Edessä kiertotalouden vuosikymmen

Tietoa kirjoittajasta Mikko Somersalmi
Tekninen johtaja, Rakli ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Nimensä mukaisesti kiertotaloudella haetaan toiminta- ja talousmallia, jossa tekeminen perustuu resurssien kiertokulkuun. Rakentamisessa luonnonvarojen ylikulutusta suitsitaan monin tavoin alkaneella 2020-luvulla.

EU:n jätedirektiivin ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että jo kuluvana vuonna 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä jatkaisi elämää materiaalikierroissa. Tätä tavoitetta varten ympäristöministeriö ja Rakli ovat valmistelleet alkuvuodesta allekirjoitettavaa Green Deal -sopimusta kestävän purkamisen ja siihen liittyvien purkukartoituksien edistämiseksi.

Raklilla on pitkä kokemus vastaavista kunnianhimoisista vapaaehtoisista sopimuksista energiatehokkuuden kehittämiseksi. Erinomaisten kokemuksien pohjalta uskomme vapaaehtoisten sopimusten voimaan haastavienkin energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.

Green Deal -sopimuksen taustalla on saada tieto Raklin jäsenten purettavien ja laajasti saneerattavien rakennuksien materiaaleista aikaisessa vaiheessa laajempaan tietoon. Tuon tiedon pohjalle voidaan miettiä jatkokäyttöä joko sellaisenaan tai jalostettuna eli rakentaa kiertotalousketjuja ja siten uusia liiketoimintamalleja. Tiedon kerääminen tapahtuu purkamista edeltävän esiselvitysvaiheen eli purkukartoituksen kautta, joka voidaan purkuhankkeen prosessissa toteuttaa esimerkiksi haitta-ainekartoituksen yhteydessä.

Sopimuksen valmistelussa on tullut selväksi, että tieto on kiertotaloudenkin ydinasia. Mikäli tiedot rakennuskannasta ovat riittävän tarkalla tasolla, niin erityyppiset kartoitukset tiedon kasaamiseksi, vaikka materiaalien purkamisen jälkeistä elämää varten, olisivat hyvin helppoja.

Rakennusten ja rakennusosien mahdollisen jäännösarvon konkretisoituminen purkuvaiheessa on jälleen yksi syy rakennuttajalle edistää tiedonhallinnan yhteisiä pelisääntöjä, tietoalustoja, elinkaarimallien kehitystä sekä rakennusten materiaalipankkiratkaisujen yleistymistä. Yksityiskohtaisempi ymmärrys rakennetun ympäristömme sisällöstä johtaa mahdollisuuteen toteuttaa kiertotalousloikka.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla kiertotalouden käsitteen alle mahtuu useamman tason toimenpiteitä. Me Raklissa olemme nostaneet esille kiinteistöjen käyttöä eri tarkoituksiin elinkaarensa aikana, jotta ne ovat resurssitehokkaasti käytössä. Alueellisia kiertotalouden mahdollisuuksia tarkastelemme käynnissä olevassa kiertotalousklinikassamme.

Parhaillaan on meneillään useita ympäristöministeriön selvityksiä materiaalien, kuten muovin ja puun kierrosta rakennustyömailla. Raklin jäseniä on mukana näissä selvityksissä hankepilottien kautta.

Vauhtia kiertotaloudelle antaa hallitusohjelmakin, jossa se on mainittu useassa kohdassa tavoitteena vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

Näkemystä ja tahtoa löytyy siis rakennuttajien kentästä kiertotalouden edistämiseksi. Siksi on tärkeää tukea oikean suunnan löytänyttä alaa mahdollisuuksilla ja kannustimilla erityisesti säädösympäristön kehityksessä. Positiivisuuden kierrettä resurssitehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseksi kun on vaikea synnyttää jäykillä reunaehdoilla tai pakottamalla. Meidän on mahdollista tehdä 2020-luvusta Green Deal -vuosikymmen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Edessä kiertotalouden vuosikymmen”

Vastaa