Tukholman kaupungin taloudesta vastaavan poliittisen apulaiskaupunginjohtajan Kristina Axen Olinin mukaan kaupungin strategiset tavoitteet vuoteen 2030 edellyttävät tiivistysrakentamista eli rakentamista olemassaoleville asuntoalueille ja ylöspäin. Hän esitti näkemyksensä Pohjoismaisilla rakennuspäivillä Tukholmassa syyskuun toiseksi viimeisellä viikolla.
Tukholman vaatimattomana tavoitteena on tulla koko Skandinavian pääkaupungiksi.
Apulaiskaupunginjohtajan tavoitetta tukee erityisesti päätös Tukholman ja Nynäshamnin yhteisen sataman rakentamisesta. Nykyiset sataman valtaamat maa-alueet vapautuvat rakentamiseen, kun uusi satama valmistuu. Suunnitteilla on myös lukemattomia muita asuntoalueita.
Tukholman seutu on pilkkoutunut erillisiin kuntiin. Pohjoismaisilla rakennuspäivillä toissa viikolla esitetyissä hankekartoissa kuntarajoja ei kuitenkaan näkynyt. Esimerkiksi Solnan ja Tukholman rajalle tulee uusi sairaala ja asuntoalue. Tukholman seudulla onkin selvää, että eri kuntien välillä täytyy tehdä yhteistyötä kaupunkirakenteen kehittämiseksi.
Aika näyttää, lunastaako Tukholma lupauksensa sisäänpäin ja ylöspäin kasvusta. Rakentamiskustannusten säädyllisellä tasolla pitämisen kannalta tavoite on kunnioitettava. Se edellyttää korkean rakentamisen sallimista ja uskallusta tehdä täydennysrakentamisen kaavoja.
Jos rakas Helsinkimme ottaisi oppia Tukholman linjauksista, säästäisimme nykyisillä joutomailla kalliiksi käyvät pohjarakentamisen kustannukset. Sisään- ja ylöspäin kasvu tukisi myös ilmastonmuutoksen vaatimia toimia. Tilaa sisäänpäin kasvulle on vielä yllin kyllin tässä väljässä kaupunkirakenteessa, kun se osataan kaupunkilaisille oikein perustella.
Löytyykö kaavoittajista rohkeutta tuoda uusia linjauksia Helsinkiin? Vai kasvammeko vain ulospäin?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ylös vai ulos kaupungista?”