Suurta osaa Kiinan jättimäisistä rakennushankkeista rakennetaan kotimaisella halpatyövoimalla, kun maalta muuttaa tuhansittain ihmisiä rakentamaan kasvualueiden rakennuksia. He asuvat parakeissa työmaan keston ajan, säästävät rahaa ja palaavat lopulta kotiin.
Parakeilla en nyt tarkoita välttämättä mitään hökkelikyliä. Vierailemallani työmaalla asutaan kauniiden istutusten keskellä, hiukan pieniä moduulitaloja muistuttavissa sinivalkoisissa asumuksissa. Pyykit roikkuvat kotoisasti narulla mökkien edessä. Koti-ikävä työmaalla silti tulee, sillä perhe on jäänyt kotipaikkakunnalle.
Siirtotyöläisillä ei ole lähetyspaikassa oikeastaan mitään oikeuksia, eivätkä he saa tuoda perhettä mukanaan, sillä Kiinassa ei niin vain vaihdeta asuinpaikkaa. Se on käytännössä kiellettyä.
Nyt ongelmaksi on osoittautumassa se, että kehitystä on alkanut tapahtua myös Kiinan sisäosissa – niissä paikoissa, joista yleensä on ollut tapana tuoda halpaa työvoimaa suurkaupunkeihin. Myös siellä rakennetaan nyt kovalla tohinalla. Työvoima on entistä haluttomampaa lähtemään kauas kotoa, eikä heidän enää välttämättä tarvitsekaan. Töitä riittää lähempänäkin.
Kiinalla on edessään iso haaste: asuinpaikkaa koskevia lakeja on tulevaisuudessa muutettava, jotta kaupunkien kasvu voidaan turvata. Kuinka kauan niin iso muutos kestää, mene ja tiedä. Kyllä täällä osataan tehdä asioita vauhdikkaastikin. Ainakin rakentaessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kiinassa osa 2: Kotimainen halpatyövoima loppuu kohta”