Paunan mukaan nuoret muuttavat kaupunkeihin ja maaseudun ikääntyvien asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan syrjäkylältä vähintään kuntakeskuksen palveluiden lähelle. Suurin osa Suomesta on jo muuttotappioaluetta.
Syrjäseutujen pulmat kärjistyvät, kun haja-asutusalueiden asuntokauppa jumiutuu. Asuntokauppamäärät ovat Paunan mukaan niin pienet, että osa alueista putoaa pois toimivilta asuntomarkkinoilta.
Paunan mielestä maan kattavan hajautetun yhdyskuntarakenteen pitkä kausi Suomessa on omalla painollaan päättymässä. Hänen mukaansa jokainen saa asua missä haluaa, mutta yhteiskunnalla ei ole enää varaa tukea entiseen malliin asumista haja-asutusalueilla, syrjäseuduista puhumattakaan.
Pauna muistuttaa, että että meitä vauraammassa Ruotsissa kymmenmiljoonainen kansa asuu Tukholmasta etelään ja sielläkin pääasiassa rannikolla. Puolet pienempi ja selvästi köyhempi Suomen kansa ei pysty jatkossa asuttamaan koko Suomea Hangosta Nuorgamiin, Pauna arvioi.
Hänen mukaansa työpaikkojen määrä kasvaa vain lähinnä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Niihin muuttaa runsaasti väkeä kotimaasta ja ulkomailta. Paunan mukaan uusien asuntojen tuotannon pitää nousta kasvukeskuksissa selvästi ennakoituakin suuremmaksi. Muuten asuntopula kärjistyy ja myös vanhojen asuntojen hinnat ja kotitalouksien velkamäärät karkaavat pilviin erityisesti pääkaupunkiseuudlla.
Pauna arvioi asuntomarkkinoita Helsingin Sanomien välissä ilmestyneessä Uusi Suomi -ilmoitusliitteessä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Hypon Pauna: Asumisen tukea joudutaan leikkaamaan haja-asutusalueilla”
Nykyisin suomalainen yhteiskunta tukee myös kaupunkiasumista. Erilaiset rakennuttamis- ja asumistuet, jotka muodostavat huomattavan osan asumisen tuista, kohdistuvat pääasiassa kaupunkeihin. Esimerkiksi opiskelijoiden asumislisä kohdistuu lähes yksinomaan kaupunkeihin, samoin sosiaalipuolen tarjoamat asumistuet. On arvioitu, että yhteiskunnan tarjoamista asumistuista ainakin kolmannes on valunut vuokriin (aihetta on tutkinut mm. taloustieteen professori Matti Virén yksikkönsä muun henkilökunnan kanssa), ja vaikutus voi olla vielä isompi yliopistokaupungeissa. Myös monet Hypon hyödyntämät tukimuodot, kuten ensiasunnonostajien ASP-tuki (eli valtion ilmainen osittainen korkokatto ja lainatakaus), kohdistuu nykyisin pääasiassa kaupunkiasumiseen, ja nostattaa asumisen hintoja kaupunkiseuduilla. ASP:n suosio on nyt noussut ennätyssuureksi. Valtion tarjoama tuki selvästi kiinnostaa.
Olen samaa mieltä siitä, että haja-asutusalueilla pitäisi toimia toisin kuin nykyisin. Ongelma siellä ei ole niinkään ”tuet”, vaan määräykset. Jos eduskunta tai ministeriöt haja-asutusalueille soveltumattomista ja kokonaisuuden kannalta kuitenkin tarpeettoman tiukoista vaatimuksista päättää, haja-asutusalueella joudutaan tekemään taloudellisesti täysin kannattamattomia investointeja. Jonkun ne pitää maksaa. Mutta ei haja-asutusalueille ole mitään järkeä rakentaa samanlaista infraa kuin tiheästi asutuille alueille. Eivät asukkaatkaan sellaista odota.
