Rakennuslehti oli mukana Kiinteistömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 2.-3.10. Täällä kootusti messujen tapahtumia.

Lataa tästä Rakennuslehden avajaisseminaarin materiaalit

Kiinteistö: Älykäs nyt, älykkäämpi huomenna?
Miimu Airaksinen, toimitusjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Rakennus edellyttää älykkäitä ratkaisuja
Mika Kovanen, johtaja, Ramboll Finland

Tulevaisuuden kiinteistöt – kiinnostavimmat tekniset ratkaisut
Harri Liukku, rakennusteollisuuden toimialajohtaja, ABB

Märkätilarakentaminen ja sisäilmakorjaukset
Pekka Sintonen, toimitusjohtaja, Ardex

Älykkäät hissiratkaisut
Juha Kiviranta, toimitusjohtaja, Amslift


Onnistutaan ky:n isännöitsijä Joel Karvisen mukaan lisärakentamishankkeet on budjetoitava alusta lähtien hyvin kriittisesti. Etenkin maankäyttömaksut ja pysäköintipaikkojen rakentamiseen liittyvät kulut voivat yllättää. Myös itse rakennusprojektin kustannuksilla on tapana nousta hankkeen edetessä. Kuva: Timo Sormunen.

Parkkipaikat ja maankäyttömaksut murentavat lisärakennushankkeita

Timo Sormunen

Vanhaan taloyhtiöön lisäneliöitä ullakkorakentamisella, lisäkerroksella tai talolaajennuksella ja remonttirahat takaisin myydyllä rakennusoikeudella ja uusien asukkaiden vastikkeilla?

Näyttää hyvältä paperilla, mutta saattaa osoittautua taloyhtiölle todelliseksi budjettipommiksi. Näin varoitteli isännöintialan ammattilainen Joel Karvinen kuulijoitaan torstaina kiinteistömessujen ohjelmalavalla.

Onnistutaan ky:n isännöitsijäyrittäjällä oli kokemusta useammastakin hankkeesta, jotka on pantu vireille suurin odotuksin, mutta jotka ovat jo suunnitteluvaiheessa osoittautuneet raskaasti tappiollisiksi.

”Suurimmat pettymykset liittyvät liian optimistisiin tuotto-odotuksiin sekä hankkeen kestoon. Kaavaprosesseissa saattaa pahimmillaan kulua jopa 7-9 vuotta. Se voi viedä jo pohjan koko hankkeelta”, Karvinen totesi.

Maankäyttömaksuissa iso hintahaitari

Budjeteissa ei aina myöskään suhtauduta riittävän realistisesti kaupunkien maankäyttösopimuksiin ja niiden pohjalta perittäviin maksuihin. Ne vaihtelevat hyvinkin rajusti eri paikkakuntien välillä.

”Jos myytävän rakennusoikeuden arvo on esimerkiksi 2,0 miljoonaa euroa, voi kaupungin tai kunnan siivu olla kolmannes ja jopa tätäkin enemmän. Se tekee hankkeen tulopuolelle jo aikamoisen loven”, Karvinen muistutti.

Vielä isompi kompastuskivi piilee kokeneen isännöitsijän mukaan autopaikoissa. Niitä ei voi taloyhtiöistä hävittää omin päin ja pakottaa asukkaita esimerkiksi kadunvarsipysäköintiin.

”Tontilla olevat autopaikat on aina korvattava tavalla tai toisella. Jos joudutaan rakentamaan erilliset parkkitilat, puhutaan 20 000 – 70 000 euron kustannuksista paikkaa kohden. Ja nykysäännösten mukaan sellaiset on löydyttävä myös polkupyörille. Viimeistään tässä vaiheessa alkaa koko hankkeen kannattavuus olla jo varsin kyseenalainen”, Karvinen ynnäili.


Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab kelpaa kisatuomariston mielestä esimerkiksi muillekin taloyhtiöille. Remontin myötä 1970-luvun arkkitehtuuri on tuotu tähän päivään. Kuva: Julkisivuyhdistys ry.

