Rakennusala tarvitsee kiertotalousmallia

Tietoa kirjoittajasta Jaakko Yli-Säntti
Asiantuntijapalveluiden toimialajohtaja, Sweco
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan maapallolla on pian enemmän ihmisen tuottamaa materiaalia kuin elollista ainesta. Suurin osa tästä massasta muodostuu rakennuksista ja teistä. Samalla jopa yhdeksän prosenttia maailman hiilipäästöistä syntyy rakennusmateriaalien tuotannossa. Yhtälö on kestämätön.

Kiertotalous ei kuitenkaan ole rakennusalalla likimainkaan itsestään selvää. Kun rakennus tulee käyttötarkoituksensa tai elinkaarensa päähän, pitäisi miettiä, miten se olisi muutettavissa uuteen tarkoitukseen tai miten materiaaleja voisi käyttää uudelleen jo samalla tontilla.

Sopii myös kysyä, tarvitseeko rakennusta alkuunkaan purkaa. Sweco toteutti vuosi sitten Helsingin kaupungin asuntotuotantopalveluille laskelman, jossa verrattiin kahden lähiökerrostalon peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen hiilijalanjälkeä ja kustannuksia. Asuinkerrostalon peruskorjaus ja korottaminen tuottivat paitsi pienemmän hiilijalanjäljen myös edullisemman hintalapun kuin purkaminen ja uudisrakentaminen.

Rakennuskanta uudistuu hitaasti. Jos haluamme vähentää rakentamisen ja asumisen päästöjä tehokkaasti, toimet on suunnattava olemassa olevaan kiinteistömassaan, käytön aikaiseen energiankulutukseen ja käytettävyyteen. Hukumme rakennusmateriaaleihin, ja siksi rakennusala tarvitsee kiertotalousmallia ja resurssiviisautta.

Onneksi alaa tuupitaan jo eteenpäin. Joulukuussa allekirjoitettu green deal -sopimus vauhdittaa muovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä rakentamisessa. Tammikuussa valmistunut kansallinen kiertotalousohjelma sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta, joilla kiertotaloudesta tehdään suomalaisen talouden perusta vuoteen 2035 mennessä. Keskeiset ehdotukset liittyvät kiertotalouden edistämiseen juuri rakennusalalla. Tämä ei ole ihme: jos alallamme käytetyt valtavat määrät terästä, betonia, puuta ja muovia saadaan pidettyä kierrossa, päästöt vähenevät merkittävästi. Toisaalta kaavoitus, maankäyttö ja muu rakennetun ympäristön suunnittelu vaikuttavat siihen, miten kiertotalouden ratkaisuja saadaan muilla aloilla ja yhteiskunnan alueilla käyttöön.

Ohjelman pääajatus on yksinkertainen: kiertotalouden on ohjattava ajattelua läpi rakentamisen elinkaaren. Taloudellisilla kannusteilla ja hankintakäytännöillä alalle syntyy kilpailua hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuilla. Ajatuksen tasolla yksinkertaista, käytännössä tähän tarvitaan niin valtionhallintoa, kuntia kuin meitä yrityksiäkin.

Jokaisen rakennusalalla kannattaa siis painaa mieleen tämä mantra: Huomioidaan suunnittelussa nykyisten rakennusten käyttö sekä uusien monikäyttöisyys, korjattavuus ja purettavuus. Ehkäistään rakentamisessa jätteen syntyä lajittelemalla ja kierrättämällä. Huolletaan käytön aikana rakennuksia oikein, jaetaan tiloja ja vettä sekä kierrätetään energiaa. Vähennetään turhaa purkamista korjaamalla. Uudelleenkäytetään ja kierrätetään rakennus- ja purkumateriaaleja. Valmistetaan kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä rakennustuotteita kierrätysmateriaaleista. Ja aloitetaan kierto taas alusta.

On saatava aikaan muutos tavassamme rakentaa ja korjata sekä nähtävä kiertotalous hyödyntämättömänä potentiaalina. Nykyisen rakennuskannan korjaamisen haaste on se, ettei rakennusten osia ole suunniteltu vaihdettaviksi. Pitkän ja kustannustehokkaan elinkaaren lisäksi on toteutettava sellaista, joka on helppo korjata tai laittaa kiertoon myös tulevaisuudessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Rakennusala tarvitsee kiertotalousmallia”

  1. Murskattu betoni kierrätetään, samoin betoniraudat, puu yms palava poltetaan (ei siitä roinasta enää muuhun ole), kupari otetaan talteen, lasi lasinkeräykseen, mitä jää? No ne muovit. Eli paljon ei jäänyt. Ehkä muovillekin jotain joskus keksitään. Voihan epäkäytännöllisiä liian matalia sisäkorkeudeltaan olevia taloja tietysti korottaa jos löytyy sopiva runko ja myyjä ja jos sijainti on hyvä. Harvoin tämä yhtälö toteutuu.

  2. Ajatelkaapa, jos hankinnoissakin painotettaisiin uusiutuvalla energialla kierrätysmateriaalista tuotettuja tuotteita. Käsittäkseni kuitenkin kaikki kotimaiset rakennusliikkeet ostavat mieluummin halpaa. Hyvä esimerkki löytyy mm. betoniteräsmarkkinoilta. Suomeen tulee järkyttävä määrä betoniterästä vuosittain idästä ja Itä-Euroopasta. Vaiehtoehtokin löytyy kotimaisilta markkinoilta, mutta on kuulemma liian usein liian kallis.

    1. Tavoitteena toki hieno, mutta voinee toimia vain muutamissa harvoissa tuoteryhmissä, kuten metallit ja lasivillaeristeet, johtuen siitä, että kierrätettävää ei vain ole olemassa. Mistäpä saisimme riittävän määrän esim. kierrätysmateriaapohjaista kiviainesta, betonia, sahatavaraa jne. Kiviainesta esim. kaivoksista toki on, mutta niin pitkien matkojen takana, että kuljettamisen kustannukset ja hiilijalanjälki tulevat kohtuuttoman suuriksi.

      Rakennusalan kierrätyspotentiaalia hämärtää se, että jätemäärissä dominoi ylijäämämaa. Varsinaista kierrätettävää jätettä on varsin vähän. Esimerkiksi uutta betonia valetaan vuositain toistakymmentä miljoonaa tonnia, kun kierrätykseen betonia tulee samaan aikaan vain pari miljoonaa tonnia.

      1. Tietenkään samaa mallia ei voi soveltaa jokaiseen tuotteeseen, mutta silloin kun tarjolla on niin sanotusti kestävästi tuotettuja materiaaleja, niin tulisi näitä voida suosia, halvemman mutta hämärämmin tuotettujen vaihtoehtojen kustannuksilla.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat