Kiinteistökehityksen prosesseissa paljon petraamista

Esityksen jälkeen pääsivät ääneen rakennusteollisuuden, tutkimuksen ja arkkitehtisuunnittelun näkökulmat. Prosessit eivät suju, kaupunkien toimintaa ja päätöksentekoa kritisoitiin. Kaavoitus on jarru. Vika oli muissa, ei meissä. Hankkeiden nähtiin kuitenkin johtavan mieluummin outoon kuin hyvään ja kiinnostavaan kaupunkiin.

Täydennysrakentamisen, ja 1970-luvun tapaan myös päällerakentamisen, tahti kiihtyy. Samalla kun tahti kiihtyy, arvot ovat koetuksella.

Arkkitehteja on soimattu konseptikehittämistaitojen puutteesta. Ei osata tehdä konseptisuunnittelua vaan ryhdytään tekemään rakennussuunnittelua. Kaavoittaja saa osansa kritiikistä. Rakentamis- ja kiinteistöalaa taas soimataan yleisesti luovuuden, resurssiviisauden, ihmisläheisyyden ja kokonaisnäkemyksen puutteesta. Tästä on päästävä eteenpäin.

Kiinteistökehittäjän mielestä konsepti on yhtä kuin kaava. Kun konseptikehittäjän työkaluna on Neiti Excel, ja ainoastaan Neiti Excel, tulokset vaikuttavat siltä, että kaupunkien keskeiset paikat täyttyvät lähinnä avaruusaluk­sien kaltaisilla möhkäleillä. Nämä kompositiot tuntuvat raivanneen tiensä ja laskeutuneen sijaintiinsa paikan ominaisuuksista sen kummemmin välittämättä. Ympäristön ja ihmisen mittakaava on kadoksissa.

Väitän, että kaupungistuvassa maassa kiinteistökehittämisen taitoja ja prosessiosaamista voidaan pitää yhteiskuntamme kriittisenä menestystekijänä.

Alalla on pitkään toivottu, että ratkaisu prosessien sujuvuuteen löytyy kaavavalitusoikeuden rajoittamisesta. Ympäristöministeriön teettämä selvitys osoitti valituksista valittamisen olevan hukkaan heitettyä energiaa. Rakentamis- ja kiinteistöalan ei auta kuin ottaa lusikka – tai nykyaikaisemmin koko digitaalinen työkalupakki – kauniiseen käteen ja ryhtyä kehittämään osaamistaan.

Kiinteistökehittämisessä on tehokkaasti saatava tasapainoiseen tarkasteluun niin konseptien sisäiset kuin ulkoisetkin vaikutukset. Konsepti ei ole kaava, ei ennen kuin paikan henki ja ulkoisvaikutukset ovat tiiviisti mukana paketissa. Liikkumisen, rakennusperinnön, kaupunkitilan, prosenttitaiteen ja viherympäristön mukaan ottaminen tuo lisäarvoa. Se on vain osaamisesta kiinni.

Alalle onkin viriämässä uutta, monitieteistä perus- ja täydennyskoulutusta. On koulutettu täydennysrakentamisen muutosjohtajia. Kovin ohuella ja yksisilmäisellä osaamisella saadaankin aikaan lähinnä konflikteja. Monen näkökulman synteesiosaamisella sen sijaan kehitetään ratkaisuja, jotka kestävät tarkastelun niin taloudellisuuden, toiminnallisuuden, kansalaisosallistumisen kuin viihtyisyydenkin kriteerein.

Kiinteistökehittämisen ja lainsäädännön mukaiset prosessit on saatava palvelemaan ja ymmärtämään paremmin toisiaan. Ihmiset ja osaaminen on saatava pelaamaan tehokkaasti yhteen. Tilanne ei parane, jos kehitystyö ei ole yhteistä tai jos näkökulmat yksipuolistuvat.

Tuotoksissaan historiatietoinen, nykyhetkessä osaava ja tulevaisuusorientoitunut kiinteistö- ja rakentamisala on arvokas ja myös ulkoa arvostettu ala. Jokainen kiinteistökehityshanke tuokoon kaupungeille lisää arvoa ja alalle lisää arvotusta, niin toiminnallisesti, taloudellisesti kuin kaupunkikuvallisestikin.