Vuoden 2019 julkisivuremontti tehtiin Lauttasaaressa

Timo Sormunen

Vuoden paras julkisivuremontti on tehty Helsingin Lauttasaaressa, 1970-luvulla rakennetussa Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab:ssä.

Taloyhtiöille suunnatussa kilpailussa toisen palkinnon sai 1950-luvulla rakennettu As Oy Viisikko Espoon Tapiolasta ja kolmannen palkinnon 1900-luvun alussa rakennettu As Oy Kristian 17 Helsingistä.

Voittajat julkistettiin tänään Kiinteistö 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Julkisivuyhdistyksen ja AKHA:n järjestämässä kilpailussa haetaan asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet, lopputulos on laadukas ja hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä muillekin taloyhtiöille.

Yhteensä 3 000 euron suuruisen palkinnon rahoittaa Suomen Messusäätiö. Kisa järjestettiin seitsemättä kertaa.

Hieno esimerkki vanhan uudistamisesta

Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab  on tuomariston mielestä onnistunut ja rohkaiseva esimerkki siitä, kuinka 1970-luvun arkkitehtuuria voidaan uudistaa ja rakennuksen ilmettä modernisoida huomioimalla silti rakennuksen alkuperäiset erityispiirteet.

”Korjaushanke on kokonaisuudessaan harkittu, elinkaariajattelun ja pitkäaikaiskestävyyden huomioiva, perusteellisesti suunniteltu ja onnistuneesti toteutettu. Se on myös poikkeuksellisen laaja perusparannushanke, koska ulkovaipan lisäksi uusittiin ja korjattiin talotekniikkaa”, tuomaristo kiitteli.

Julkisivusaneerauksen hinta oli palkitussa kohteessa noin 2,5 miljoonaa euroa.

Kilpailuun tuli tänä vuonna ennätykselliset 13 ehdotusta, jotka täyttivät hyvin kilpailussa asetetut kriteerit.

Palkittu hanke tiivistettynä:

  • Taloyhtiö perustettu 1973, asuntoja 36
  • Kuntotutkimus: Suunnittelutoimisto Alinikula Ay
  • Suunnittelijat: IdeaStructura Oy ja TeknoPlan Oy,
  • Urakoitsija: Consti Julkisivut Oy,
  • Valvoja: IdeaStructura Oy

Materiaalitoimittajat:

  • Julkisivutiilet, Wienerberger Oy
  • Julkisivulevyt, Swisspearl
  • Ikkunat ja parvekeovet, Lammin Ikkuna Oy

Abloyn osastolla olivat yleisömagneetteina formulasimulaattori sekä uusi Pulse-järjestelmä. Perinteisille metalliavaimille on silti käyttöä myös tulevina vuosina, vakuuttaa avainasiakaspäällikkö Petri Fröjd. Kuva: Timo Sormunen.

Kotiin vaikka kännykällä

Timo Sormunen

Digitalisaatio etenee vauhdilla myös lukitusteknologiassa ja suunnanmuutos on näkynyt selkeästi myös tämän syksyn kiinteistömessuilla. Perinteisille avaimille on edelleen paikkansa, mutta sähköiset lukitus- ja valvontajärjestelmät tekevät nyt tuloaan yritysten ohella myös asuinkiinteistöihin ja vanhempiin taloyhtiöihin.

”Entistä useampi taloyhtiö miettii tai on jo siirtynyt sähköiseen lukitukseen. Se on asukkaiden kannalta helppo ja myös perinteistä lukitusta turvallisempi vaihtoehto”, totesi Abloyn avainasiakaspäällikkö Vesa Fröjd.

Yhtiön osastolla keskeisenä täkynä oli uusi lukitus- ja kulunhallintajärjestelmä, jossa avaimet ja lukot kommunikoivat keskenään. Pulse-järjestelmää hallitaan pilvipalvelun kautta ja kyberturvasta huolehtii digitaalinen salausteknologia. Tarvittava energia saadaan avaimen työntöliikkeestä, mutta lukot saa auki myös älypuhelimella tai tabletilla.

