Suuret ratahankkeet edellyttävät rohkeutta kestävään suunnitteluun

Tietoa kirjoittajasta Kalle Euro
Toiminnanjohtaja, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Raideinvestoinnit palvelevat yhteiskuntaa, ympäristöä ja Suomen elinvoimaisuutta. Suunnittelu- ja rakennusalan ammattilaisilla on paljon annettavaa siihen, kuinka Suomesta tehdään vähäpäästöisempi, mutta ennen kaikkea taloudellisesti menestyvä.

Eurooppa kuhisee kunnianhimoa kehittää raideliikennettä. Kehityshankkeiden ollessa vireillä Ranskassa ja Ruotsissa on Espanjalla puolestaan jo nyt koko maailman toiseksi suurin suurnopeusjunien raideverkosto heti Kiinan jälkeen.

Myös Antti Rinteen hallitusohjelma on peräänkuuluttanut raideliikenteen rohkeaa kehitystä. Miljardien eurojen investoinnit on tarkoitus käynnistää ja toteuttaa seuraavien vuosikymmenien aikana.

Suuret ratahankkeet enteilevät rakennustarpeita, joissa suunnittelulla ja laadukkaalla rakentamisella on hyvin painava asema. Olemmehan rakentamassa Suomea ja yhteiskuntamme keskeisimpiä yhteyksiä uudelleen.

Lähihistoriamme näkökulmasta raideinvestointeja on pitkään tehty muun muassa metsäteollisuuden tahtipuikon mukaan. Nyt moottorina toimii kaupungistuminen, kestävän liikkumisen edistäminen alueellisesti tasapainoisella tavalla ja työn perässä liikkumisen helpottaminen.

Tätä muutosta johdetaan rohkealla ja kestävällä suunnittelulla, sillä se tarjoaa keinoja ennakoida ja vähentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä pitkällä tähtäimellä. Kasvava ympäristötietoisuus, kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttävät myös infrarakentamisen muutosta.

Kesän aikana liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin nosti esiin järkevän yhdyskuntasuunnittelun merkityksen, joka tukisi kaupunkien elinvoimaisuutta. Järkeviä yhdyskuntia tulisikin luoda niihin kasvukeskuksiin, mihin raidehankkeiden on määrä tuoda elinvoimaa. Tiivis kaupunkirakenne vähentää ihmisten tarvetta liikkua ja karsii täten hiilipäästöjä. Uudenlaisen kaupunkirakenteen suunnitteluun tulee ryhtyä jo ennen raideinvestointeja, sillä niin varmistamme nopeiden yhteyksien tuoman yhteiskunnallisen lisäarvon.

On hyvin selvää, että laadukkaasti suunniteltu on parempi vaihtoehto kuin ripeästi aloitettu. Tästä avauksesta ministerille hatunnosto.

Ympäristönäkökulman ohella elinvoimaisempaa Suomea luodaan myös rohkeasti kunnianhimoisella arkkitehtuurilla. Oodin ja Amos Rexin kaltaiset komeat merkkirakennukset osoittavat tämän keräämällä rutkasti positiivista huomiota ja elävöittämällä kaupunkia ympärillään. Myös Tampereen Kansi on oiva esimerkki nimenomaan raideliikenteeseen integroituvasta houkuttelevasta arkkitehtuurista. Nopeat ja vaivattomat ratayhteydet peräänkuuluttavat samankaltaista arkkitehtuuria muuallakin radan varrella.

