille, rakennuttajille ja isommille rakennusliikkeille.
Näin päästään asuntotuotantoon. Töitä on kaavoittajalle, rakennuttajille, arkkitehdeille, rakennusliikkeille ja muille ammattirakentamisen osapuolille.
Tontit menevät hyvin kaupaksi ja asunnot myös, kun kaikki on ammattimaisesti järjestetty. Tontin sijainnin pitää olla hyvä, palvelujen tulee olla lähellä ja rahoituksenkin avun hyvin järjestetty. Asuntojen hintaa saadaan hilattua alaspäin, kun tehdään pienempiä asuntoja.
Tällaisessa asuntorakentamisessa tuleva asukas häiritsee mahdollisimman vähän itse prosessia, jossa siis asuntoja tuotetaan.
Omakotiasumista kuitenkin halutaan. Tiedossa on, että varsinkin erillispientaloissa viihdytään parhaiten. Niissä on oma rauha ja valta sekä yritteliäs ja hyvä veronmaksaja. Omakotitalo on myös selvästi edullisin asunto hankkia ja edullisin asumismuoto asua.
Tärkein puute on, että omakotialueita ei suunnitella palvelujen ja keskustojen välittömään läheisyyteen, saati keskustaan. Siten tontteja ei ole kohtuuhintaan saatavilla sopivalta paikalta. Nykyiset omakotirakentamisen alueet on suunniteltu 10 kilometrin päähän keskustoista, tontit ovat isoja, rakennusoikeutta on vähän, eikä lähipalveluista ole tietoa. On selvää, että rahoittajakin on varovainen. Kaupunkipientalosuunnittelua ei osata, vaikka Eurooppa on täynnä malleja pientalovaltaisista elävistä kaupungeista.
Viimeistäänkin viranomaiset ja määräykset tekevät omakotirakennuttamisesta vaikeaa. Sitten tuodaan esille ryhmärakentamisen malli, joka sekin on eräänlainen asuntotuotannon muoto.
Omakotirakentamisen ja -rakennuttajan näkökulmasta ryhmärakentamisen oikea muoto olisi juuri käänteinen nykyisestä. Ryhmälle erilaisia talotehtaita annetaan kullekin rakennettavaksi pientaloalue. Yksittäinen talotehdas saa hoidettavaksi oman korttelialueen ja saa myydä tontit tai hallinta-alueet ja talot asukkaiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta.
Asuntorakentamisesta Suomessa on tullut asuntotuotantoa, vaikka odotukset ovat asukaslähtöisyydessä. Tästä kärsii eniten pientalorakentaminen. Uskon kuitenkin pientalorakentamisen merkittävään nousuun nykyisestä. Käännekin on jo tapahtunut.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asukaslähtöinen asuntorakentaminen on laskenut merkittävästi”