Vastaava tilanne koskee kunnallisia palveluita. Jos ne on joillekin haja-asutusalueille liian kallista järjestää, niin miksei poisteta näiden palveluiden järjestämisvaatimusta kunnilta, ja anneta ihmisten sitten itse päättää asuinpaikkaansa ja sitä, haluavatko olla minkäkin palvelun piirissä? Tällöin voitaisiin verojakin alentaa.
Eipä taida Ari Pauna tietää mistä puhuu tai sitten puhuu niin vahvasti asian vierestä, että menee asiat aivan sekaisin. Asumisen tuki haja-asutusalueille on kuin se kuuluisa käärmeen kusi erämaata kastelemassa. Ei Suomen talouden kannalta mitään merkitystä. Haja-asutusalueille on enemmän merkitystä noilla asioilla mitä nimimerkki ”ajatus” tuossa kertoo. Asumisen tuestahan kohdistuu suuri osa asuntosijoittajille ja nimenomaan kaupungeissa. Asuntosijoittajat ostavat asuntoja (eniten yksiöitä ja kaksioita) suurimpien kaupunkien gryndikohteista. Maksavat 30 % ja käyttävät hyödykseen 70%:n taloyhtiölainan. Taloyhtiölainan kulut(lyhennykset ja korot) sekä välittömät hoitokulut kuukaudessa ovat suurin piirtein yhtä suuret kuin asunnosta saa vuokraa. Verottaja tulee vastaan siten, että kaikki kulut, myös ne taloyhtiölainan lyhennykset saa vähentää vuokratuloista eli verotettavaa vuokratuloa ei jää. Niinpä sijoittajat saavat hyödykseen ihan suoraan nuo lainan lyhennykset eli heidän omaisuutensa kasvaa verotulojen kustannuksella. Pitäisikö tähän puuttua?
Muistakaa nyt että käytännössä omakoti asujaa ei yhteiskunnan puolelta tueta yhtään haja-asutus alueella päinvastoin asumista vaikeutetaan kaiken aikaa typerillä maksuilla ja määräyksillä joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä
Kylläpäs oli taas Paunalta aivopieru. Yhteiskunnan tuet valuvat gryndereille ja hissivalmistajille, ei johonkin mummonmökkiin susirajalla.
Varsinaisia asumisen tukia ei käsittääksen syrjäseuduille merkittävästi anneta. Asumisen tuet kohdistuvat enemmän kaupunkiseuduille erilaisten korkotukien ja avustusten kautta. Itse en ole asumisen rahoituksen asiantuntija. Ehkä kirjoituksessa olisi voinut avata enemmän, millaisia tukia syrjäseuduille maksetaan.
Syrjäseuduilla asumista kyllä tuetaan muilla tavoin. Sähkön siirrosta aiheutuvat maksut ovat syrjäseuduilla kalliimpia, mutta yleensä kustannukset jaetaan koko sähköverkkoyhtiöiden asiakkaiden kanssa tasan. Erilaisia kuljetustukia maksetaan maaseudulla enemmän henkilöä kohden kuin kaupungissa. Tehokas keino olisi lopettaa esimerkiksi syrjäseuduilta koulukyydit ja tarjota vanhemmille vain korvaus koululaisten kuljettamisesta 0,25 eur/km. Taksikyytien hinnat ovat normaalisti 1,55-2,18 eur/km eikä ne kilpailuttamallakaan merkittävästi ole alempia.
Kyllä asia on niin että maalla asuu ihmisiä ja tulee aina asumaan eikä raha riitä paremmin vaikka kaikki pakotettaisiin samaan kolhoosiin lisäksi erittäin huolestuttavaa on kaupungeissa lisääntynyt uus avuttomuus.. Suomen kansa on painumassa suohon ja kiihtyvällä vauhdilla.. Toivottavasti jostain löytyy vielä järki ja hölmöily loppuu