Kokeile kuukausi maksutta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi syksyllä 2011: ”Huolimatta erilaisista toimenpiteistä ja panostuksesta kosteus- ja homevauriot eivät vaikuta vähentyneen. Päinvastoin tilanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuudessa”.

Minkä pitäisi muuttua? Aluksi pitäisi pohtia ympäristöministeriön asemaa rakennusalalla. Tarkastusvaliokunta kritisoi ympäristöministeriötä. Tuntuukin kummalliselta, että äärimmäisen teknistä ja pragmaattista elinkeinoalaa ohjaa ministeriö, jolla lähtökohtaisesti ei ole mitään tekemistä käytännön rakentamisen kanssa. Ympäristöministeriö on joutunut turvautumaan  samoja asioita tuloksetta käsitteleviin projekteihin ja ohjelmiin. On syntynyt tilanne, jossa rakennusteollisuus ylivoimaisen käytännön osaamisen turvin ohjaa ympäristöministeriötä. ”Ohjattava ohjaa ohjaajaa”, Helsingin Sanomat määritteli asian pääkirjoituksessaan 15.2.2013.

Ongelmien toinen syy on perustutkimuksen vähäisyys rakennusalalla. Julkisesti rahoitettu tutkimus on alalta lähes täysin hävinnyt. Samalla on kadonnut myös tutkimuksen varmistama tieto. Rakentajilla, suunnittelijoilla, viranomaisilla, oikeuslaitoksella, kouluttajilla, tutkijoilla, tuotteiden kehittäjillä, kiinteistöistä vastaavilla ja – pahnan pohjimmaisina – yksityistalouksilla on käytettävissään vain liiketoimintalähtöistä tietoa. Jopa normien tapaiset ohjeet perustuvat pääasiassa kaupalliseen tietoon.

Vastuu ministeriöiden tehtävänjaosta ja riippumattoman tutkimuksen ylläpidosta kuuluu valtioneuvostolle ja viime kädessä eduskunnalle. Kun nyt eduskunnassa yksimielisesti tunnistetaan ongelmien vakavuus, tilanne olisi suotuisa korjaaville aloitteille.

Tällä hetkellä homekoulujen synnyttämä poliittinen – voisi sanoa innokkuus – on kuitenkin johtamassa ”kerralla kuntoon” -tapaiseen ajatteluun. Koska heti ei mikään muutu, se johtaisi toteutuessaan jatkuvaan ”pikkukorjausten” kierteeseen kaikkine seurauksineen. Lisäksi se irrottaisi homekoulut omaksi ongelmakentäkseen, josta saatu kokemus ja oppi syistä ja seurauksista eivät helposti siirry muuhun rakennustoimintaan ja kiinteistönhoitoon.

Esimerkiksi ilmanvaihtotekniikan osalta saatamme sortua ”yltiötekniikkaan”, joka tekee taloista ”kuin huippuunsa viritettyjä koneita, joissa pienikin virhe aiheuttaa ison vahingon”. Näin määrittelivät asian pääkaupunkiseudun rakennusvalvontavirastojen päälliköt. He ehdottivat – tuskastuneina ehkä tarkastustyönsä hankaluuteen – perustettavaksi rakentamisen ministeriötä tai vastaavaa hallintoa.

Homekoulujen, päiväkotien ja sairaaloiden kiireellisiä korjauksia on jatkettava ja aloitettava nykyisin keinoin. Mutta työhön pitäisi heti kytkeä tutkimuksellinen elementti. Siten vaurioiden syyt, seuraukset ja korjaaminen tulisivat luotettavasti dokumentoiduiksi. Ilman sitä korjaaminen ei hyödytä kehitystä ja haittaa seuraavia korjauksia ja huoltoa.

Aalto-yliopisto, VTT ja TTY voisivat perustaa yhdessä rakennusteollisuuden kanssa pilottihankkeen, jossa tarkastettaisiin ja korjattaisiin 2–3 korjausuhan alla olevaa koulua. Työ johtaisi yhteiseen julkaisuun, jota hyödyntävät alan tahot, niin tutkijat kuin liiketoimintakin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Home poistuu vain osaamista lisäämällä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Pentti Kaasinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/pentti-kaasinen/