”Tänä päivänä lukituksilta haetaan paitsi turvallisuutta myös vaivattomuutta. Monien mielestä kännykkä on jo perinteistä metalliavainta kätevämpi tapa avata ovia”, Fröjd totesi.

Katoaako perinteinen classic- tai ura-avain sitten kokonaan avainnipuista?

”Ei varmasti. Niille on edelleen paikkansa ja pysyvät vielä pitkään meidänkin repertuaarissa”, Fröjd painotti.


Kiinteistömessut avasivat ovensa ja päivästä odotellaan eilisen tapaan vilkasta. Kuva: Timo Sormunen.

Kiinteistömessujen päivän teemana taloyhtiöt

Timo Sormunen

Eilen vilkkaasti käynnistyneet Kiinteistömessut jatkuvat tänään Helsingin messukeskuksessa.

Päivän seminaareissa ja esitelmissä pureudutaan etenkin taloyhtiöiden arkeen ja tulevaisuuden haasteisiin niin talouden kuin kiinteistönhuollon vinkkelistä.

Päätöspäivänä käydään läpi mm. yhtiöjärjestyksen muutoksiin liittyviä kysymyksiä, pohditaan päästövähennyksiä ja asumisen hiilijalanjälkeä, käydään läpi ilmalämpöpumppuihin ja sähköautojen latausteknologiaan liittyviä investointeja, julkisivuremontteja ja lisärakentamista. Yhtenä teemana ovat myös korjaustöihin liittyvät reklamaatiot.

Suomen suurimmassa  kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen ammattitapahtumassa on mukana 114 näytteilleasettajaa.  Rakennuslehti seuraa messupäivän antia verkkosivuillaan.

Suomen paras taloyhtiö löytyi Vantaalta

Messujen yhteydessä on valittu myös Suomen paras taloyhtiö. Ykkösijalle nousi vantaalainen As Oy Säästöpyrstö, joka erottui edukseen muun muassa selkeällä tulevaisuuden tavoitteella ja visiolla. Yhtiö aikoo olla yksi Vantaan arvostetuimmista taloyhtiöistä vuonna 2028.

Kunniamaininnan sai turkulainen As Oy Sairashuoneenkatu 14. Kisan loppusuoralle kirivät myös Asunto Oy Jalkarannan-Metsä (Lahti), As Oy Pusurikallio (Forssa) ja Asunto-osakeyhtiö Vallilan Pienasunnot N:o 2 (Helsinki).

Suomen paras taloyhtiö -kilpailun takana on Isännöintiliiton julkaisema Kotitalo-media ja palkinto jaetaan joka toinen vuosi Kiinteistömessuilla. Tänä vuonna etsittiin yhtiötä, joka suunnittelee tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti ja viestii esimerkillisesti.  Valintaraatiin kuuluivat Kotitalo-median päätoimittaja Maria Mäkisen lisäksi Motivan viestintäjohtaja Kati Laakso, Vahanen Pro:n strategia-asiantuntija Anu Norros ja Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.


Rakennuslehden kumppanit

Amslift Oy:n toimitusjohtaja Juha Kiviranta kertoo kuinka hissiremontti toteutetaan onnistuneesti vanhassa taloyhtiössä.

Ardexin toimitusjohtaja Pekka Sintonen kertoo Ardex-opiston koulutuksista.


Messuosastoilla hyvä vire

Timo Sormunen

Kiinteistömessujen avajaispäivä on vetänyt Helsingin messukeskukseen mukavasti väkeä ja kävijämäärä on pantu tyytyväisenä merkille myös messuosastoilla.

Yksi tyytyväisistä oli Molok Oy:n aluepäällikkö Henrik Lahti.

”Kerrassaan hyvä sutina. Väkeä on ollut osastolla jonoksi asti,  vaikka palkkasimme tänne myös lisäväkeä”, Lahti myhäili keskiviikkona iltapäivällä.