Alkaneen vaalikauden keskeinen kysymys onkin, miten hyvällä suunnittelulla voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista rakennetun ympäristön piirissä. Järkevä yhdyskuntasuunnittelu, rakennustavat ja rakennetun ympäristön ekologinen toimivuus ovat keskeisiä asioita niin tulevien raideinvestointien kuin tärkeiden ilmastotavoitteiden toteutumisessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 28 kertaa

28 vastausta artikkeliin “Suuret ratahankkeet edellyttävät rohkeutta kestävään suunnitteluun”

  1. RATAMANIASTA TOSIMAAILMAAN

    Tehtyjen selvitysten mukaan kaikki miljardien ratahankkeet (Pisara, Turku, Tampere, Itä, Jäämeri, Tallinna) ovat yhteiskuntataloudellisestikin kannattamattomia liiketaloudellisesta kannattavuudesta puhumattakaan. Eikä ole rahaa, eikä matkustajiakaan, ja matka-ajan säästökin on marginaalinen. Mikään näistä ei toteudu 10 vuoden sisällä, tuskin koskaan. Niiden suunnittelukin on rahan haaskausta. Sen sijaan ratojen kuten maanteidenkin korjauksessa olisi järkeä, ja se voitaisiin tehdä pikkurahalla. Ja matka-ajatkin lyhenisivät.
    Aikoinaan 1970-luvun alussa eduskunnassa tekemäni hylkäysesitys johti Helsingistä Turkuun kaavaillun ELSA-radan suunnittelun keskeyttämiseen. Se oli sama oikorata Espoo-Lohja-Salo, josta nytkin puhutaan. Ei kannattamattomia oikoratoja pidä rakentaa, vaikka niihin saisi rahaa miinuskorolla ja EUltakin. Espoon kaupunkirata on eri asia.

    1. Nyt livahti Erkiltä aikamoista tuubaa.Kannattaisi jo siirtää ajattelua sieltä 70- luvulta 2000 luvulle.

      1. Nyt livahti Nimettömältä aikamoista tuubaa. Kannattaisi jo siirtää ajattelua sieltä hajaheittojen puolelta perustelupohjaisempaan suuntaan.

        1. Herrat maurizio ja olavi ovat jäsähtäneet 70-luvulle. Kyllä toimiva ratainfra on se tulevaisuuden juttu. Sitä ei ole vielä tajuttu kunnolla tässä maassa. Ruotsissa ratojen parantamiseen on panostettu ja panostetaan pitkäjänteisellä työllä. Se luo pohjaa elinkeinoelämän kasvuihin. Sen näkeekin myös meillä. Siellä missä rataverkko on suhtkunnossa, niin kaupungit kasvat ja elinkeinoelä kukoistaa. Vastarannan kiiskien yhteisöissä, missä ratainfra ei ole kunnossa mennään lujaa alaspäin. Niinhän se on, että kehityksen jarruja riittää aina. Mutta kehitys menee eteenpäin joidenkin jarrutuksesta huolimatta ja hyvä niin.

          1. Lukuja? Todisteita? Laskelmia? Tutkimusviitteitä? Koska ilman niitä tuo on vain vihernimettömän löyhää lätinää.

  2. Kirjoitan tänne kommentteja varsin harvoin. Kuitenkin joka kerran hra/rva ”Nimetön” jaksaa niihin puuttua negatiivisella vastineella.

    1. Minä suhdautun positiivisesti kehitykseen kuten jutun kirjoittaja.Se negatiivisyys tuntuu kumpuavan enemmän teiltä kehityksen jarrumiehiltä.Kalle Euron juttu oli hyvä ja täyttä asiaa. Maurin ja Olavin kannattaa lukea juttu ajatuksen kanssa.

  3. Aikoinaan eräässä yleisen osaston kirjoituksessa väitettiin että tietotekniikka ei koskaan ole tulevaisuudessa merkittävä asia. Samanlainen väite on, että raideliikenne ei ole tulevaisuutta on yhtä absurbi. Sitä on tietysti vaikea hyväksyä entisissä ja nykyisissää perussuomalaisissa piireissä, että raideliikenne on tulevaisuutta.
    tv.anonyymi ratamies

    1. OK. Ei lukuja, ei todisteita, ei laskelmia, ei tutkimusviitteitä. Eli vain vihernimettömän löyhää lätinää. Tämä selvä ja morjens!

