Harkkorakentaminen soveltuu hyvin myös pienkerrostaloja korkeampiin asuinrakennuksiin. Asunto Oy Lohjan Liljankukan runko nousi kolmessa kuukaudessa.
– Kiitos Lammin Kuorikivi -valueristeharkon, joka on todellinen vaihtoehto elementtirakentamiselle. Aikatauluun laitettiin kova tavoite, mutta se piti. Elementeillä ei olisi nopeampaan tahtiin päästy, kivirakentaja Petri Lilja sanoo.
Rakennus sijaitsee valmiin kaupunkirakenteen keskellä, vilkkaasti liikennöidyn kadun varressa paikallista Prisman liikekiinteistöä vastapäätä.
– Harkkorakentamisen yhtenä etuna on se, että harkkoja on sekä helppo tuoda työmaalle että käsitellä rakennuksella. Hiab-autoilla harkot nostettiin suoraan holveille ja siellä pumppukärryillä eteenpäin.
– Rakennusmateriaaleja ei siis tarvinnut välivarastoida työmaalla, joten ei tarvittu varastointitilaa eikä tullut varastointikustannuksia. Elementtien kanssa olisi ollut aivan toisin – eivätkä ne olisi tälle työmaalle mahtuneetkaan, Petri Lilja sanoo.
Harkko syrjäytti elementit ilmastointialtaissa
Blominmäkeen rakennettavan jätevesipuhdistamon jättimäisten ilmastusaltaiden väliseinät suunniteltiin alun perin betonielementtirakenteisiksi. Kustannus- ja turvallisuussyistä ne tehdäänkin harkoista.
Espoon ja sen pienempien naapurikuntien yhdyskuntajätevedet puhdistuvat kolmen vuoden kuluttua Kauklahden Blominmäkeen rakennettavassa kalliopuhdistamossa. Miljoonan kuutiometrin luolastoissa riittää myös muurareille vaativaa tekemistä, sillä puhdistamon kuuden massiivisen ilmastusaltaan väliseinät tehdään valuharkoista.
Jätevedestä tullaan poistamaan entistä tarkemmin fosfori ja typpi. Siihen tarvitaan tehokasta puhdistusprosessia, jonka keskeisiin vaiheisiin kuuluu myös jäteveden ilmastus.
Vaikka ilmastusaltaita on vain kuusi, niiden yhteinen seinäpinta-ala on noin 10 000 neliömetriä.
Ilmastusaltaiden väliseinät suunniteltiin alun perin betonielementtirakenteisiksi. Halu vaalia työturvallisuutta ja mahdollisuus säästää kustannuksissa motivoivat urakoitsijan ehdottamaan ilmastusaltaiden seinärakenteiden vaihtamista valuharkkorakenteisiksi – tilaaja hyväksyi ehdotuksen.
– Päätöksen vaikuttivat sekä kustannukset että huomattavasti parempi asennettavuus, kertoo työmaan aluevastaava Jouni Niemi YIT Suomi Oy:stä.
Väliseinien korkeus on yli 15 metriä, ja niiden kasaaminen raskaista betonielementeistä olisi vaatinut järeän nostokaluston syvään kallioseinien rajaamaan tilaan. Elementtien asennus syvälle kallioluolaan olisi teknisesti onnistunut, mutta niiden kokoa olisi pitänyt huomattavasti rajoittaa. Silloinkin asennusturvallisuus olisi ollut kyseenalaista nostimien vaikeiden työskentelyolosuhteiden ja ahtaiden tilojen takia.
Valuharkot toimittaneen HB-Betoniteollisuus Oy:n avainasiakaspäällikkö Petri Tornberg arvioi valitun rakenneratkaisun keskeiseksi eduksi tässä tapauksessa työvaiheistuksen joustavuuden ja helppouden.
– Myös se, että näin voitiin välttää raskaat materiaalien ja kaluston nostot ahtaissa tiloissa, oli asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tärkeä kriteeri. Viime kädessä nämä edut paransivat kustannustehokkuutta. Kohde on kaiken kaikkiaan merkittävä referenssi valuharkoille tämäntyyppisessä rakentamisessa, Tornberg pohtii.
Harkoilla moni-ilmeistä arkkitehtuuria
– Metsään mahtuu kaikenlaisia puita eli kaikkien rakennusten ei tarvitse olla yksi-ilmeisiä laatikoita.
Näin muotoilee arkkitehti SAFA Mari Matomäki vastauksen kysymykseen, mitä hänen mielestään on moni-ilmeinen arkkitehtuuri.
– Kaupunkirakenteen tulee olla kiinnostava ja ihmisen mittakaavaan soveltuva. Esimerkiksi kävelevä ihminen huomioi paljon enemmän asioita rakennusten alemmista kerroksista kuin autoileva, Matomäki jatkaa.
Hän muistuttaa, että asemakaavalla on suuri merkitys – molempiin suuntiin.
– Asemakaava voi edellyttää rakennuksilta monimuotoisuutta, mutta toisaalta se voi myös määritellä liian tiukasti rakennuksen olemuksen.
Mari Matomäen mukaan muurattujen rakenteiden monimuotoisuutta hyödynnetään liian vähän.
– Muuratut rakenteet tehdään pienistä osista, joten ne taipuvat moneen. Harkko sopii pienkerrostalojen suunnitteluun ja rakentamiseen erittäin hyvin.
– Betonielementeillä on helpointa ja halvinta tehdä suoraa seinää. Suomessa on 1960-luvulta lähtien tehty kaikki mahdollinen betonielementeistä. Näin ollen rakennuttajat eivät tunnista harkkorakentamisen etuja. Arkkitehtonisesti rohkeitakin ehdotuksia otetaan toki vastaan ja jatkosuunnitteluun, kun on hyvä suunnitelma ja hyvät perustelut.
– Eikä taitavasta arkkitehdistakaan ei ole haittaa, Matomäki myhäilee.
Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:ssä on suunniteltu lukuisia harkkorakenteisia pienkerrostaloja. Nyt on rakenteilla muun muassa Helsingissä As Oy Kivikon Paasi ja Pulteri, jotka ovat ratkaisultaan asemakaavan mukaisia osana suurempaa kokonaisuutta.
Pulterin kaareva muoto perustuu asemakaavaan.
– Harkkorakenteesta päätettiin heti suunnittelutyön alussa. Kaareva muoto kun ei ole harkkorakentamisessa mikään ongelma.
Mari Matomäen mukaan suomalainen kaupunkisuunnittelu on kuitenkin pääosin onnistunutta.
– Varsinkin, jo vertaa siihen, miten sama asia on tehty muualla maailmassa.
Lue myös:
Viisikerroksisen talon runko harkoilla kolmessa kuukaudessa >
Kaarevuus ei ole ongelma, harkoilla moni-ilmeistä arkkitehtuuria >
Harkot turvallisia ja kustannustehokkaita vaativissakin paikoissa >
