Rakennusten kansainvälisesti tunnetut ympäristöluokitukset, kuten Breeam ja Leed, voivat parantaa merkittävästi kiinteistöjen myytävyyttä ja vuokrattavuutta, etenkin, kun toimitaan kansainvälisillä markkinoilla.
Kiinteistönomistajat maailmalla pitävät toimitilojensa ympäristöluokittelua entistä tärkeämpänä. Ympäristöluokitukset ovat mahdollistaneet sen, että sijoittajat, viranomaiset ja käyttäjät ovat voineet alkaa vertailla kiinteistöjen energiatehokkuutta yhtenäisin menetelmin eri puolilla maailmaa. Suurin motivaatiotekijä toimitilojen ympäristöluokituksille näyttää kuitenkin olevan kansainvälisten kiinteistömarkkinoiden avautuminen luokituksien myötä, sillä yhä useammat kansainväliset toimijat vaativat tiloiltaan kansainvälisesti tunnettuja ympäristöluokituksia heidän yhteiskuntavastuupolitiikastaan ja eettisistä periaatteistaan sekä imagotekijöistä johtuen.
Kansainvälisesti tunnettujen ympäristöluokitusten vaikutus näkyy erityisesti kohteiden myytävyyden ja vuokrattavuuden parantumisena. Myytävyyden parantuminen johtaa lyhyempiin myyntiaikoihin, ja parantunut vuokrattavuus auttaa puolestaan pienentämään kohteiden vajaakäyttöä, tilojen täyttäessä suuremman potentiaalisen vuokralaisjoukon kriteerit.
Perinteisesti rakennusten ympäristöluokitusten on mielletty vaikuttavan lähinnä kohteiden energiatehokkuuteen liittyviin seikkoihin. Tunnetut ympäristöluokitukset toimivat myös kiinteistön laadun takeena, kohdemaan kiinteistömarkkinoita ehkä huonosti tuntevalle potentiaaliselle ostajalle tai vuokralaiselle. Luokittelemattomat kohteet puolestaan saattavat herättää kansainvälisten toimijoiden keskuudessa epäilyksiä ja kysymyksiä siitä, miksei rakennusta ole ympäristöluokiteltu, jos kaikki on kunnossa?
Suomessa kiinteistöjen omistajat ovat hakeneet rakennuksille ahkerasti kansainvälisesti tunnettuja ympäristöluokituksia viime vuosikymmenen aikana. Suomessa onkin Pohjoismaiden eniten Breeam- ja Leed-luokiteltuja rakennuksia.
Tulevaisuudessa rakennusten ympäristöluokitusten suosio kiihtyy todennäköisesti entisestään niin Suomessa kuin muualla maailmallakin, sillä kiinteistömarkkinoiden koetaan ympäristöluokitusten osalta olevan vahvasti polarisoitumassa luokiteltuihin ja luokittelemattomiin kohteisiin. Luokitellut kohteet ovat globaalia kauppatavaraa ja luokittelemattomat kohteet saavat tyytyä kansallisiin markkinoihin.
Edellä mainitut havainnot pohjautuvat diplomityöhön, jonka yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin 16 keskeistä toimitilojen sijoittaja- ja käyttäjäomistajien edustajaa Suomessa. Suurin osa kiinteistöillään aktiivisesti kauppaa käyvistä omistajista mainitsi hakevansa kaikille uudiskohteilleen ympäristöluokituksia lähes poikkeuksetta, ja osa kartoittaa kohdekohtaisesti myös mahdollisuuksia luokitella vanhoja rakennuksiaan.
Ympäristöluokitusten ei koeta kuitenkaan suoraan näkyvän kohteiden suurempana myyntihintana tai korkeampana vuokrana. Ympäristöluokituksia ei tehdä myöskään pelkästään imagotekijöiden takia, vaan ne antavat kiinteistöomistajille aidon työkalun liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen nimenomaan kohteiden myytävyyden ja vuokrattavuuden parantumisen kautta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Rakennusten ympäristöluokitukset avaavat tien kansainvälisille markkinoille”
Juuri näin. Luokitellut kiinteistöt ovat kansainvälistä kauppatavaraa. Luokittelemattomat kotimaista. Jos kiinteistö on lähtökohtaisesti kotimaisessa omistuksessa kannattaa kalliit sertifoinnit unohtaa.
”Jos kiinteistö on lähtökohtaisesti kotimaisessa omistuksessa kannattaa kalliit sertifoinnit unohtaa.”
Kaikki vähänkään järkevät kiinteistönomistajat hankkivat kohteilleen nämä täysin turhat ja Suomen oloissa tarpeettomat kansainvälisesti tunnetut sertifioinnit, sillä haluavat vuokralaisiksi kansainvälisiä sertifioinninkipeitä yrityksiä. On lukuisia suuria ketjuja, jotka edellyttävät kauppapaikoiltaan sertifiointia.
Suurten kansainvälisten yritysten tapauksessa kyse on ns. viherpesusta.
Se, että niitä lumppuja parsivat kasaan halpatuotantomaissa alipalkatut lapset epäinhimillisissä olosuhteissa, se ei merkitse mitään. Kaikki se on pyyhittävissä pois kun toimistossa kierrätetään paperit ja kartongit, siivotaan liiketiloja ekologisesti kestävillä pesuaineilla ja sisustetaan hieman lähialueiden tuotteilla.
Leed ja Breeam ovat täysin humpuukia. Ajatus on jalo, mutta kuten laulussa sanotaan, kaikille kaikkea on ei mitään kellekään. Turhan yleispäteviä ja täysin kummallisia asioita, vain muutamia aidosti mihinkään rakennuksen elinkaaren aikana vaikuttavia tekijöitä…
Ekotehokkuus pitäisi saada normiohjatuksi, jolloin kalliit, kaupalliset sertifioinnit menettävät merkityksensä. Tutkimusten valossa näyttää myös siltä, että ekotehokkuus ja rakenneterveys kulkevat käsi kädessä.
Ainakin LEED-sertifikaattiin liittyy myös paljon sellaisia asioita, jotka eivät liity rakennusmääräyksiin mitenkään. Ja etenkin olemassaolevan rakennuksen sertifiointiin vaikuttaa etupäässä kiinteistön käyttötavat, aineet yms.
”Lähtökohtaisesti kotimaisessa omistuksessa?”. Se voi äkkiä muuttua.
Kaupalliset luokitukset ovat aina normeja edellä, tarkoituksella. Eli määräystasoa parempi ei koskaan menetä merkitystään.
Ja on todella hyvä asia, että luokituksissa katsotaan asioita rakentamismääräystasoa laajemmin.
Lisäksi on syytä muistaa käyttövaiheen luokitukset, jotka maailmalla ovat jo hankevaihetta suurempi juttu ja kohta Suomessakin.