      1. tavara+henkilöliikenne=rata. Oliko riittävän selkeä laskelma, jotta perussuomalainen v70 volvomies snaijaa.
        Tv.vihernimetön egomies

        1. Ok. Ei edelleenkään mitään konkreettista väitteiden tueksi. No, tyypillistä vihreiden äänestäjän aivotoimintaahan tuo vain on.

          1. Tyypillistä perussuomalaisuutta maurilta. Ei oteta huomioon tulevaisuutta ja yhteiskunnan kehittymistä. Jos poteroissa pysyjien mukaan olisi eletty, niin ihmiskunta luulisi vielä maapallon olevan litteä ja pyörä olisi neliskanttinen. Mikäli persut olisi vallassa loppuisivat kaikki investoinnit Suomen infraan ja kilpailukykyyn ja maasta tulisi rajansa sulkenut kehitysmaa, joka suurin vientituote olisi emmental juuston myynti vennäälle.

          2. Kannattavuuslaskelmia? Arvioidut käyttövoluumit ja -asteet? Mikä esimerkiksi on Tallinna-tunnelin ennuste, kun edes Kanaalitunneli ei pärjännyt omillaan huomattavasti isommilla käyttäjämäärillä? Tällaisia sinun pitäisi miettiä eikä sössöttää. Mutta minkäs piiperöille teet – ei ajattelua, ei analyyttisyyttä, ainoastaan ekohysteriaa ja unelmahöttöä.

            Ja se siitä. Sinunkaltaistesi kanssa on aivan turha vääntää, koska minkäänlaiseen älylliseen keskusteluun ei eväitä näytä olevan. Mutta hyvät jatkot vaan sinne unelmahöttölään, koska itselläni, toisin kuin sinulla, on todellakin parempaakin tekemistä kuin vain niinsanotusti pelata shakkia pulun kanssa. Joten morjens!

            PS. Vastaat aivan varmasti tähänkin jollain naurettavalla persuheitolla, koska olet juuri sellainen ihminen, jonka on pakko saada se viimeinen sana vaikket mitään lisäarvoa keskusteluun ole tuottanutkaan. Joten OK, saat kyllä sen viimeisen möläytyksen, koska kai se on sinunkin kaltaisellesi tärkeää edes joskus tuntea olevansa voittaja. Joten anna mennä vaan, niin ehkä joku vielä heltyy ja lähettää postissa sinulle kaljapullonkorkeista tehdyn lohdutusmitalin 😀

  4. Nämä ratahakkeet ovat nykyjään, niin yleitä Kolmloajattelua: Helsinki-Tampere-Turku ,laajemmin USA-VENÄJÄ-KIINA.Eli suurkaupunkikeskeisyys olipa muumaa asuttu tai ei; itsekästä ajattelua.Ratahan on rakennettava sinne missä sitä ei viellä ole.Parastapa olisi siirtää Eduskunta keskemmälle Suomea, niin hiilijalanjälki pienenisi- ja pääkontoritkin siirtyisivät keskemmälle maata.

  5. Suomessa on suhdaututtu negatiivisesti raideliikenteen kehittämiseen, kuten monistakin keskusteluista tällä palstalla voidaan havaita. Osittain tästä syystä Suomen talouskasvu on aina ollut huonompaa kuin Ruotsin.Raideliikennettä täytyy kehittää nimenomaan siellä missä liikutellaan ihmisiä ja tavaroita.Suuriin kaupunkeihin ei yksinkertaisesti mahdu enää nykyistö enemmän autoliikennettä. Samoin työssä pendelöinti eri kaupunkien välillå edellyttää hyvää ja nopeaa joukkoliikennettä.Mikäli nopeaan, toimivaan ja häiriittömään raideliikenteeseen ei haluta panostaa, hyväksytään se tosi asia että kilpailukykymme rapautuu.

