Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n liittohallitus on huolissaan puurakentamisen kosteusmittauksen ohjeistuksen puuttumisesta Suomessa. Rakennusalalle tarvitaan yhteinen ohjeistus, jotta kaikki hankkeen osapuolet voisivat luottaa tulosten vertailukelpoisuuteen.
Puurakentaminen on tällä hetkellä kovassa nosteessa. Monimuotoiset ja korkeatkin puurakenteiset kohteet näkyvät katukuvassa ja julkisuudessa. Puuta käytetään eri muodoissa perinteisestä sahatavarasta jalostettuihin elementteihin. Puurakentamista arvostellaan mahdollisista kosteuden aiheuttamista ongelmista, mutta onko siihen aihetta. Millaista ohjeistusta mittaamiseen tarvitaan?
Esimerkkinä voidaan ajatella clt-rakennuksen kosteusmittauspisteiden kappalemäärää, mittapisteiden otannan tiheyttä ja mittaussyvyyttä. Kuka määrittelee kosteusmittauksen kriteerit? Yhtenäisen ohjeistuksen avulla kaikki hankkeen osapuolet voisivat luottaa tulosten olevan yleisesti hyväksytyn tulkinnan mukaisia.
Etäluettavien mittareiden tekniikka on kehittynyt huimalla vauhdilla, ja myös tämän mittaustekniikan kehitys tulisi huomioida ohjeistukseen mukaan. Puurakentamisessa on tärkeää rakenneliittymien toimivuuden seuranta ja rakennetyyppien liitosrakenteiden kosteusteknisen toimivuuden seuranta, myös käyttöolosuhteissa. Etäluettavan puunkosteusmittauksen seuraaminen rakentamisen aikana ja takuuaikana todentaisi rakenneliitosten suunnitellun toimivuuden. Tästä hyötyisivät tilaaja, urakoitsija sekä rakennesuunnittelija ja tietenkin loppukäyttäjä.
Alan kirjallisuutta ja puurakentamisesta tehtyjä opinnäyte- ja diplomitöitä lukiessa toistuu sama asia: pitäisi luoda yhtenäinen säännöstö, miten puurakentamisessa kosteusmittaus toteutetaan vertailukelpoisesti.
Mittausolosuhteiden, mittalaitteistojen ja menetelmien erot voivat olla isoja ja lopulliset mittaustulokset sen mukaisia. Mikä siis on rakenteen kyseisen mittauskohdan ”oikea” mittaustulos?
Uudiskohteissa puurakenteen valmistaja ilmoittaa raja-arvot tuotteelleen. Nämä ovat todennettavissa tuotteen lähtiessä tuotantolaitokselta. Onko paikoilleen asennetun tuotteen kosteus se, jonka rakennesuunnittelija on arvioinut? Miten tämä todennetaan työmaalla urakoitsijan, rakennustöiden valvojan sekä kosteudenhallintakoordinaattorin yhteistyöllä?
Peruskorjauskohteen tai vanhojen talojen puurakenteiden kosteuden mittaaminen on sekin oma lukunsa.
Perinteisesti puurakenteen kosteusmittaus on tehty sähköisellä vastusmittarilla (piikkimittari). Tämä ei riko rakennetta ja on työmaaolosuhteissa nopea tapa mitata. Punnitus–kuivaus-mittaustapa antaa tarkemman selvyyden mittaushetken tuloksesta, mutta on aikaa vievä. Kaikki mittaustavat vaativat ammattitaitoa ja puolueettomuutta.
On mahdollista käyttää etäluettavia puunkosteuden mittaamiseen kehitettyjä antureita, jotka antavat mittaustuloksen reaaliajassa. Tämä mittaustapa antaa tietoa määritellyllä aikavälillä, ja näin voidaan seurata mittauspisteen kosteuskäyttäytymistä pitkällä aikavälillä.
Teknisten välineiden käyttöön olisi hyvä saada yhtenäinen ohjeistus, jonka laatimisessa tulisi olla mukana alan toimijoita ja asiantuntijoita puurakentamisen eri osa-alueilta. RKL:n asiantuntijat tarjoavat tässä osaamistaan alan yhteiseksi eduksi, jos ohjeistusta ryhdytään valmistelemaan.
Näin kuriositeettina mainittakoon, että hakusanalla ”puun kosteusmittaus” saa Googlesta yli 165 000 vastausta. Siitä voi olla työlästä karsia relevantein aines.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Puurakenteiden kosteusmittaus kaipaa yhtenäistä ohjeistusta”