Asuntoministeri Pia Viitasen asettama Remonttityöryhmä nosti keskeiseksi lähiöiden kehittämisen työkaluksi lähiöstrategian. Sen tulisi pohjautua toisaalta kunnan kehityssuunnitelmiin ja toisaalta lähiöiden asukkaiden ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Lähiön kokonaisvaltaisen kehityssuunnitelman pohjalta yksittäisiä kiinteistöjä kannustetaan laatimaan omat strategiansa tehostamaan kiinteistöjen ylläpitoa sekä korjaus- ja kehitystoimintaa.
Työryhmä esittää, että lähiöitä kehitetään helpottamalla lisä- ja täydennysrakentamista muun muassa suuntaamalla lisärakentamisesta syntyvä arvonnousu kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaustoimintaan. Kunnan tulonmenetystä esitetään kompensoitavaksi suuntaamalla infra-avustuksia vanhoille alueille lisä- ja täydennysrakentamistilanteissa. Lisäksi esitetään joustavuutta kaavamääräysten soveltamisessa ja varsinkin pysäköintiratkaisuihin toivotaan uudenlaista ajattelua.
Lähiöstrategian ja kiinteistökohtaisten strategioiden pohjalta on tarkoitus päästä paremmin kestävän kehityksen mukaiseen kiinteistönpitoon ja korjaustoimintaan lähiötasolla kuin tarkasteltaessa vain yksittäisen kiinteistön energia- ja ekotehokkuutta. Tätä tukemaan tarvitaan ryhmärakentamisen kaltaisia uusia toimintatapoja.
Korjausvelan katsotaan pitkälti johtuvan laiminlyödystä kiinteistönpidosta. Sen seurauksena korjauksia joudutaan tekemään ennenaikaisesti ja kalliimpina kuin hyvin hoidetuissa kiinteistöissä. Kiinteistökohtainen strategia on tärkeä työkalu ylläpitokulttuurin kehittämisessä. Siihen tulee kytkeä jo olemassa olevat kuntoarviot, korjaustoiminnan pitkän tähtäimen suunnitelma kymmeneksi vuodeksi nykyisen viiden vuoden sijasta, huoltokirjat ja energiatodistukset. Strategia antaa siten kokonaiskuvan kiinteistön nykytilasta ja tulevaisuudesta osana lähiön kokonaisvaltaista kehittämistä. Strategia esitetään tiivistettäväksi mittariksi, joka objektiivisesti kuvaa kiinteistön teknistä ja taloudellista arvoa ja kannustaisi siten kiinteistöjä niiden arvoa ylläpitäviin ja nostaviin toimiin. Mittari sekä strategia tulisivat osaksi isännöitsijäntodistusta.
Työryhmä esittää muun muassa kiinteistöjen kirjanpidollisten menetelmien kehittämistä. Menetelmien tulisi parantaa varautumista peruskorjausten rahoittamiseen esimerkiksi sisällyttämällä korjaustarve taseeseen. Lisäksi esitetään avustusta kiinteistö- strategioiden laatimiseen ja tukien suuntaamista ekotehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin siirtymäajan kuluessa vuoteen 2020 mennessä. Ekotehokkuustarkastelu tulee tehdä kiinteistö- ja lähiöpohjalta.
Heikossa tilassa olevien asunto-osakeyhtiöiden korjaustoiminnan rahoitus on vaikeutunut olennaisesti rahamarkkinoiden kiristyttyä. Rahoituksen helpottamiseksi työryhmä esittää valtion täytetakausta peruskorjauslainoille. Täytetakauksen ehtona on pitkäjänteinen kiinteistönhoidon suunnitelma.
Valtion ja kuntien tukitoimien tulee alkuvaiheessa kohdistua lähiöstrategioiden ja kiinteistökohtaisten strategioiden kehittämiseen. Korjaustoiminnalta edellytetään jo nykyisellään energiatehokkuuden parantamista. Jatkossa tukitoimia tulee suunnata ekotehokkuutta parantavien teknologioiden ja toimintatapojen kehittämiseen lähiötä kokonaisvaltaisesti tarkastellen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Lähiöiden kehittämisen on oltava suunnitelmallista”