Ovatko 100 hengen vähennykset normiliiketoimintaa YIT:lle?

YIT käynnisti ennen joulua yt-neuvottelut noin 100 toimihenkilön vähentämisestä. Neuvottelujen piirissä on noin 700 konttoreissa työskentelevää toimihenkilöä Suomessa. Kehnossa taloustilanteessa uutista ei voine pitää järisyttävän suurena yllätyksenä. Sen sijaan sitä voi pitää yllättävänä, että YIT ei katsonut tarpeelliseksi julkistaa pörssitiedotetta yt-neuvotteluista, vaan asia tuli julkisuuteen STT:n uutisen kautta tapaninpäivänä.

Sinällään YIT:n toiminta ei ole lainvastaista. Arvopaperimarkkinalaki antaa pörssiyhtiöille melko lailla tulkinnanvaraa yt-neuvotteluista tiedottamisessa. Lain mukaan yt-neuvotteluista tulee julkistaa pörssitiedote ilman aiheetonta viivytystä silloin, kun yhtiö arvioi neuvottelujen merkityksen olevan olennainen. Finanssivalvonnan antaman ohjeistuksen mukaan yhtiö voi myös valita linjan, että se julkistaa pörssitiedotteen aina, kun se käynnistää yt-neuvottelut.

YIT:n sijoittajasuhdejohtaja Sanna Kaje totesi Rakennuslehdelle, ettei yhtiön politiikkana ole ollut julkaista pörssitiedotetta tällaisista asioista. Hänen mukaansa politiikan taustalla on muun muassa se, että lomautukset ovat tyypillinen käytäntö rakennusalalla.

Pidän YIT:n linjanvetoa hieman outona. Vetoaminen lomautusten normaaliuteen rakennusalalla ontuu tässä tapauksessa, koska kysehän on konttoripuolen väestä eikä työmaahenkilöstöstä. Itse osakesijoittamista jo pitkään harjoittaneena koen 100 hengen vähennystarpeen YIT:n kokoisessa firmassa ilman muuta niin olennaisena asiana, että se vaikuttaa sijoittajien näkemyksiin yhtiön tilanteesta (selvennykseksi todettakoon, ettei minulla ole YIT:n osakkeita). On vaikea kuvitella yhdenkään sijoittajan olevan sitä mieltä, ettei asia olisi ollut pörssitiedotteen väärti. Varmasti sijoittajat haluavat sijoituspäätöstensä tueksi mieluummin vaikka liikaa tietoa kuin liian vähän.

Vaikka asia nyt nousi Suomessa esiin STT:n uutisen kautta, se ei välttämättä edelleenkään ole kantautunut esimerkiksi ulkomaalaisten piensijoittajien korviin. Siten erimaalaiset sijoittajat joutuvat tässä tapauksessa eriarvoiseen asemaan yhtiötä koskevan tiedonsaannin suhteen. Epäilen, ovatko myöskään kaikki suomalaiset piensijoittajat seuranneet uutisia normaalilla tarkkuudella joulun aikoihin. Pörssiyhtiöiden osalta sama tieto tulisi olla kaikkien saatavilla ja tasapuolisesti myös ajallisesti.

Yt-neuvotteluiden vaikutus yhtiöiden pörssikurssiin ei ole täysin yksiselitteistä. Ylen Uutiset selvitti viime vuonna asiaa. Selvityksen mukaan pörssikurssit tapasivat yleensä nousta heti yt-neuvotteluiden julkistamisen jälkeen, mutta jo parin viikon kuluttua ne palasivat ilmoitusta edeltävälle tasolle tai laskivat jopa sen alle. Myös esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus kertoi irtisanomisuutisten vaikuttavan yhtiöiden pörssikursseihin negatiivisesti. Tosin merkitystä on myös sillä, miten yhtiö henkilöstövähennyksiä perustelee. Kysynnän heikentyminen tulkitaan negatiivisemmaksi perusteluksi kuin toiminnan tehostaminen.

YIT:n kurssi nousi tapaninpäivää seuraavana kaupankäyntipäivänä hieman. Yt-neuvotteluita suurempi merkitys kurssiin oli todennäköisesti kuitenkin sillä, että yhtiö julkisti joulukuun jälkipuoliskolla useita merkittäviä hankkeita ja kauppoja.

Sijoittajan näkökulman ohella asiaa voi pohtia myös työntekijöiden näkökulmasta. Millaisen kuvan yhtiö antaa työntekijöilleen heidän merkityksestään, jos yhtiö ei pidä 100 hengen vähentämistä pörssitiedotteen arvoisena asiana? Ainakin itse työntekijänä tulkitsisin tällaista tiedotuspolitiikkaa henkilöstön merkitystä väheksyvänä.

Oli näkökulma lähes mikä tahansa, ei tiedottamatta jättämistä puolla oikein mikään. Väistämättä mieleen herää kysymys, yrittikö YIT tarkoituksella salata yt-neuvottelut?