Juha Vätön tulo näkyy Lemminkäisessä

YIT:n asuntotoiminnan Venäjällä käynnistänyt Juha Vättö joutui toimitusjohtaja Hannu Leinosen tavoin sijaiskärsijäksi vuoden 2008 talouskriisissä. YIT:n hallitukselle tuli hätä, kun näytti, että yhdessä päätetyt valtavat investoinnit Venäjälle olivat muuttumassa pörssiarvon korottajista sijoittajia karkoittavaksi riskikasaumaksi.  Síksi Leinonen, Vättö ja muutama muukin Venäjän toimintaa luotsannut suomalaisjohtaja sai lähteä, kun hallituksen varapuheenjohtaja Reino Hanhisen luottomies Kari Kauniskangas ryhtyi saneeraamaan ja venäläistämään toimintaa.

Lemminkäinen käytti tilaisuutta nopeasti hyväkseen ja palkkasi kokeneen ja erinomaiset yhteiskuntasuhteet omaavan Vätön vetämään Pietarin asuntotoimintaa. Vätön palkkaaminen oli samalla viesti markkinoille, että Lemminkäinen aikoo kasvaa isoksi peluriksi Pietarissa.

Vätön kädenjälki ei ole vielä ehtinyt paljoakaan näkyä Lemminkäisen kohteissa, mutta selvää on, että hän pyrkii tekemään Lemminkäisestä asuntorakentamisessa samanlaisen brändin kaupungissa kuin miksi hän oli YIT Domin nostanut. Tämä tarkoittaa paitsi luotettavuudella myös laatutasolla erottautumista paikallisista kilpailijoista.

Varsinaisessa bulkkituotannossa suomalaiset eivät ole ainakaan toistaiseksi kilpailukykyisiä. Uusin vaihe siinä on vanhojen Hrutsevin aikaisten kortteleiden purkaminen ja uusien asuntojen rakentaminen tilalle. Tämä edellyttää grynderiltä valtavaa asuntovarantoa pois muuttaville asukkaille. Siihen on varoja lähinnä vain Moskovan ”varattoman” pormestari Luzkovin rikkaalla vaimolla Jelenalla, joka on nyt suunnannut huomionsa sementtibisneksestä asuntotuotantoon.

Eliittiasuntojen tuotannossa puolestaan ongelmana on se, että vaativien asiakkaiden toiveet saattavat muuttua moneen kertaan kesken rakentamisen. Pahimpia ovat Vätön mukaan uusrikkaiden ostajien rouvat, jotka valmiin asunnon nähtyään voivat heitättää porealtaat ulos tai vaatia uusia, käsityönä tehtäviä tapetteja, ja valmista pitäisi olla seuraavana päivänä. Tästä luovutuksen vaikeudesta Vättö sai tarpeekseen jo silloin, kun hän harjoitteli 1990-luvulla Lentekissä asuntorakentamista.

Näistä syistä kaikki suomalaisrakentajat ovat toistaiseksi päätyneet tekemään keskitason niin sanottuja comfort-asuntoja. YIT:n tapaan Lemminkäinenkin tekee asuntojen seinät ja lattiat tasoitepintaisina, ja kylpyhuoneissa vähintäänkin lattiaan tulee vesieristys. Vaikka venäläiset määräykset eivät tunnekaan kylppäreissä lattiakaivoa, sai Vättö YIT:n kohteisiin sen mukaan. Rakennuspartion, Okan ja Lipsasen aloittaman asuntokohteen Alexandrian suunnitelmat olivat jo niin pitkälle, että siinä tämä ei onnistunut. Kaareviin ikkuna-aukkoihin sentään saatiin vaihdettua siporex-palkit. Jatkossa Lemminkäinen pyrkii siihen, että se pääsisi riittävän ajoissa vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin.

Vaikka Lemminkäinen pyrkii valmiusasteen nostamiseen ja tekee jonkin verran myös täysin valmiita asuntoja, niin täysin suomalaiseksi asuntotuotantoa ei ole mielekästä muuttaa. Makuerot esimerkiksi arkkitehtuurin ja sisustamisen suhteen on otettava huomioon. Venäläiseen sen paremminkin kuin saksalaiseenkaan asuntoon ei grynderi voi tuoda keittiökaappeja. Myös laatoitukset ja muut sisämateriaalit venäläiset haluavat valita itse ilman grynderin valintaluetteloita. Suomalaisille riittää, että saa valita esimerkiksi kolmesta laatasta, mutta venäläiselle ei riitä kolmekymmentäkään.

Vättö on kehittämässä Lemminkäistä projektinjohtourakoitsijasta normaaliksi rakennusurakoitsijaksi. Omista työmiehistä ja työnjohtajista ei tule olemaan pulaa, sillä väkeä olisi tulossa enemmän kuin Lemminkäinen nyt pystyy ottamaan vastaan. Venäjällä ihmiset ovat usein uskollisempia henkilöille kuin yrityksille.

Alexandrian projektinjohtaja Olli Niirasen ja Juha Vätön yhteisenä haaveena on saada houkuteltua Suomesta muutama luotettava sisustus- ja maalausurakoitsija, joka voisivat itsenäisesti palvella asukkaita näiden viimeistelytöissä.

Pelkäksi asuntorakentajaksi Lemminkäinen ei aio kuitenkaan muuttua, vaan kansainvälisten suuryritysten urakkakohteet kiinnostavat sitä edelleen ja Moskovan alueen Kalugan tapaisille yrityspuistoille on tulossa jatkoa, kunhan Kaluga ensin saadaan liikkeelle, kertoo Lemminkäisen kansainvälisestä toiminnasta vastaava johtaja Juha Höyhtyä.

Lue myös Seppo Mölsän uutinen Pietarin asuntomarkkinoista ja Rakennuslehden sarja Pietarin rakentamisesta.