  6. Mitähän tavara- ja matkustajaliikennettä Turun oikoradalle olisi tulossa? Mitään tavarakuljetuksen lisätarvetta ei ole, ja edes miljoonakaupungeissa ei pendelöidä töissä 200 km takaa, vaikka olisi hyvätkin yhteydet. Ja mikään tehty selvitys ei osoita, että rata olisi edes yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Ja sitten vielä ”tunnin juna”: Monet tehdyt simppelit laskelmat osoittavat, että se ei ole suunnitelluilla nopeuksilla mahdollinen, vaikka juna ei edes pysähtyisi Salossa eikä Lohjalla.

    1. Niinpä niin. Pointti onkin se, että viherspedejen v*ttuilu kannattaa jättää omaan arvoonsa. Kas kun ideologia vs. järki.

  7. Onneksi meillä on parempia päättäjiä hallituksessa kuin smp&persujen edustajat, jotka ymmärtävät että infraa täytyy kehittää.

  8. Persujen tekniset ymmärryksen taso nähtiin siinä kun ne väitti tuulivoimaloiden aiheuttavan mikrosäteitä, jotka tappavat lepakoita.

    1. Tuulivoimaloiden pyörivien roottorisiipien aiheuttamat ilmanpaineen vaihtelut tappavat kyllä kaikenmoisia lentäviä jos huonosti käy. Tästä oli aikoinaan juttua mm. BBC:lla, eikä se tietääkseni ole kovinkaan persuhtava kanava.

      1. Nämä meidän persut puhui, että tuulivoima aiheuttaa mikroaaltosäteilyä joka tappaa lepakoita 😉

  9. Niin ja vieläkään ei ensimmäistäkään kannattavuuslaskelmaa koko ketjussa, ainoastaan tyhjänhuutelua. No muuta nyt tuskin saattoi odottaakaan.

    1. Nuita kannattavuuslaskelmia tekee ja niitä löytyy Väylävirastosta. Väylävirasto tuskin käynnistäisi hankkeita, jos ne eivät olisi järkeviä. Kyseenalaistatko siis arvon mauri koko Väyläviraston toiminnan?

      1. ”Tuskin”? Joka noin väittää, ei ymmärrä mitään julkiseen rahankäyttöön liittyvästä tulosvastuuttomuudesta ja usein perusteettomasta idealismista, vaikka surullisia esimerkkejä näistä veronmaksajien rahoilla maailmaa paremmaksi-sikailuista löytyy kyllä niin Suomesta kuin muualtakin pilvin pimein. Eli laita nyt vaan niitä laskelmia omien väittämiesi perustaksi tai sulje suusi, koska väitteen esittäjä on aina perusteluvelvollinen, ei sen epäilijä. Ja siitä et pääse luistamaan sössöttämällä jostain Väyläviraston toiminnan kyseenalaistamisesta, eli lukuja pöytään slivuplee!

        Eli palataan vaikka kuukauden päästä, kaivan ketjun esiin ja katson, oletko saanut mitään aikaiseksi (jota en todellakaan usko). Joten morjens taas!

        1. No, persujen mielestä Väylävirasto täytyisi tietysti lakkauttaa ja päätöksenteko siirtää persujen puoluetoimistoon🤣🤣🤣

  10. Onneksi nämä asiat mietitään Väylävirastossa eikä persujen puoluetoimistossa👍👍👍

    1. Ja onneksi täältä myös löytyy sinunkaltaistasi väkeä joka ei näköjään osaa edes miettiä. Ja niin, tuo sinun persuvihasi on kyllä aika säälittävää; mutta minkäs teet, kun mitään lisättävää itse keskusteluun ei ole ja jotain on silti pakko mussuttaa 😀

      1. En tunne persuvihaa vaan lähinnä sääliä.Itse tuota olet heti tyrmäämässä lehdessä olevat asialliset ja asiantunteva kirjoitukset.No, mihinkäpä muuhun persut pystyvät. Ei perusteluja, ei tieteellistä pohjaa vaan pelkkää populistista höttöä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi