Yhteiskäyttötilojen kuvamaailma oli hyvin erilainen vuosina 2017–2019. Coworking-tiloja markkinoitiin kuvilla, joissa toisilleen vieraat ihmiset tekivät töitä yhdessä viihtyisissä avotiloissa. Ilmassa oli paljon hypetystä coworking-työympäristöjen edistyksellisyydestä.
Pandemia on jo muuttanut työelämän. Etätyö on uusi normaali, ja paluu toimistolle on edelleen sumuisen epävarmaa. Lähitulevaisuudessa ihmiset saattavat olla aiempaa tarkempia, kenen kanssa töitä tekevät. Samalla punnitaan myös oman työyhteisön vetovoima.
Jossain vaiheessa voi olla nähtävissä myös työyhteisöjen kulttuurien rapautuminen ja hiljaisen tiedon jakamisen seisahtuminen. Mitä tapahtuu, jos työyhteisöt eivät enää kohtaakaan oikeassa elämässä kahviautomaateilla, yhteisillä lounailla tai oikean elämän suunnittelupäivissä? Missä menee se raja, jolloin työnantaja alkaa pohtia erilaisia ulkoistamisvaihtoehtoja, jos jokainen haluaakin tehdä töitä itsekseen, itsenäisesti ja omissa tiloissaan? Miksi pitää toimistoja tyhjillään kolme päivää viikossa?
Yhteiskäyttötilojen kasvu voi olla edelleen kuitenkin nahkeaa. Valtion tilastot voivat antaa kasvupotentiaalille suuntaa. Kiinteistötietoa tuottavan KTI:n viime syksynä Senaatti-kiinteistöille tuottaman Toimistotilojen tarve ja käyttö koronan jälkeisessä maailmassa -raportin mukaan valtiolla työskentelevistä noin 76 000 työntekijästä noin 61 000:lla on käytössä toimistotyöpiste. Nimeämättömissä työpisteissä töitä teki ennen koronaa noin 15 000 työntekijää. Yhteiskäyttötiloissa työskenteli vain alle 1 500 työntekijää.
Jos joku on varmaa, niin hybridityö lisääntyy. Sitä voi tehdä vaikkapa mökkipaikkakunnan ilmaisessa etätyökeskuksessa, kuten esimerkiksi Viitasaarella.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kenen kanssa ja missä haluat koronan jälkeen tehdä töitä?”