Asiakkaiden joukossa kuului päivän mittaan olleen niin rakentajia, rakennusliikkeitä, suunnittelijoita isännöitsijöitä kuin omakotiasujia.

”Kiertotalous ja kierrätys on nyt pop ja lajittelu on sen tärkeä osa. Etenkin nuoret ovat kiinnostuneita, mutta kyllä siihen ovat heränneet myös ikäihmiset”, Lahti arvioi.

Se on luonnollisesti näkynyt myös Molokin tuotteiden menekissä.

”Aika monessa yhtiössä laitetaan piharemonttien tai linjasaneerausten yhteydessä kuntoon myös jätekatokset  ja -astiat”, Lahti totesi.

Molok Oy:n aluepäällikkö Henrik Lahti oli tyytyväinen Kiinteistömessujen kävijämäärään avajaispäivänä. Kuva Timo Sormunen.

Latausmarkkina myötätuulessa

Kiirettä oli pitänyt myös sähköautojen latausjärjestelmiä toimittavan IGL-Tecnologiesin operatiivisella johtajalla Antti Hiekkasella.

Messuosastolla oli riittänyt vipinää aamusta lähtien ja kuluva vuosi kuuluu olleen menekin suhteen selkeä murrosvaihe.

”Kysyntä ja kiinnostus on noussut tänä vuonna selkeästi. Latauspaikat alkavat olla pk-seudun uusissa taloyhtiöissä mukana jo suunnitteluvaiheessa, mutta niitä menee tasaista tahtia myös vanhempiin rivi- ja kerrostaloihin”, Hiekkanen kertoi.

Yksi buusteri on autokannan kasvun ohella latausinfran rakentamiseen myönnettävä ara-tuki, joka pudottaa yksittäisen latauspaikan hinnan 250-300 euron tuntumaan.

”Se alkaa jo houkuttaa”, Hiekkanen totesi.

Kysyntä ja kiinnostus sähköautojen latausjärjestelmiä kohtaan on noussut tänä vuonna selkeästi, kertoo IGL-Tecnologiesin operatiivinen johtaja Antti Hiekkanen. Kuva: Timo Sormunen.

Asuntomarkkinat 2020

Rakennuslehden toimitusjohtaja Teemu Vehmaskoski kertoo mitä on tiedossa kevään 2020 Asuntomarkkinoilla.


RIL:n Airaksinen Kiinteistömessuilla:

Älykäs kiinteistöteknologia tuottaa selvää säästöä

Älykäs teknologia tekee tuloaan myös kiinteistöalalle ja markkinoiden kasvupotentiaali on valtava, muistutti RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen. Kuva: Suvi Suovaara.

Pienemmät päästöt, jopa kolmanneksen säästö lämmitys- ja energiakuluissa sekä parempi asumismukavuus. Siinä etuja, jotka RIL:n toimitusjohtajan Miimu Airaksisen mukaan ovat tulevina vuosina saavutettavissa älykkäällä kiinteistöteknologialla.

Rakennuslehden avajaisseminaarissa Kiinteistömessuilla puhunut Airaksinen muistutti, että teknologiamurroksen  selkeitä ajureita ovat ilmastonmuutos, energiatehokkuuteen liittyvät vaateet sekä energiajärjestelmien murros, jossa uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa jatkuvasti.

Esimerkkejä jo käytössä olevasta älyteknologiasta hän poimi Ruotsista.

”Älykkäällä säätökapasiteetilla on kerrostalokiinteistön energiakustannuksia pudotettu koko elinkaaren aikana noin 15 prosenttia. Päästöissä leikkaus on ollut puolestaan 30 prosentin luokkaa”, Airaksinen kertoi.

Älykäs lämmitys säästää energiaa ja ympäristöä

Uusia mahdollisuuksia tuo myös 3D-tulostus, jonka myötä monia antureita ja mittaustekniikka voidaan tulostaa ja ”valaa” suoraan rakenteisiin tai julkisivuihin. Esimerkkeinä hän mainitsi mm. aurinkopaneelit ja lämpötilan säätöteknologian.

”Lämmityksen ongelmana ovat ulkolämpötilan mukaan vaihtelevat jyrkät säätöpiikit molempiin suuntiin,  jotka näkyvät aina myös energialaskussa. Älykäs adaptiivinen järjestelmä sen sijaan säätää sisälämpötilaa asukkaiden omien tuntemusten, ei pelkästään ulkolämpötilan mukaan”, Airaksinen selvitti.

Älyteknologian esiinmarssia vauhdittaa sekin, että kiinteistöt, asuminen ja rakennettu ympäristö ovat lopulta keskeisiä tekijöitä päästöjen pudotustalkoissa.

”Lisäksi rakentamisella on aina pitkäaikaisia, jopa satoja vuosia kestäviä ympäristövaikutuksia”, Airaksinen muistutti.

Avajaisseminaarin muita puhujia olivat mm. Ramboll Finlandin Mika Kovanen, Rakennusteollisuuden toimialajohtaja Harri Liukku,  Ardexin toimitusjohtaja Pekka Sintonen sekä Amsliftin toimitusjohtaja Juha Kiviranta.

Mika Kovanen Rambollilta avasi ovea tulevaisuuden kiinteistöihin. Kuva: Suvi Suovaara.
Rakennusteollisuuden toimialajohtaja Harri Liukku paneutui omassa esityksessään märkätilarakentamiseen ja sisäilmakorjauksiin. Kuva: Suvi Suovaara.
Pekka Sintonen Ardexista kertoi heidän maksuttomista kursseistaan, joissa rakennusalan ammattilaisille on tarjolla lisäoppia mm. kosteiden tilojen korjauksiin. Kuva: Suvi Suovaara.
Amsliftin toimitusjohtaja Juha Kiviranta esitteli kuulijoilleen esteettömiä hissiratkaisuja. Kuva: Suvi Suovaara.

Kiinteistömessut käyntiin Pasilassa

Rakennuslehden messuaamiaisella riittii asiakkaita heti ovien avauduttua. Kuva: Suvi Suovaara.

Järjestyksessään 17. kiinteistömessut avautuvat aamulla Helsingin messukeskuksessa. Kaksipäiväiseen Suomen suurimmassa  kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen ammattitapahtumassa on mukana 114 näytteilleasettajaa ja kahden päivän aikana on tarjolla lukuisia ammattilaisseminaareja sekä alan uutuuksien esittelyjä.

Rakennuslehden avajaisseminaarissa pureudutaan keskiviikkona aamupäivällä mm. älykkääseen kiinteistöteknologiaan, märkätila- ja sisäilmakorjauksiin sekä esteettömiin hissiratkaisuihin.

Messuilla on mukana mm. Sitowise, joka asiakkuuspäällikkö Kari Uusikukan mukaan on hakemassa paitsi uusia asiakkaita ja kumppanuuksia myös kertomassa toiminnastaan tulevalle osaajapolvelle.

”Alan opiskelijat ovat tällaisilla messuilla entistä tärkeämpi kohderyhmä. Uusista osaajista käydään kovaa kilpailua ja täällä on mahdollisuus ottaa ensikontaktia. Hyvänä puolena on sekin, ettei muita kilpailijoita näytä olevan juurikaan mukana”, Uusikukka myhäili.

Sitowisen asiakkuuspäällikkö Kari Uusikukka viimeisteli osastonsa tarjoilua aamuyhdeksältä. Asiakkaiden lisäksi pyritään huomioimaan myös opiskelijat ja uudet osaajat. Kuva: Suvi Suovaara.

Messut järjestetään Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton toimeksiannosta. Samaan aikaan messukeskuksessa järjestetään myös kyberturvallisuusammattilaisten konferenssi Cyber Security Nordic, turvallisuusteknologian ja -palveluiden foorumi FinnSec ja Suomen audiovisuaalisen alan kohtaamispaikka Avita Audiovisual Expo. Illan After Work-tapahtuman pääesiintyjänä Vesala.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi