Puurakentaminen on biotalouden puhtainta ydintä. Puu raaka-aineena on uusiutuva ja resurssitehokas. Siitä valmistetut tuotteet ovat kierrätettäviä ja edistävät kiistatta meidän kaikkien hyvinvointia. Myös ilmastonmuutoksen hillitsijänä hiiltä sitova puu on vertaansa vailla.
Puuta on perinteisesti käytetty pääosin rakentamiseen. Ratkaisu on edelleen hyvin kilpailukykyinen, puhutaan sitten uudis-, korjaus-, infra tai ympäristörakentamisesta. Kaupungistumisen kiihtyessä kaupunkirakenteen tiivistäminen on usean päättäjän mietinnässä. Nyt jos koskaan tulee puun kiistattomat hyödyt eri rakentamisen muodoissa pitää mielessä.
Puutuotteiden edunvalvonta on kehittynyt Suomessa kovin monisyiseksi. Se on johtanut hyvin erilaisten toimijoiden syntymiseen, mikä on osaltaan vaikeuttanut selkeän yhteisen tavoitteen muodostamista, sen viestimistä sekä puutuotteiden käytön ja puurakentamisen edistämistä. Tämän vuoksi Puutuoteteollisuus ry uudelleenorganisoi toimintansa keväällä 2015. Olemme nyt Metsäteollisuus ry:n toimialajärjestö.
Uudelleenorganisointi oli vasta lähtölaukaus kunnianhimoisille tavoitteillemme. Tähtäämme vahvaan kasvuun, mikä tehdään sekä edunvalvontaa yhtenäistämällä että aiempaa näkyvämmällä vaikuttamisella ja viestinnällä. Tovi sitten kerroimme Hirsitaloteollisuus ry:n siirtymisestä Puutuoteteollisuuden yhdistysjäseneksi. Uutisoimme 19.11. Kestopuuteollisuuden liittymisestä sateenvarjomme alle. Lisää yhdistymisiä on tulossa, mikä takaa puun riittävän näkymisen julkiseen ja myös yksityiseen rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Päätökset edustavat biotaloutta puhtaimmillaan.
Puutuoteteollisuuden yritykset työllistävät maassamme noin 30 000 henkilöä. Hirsitalo- ja kestopuuteollisuuden ohella edustamme sahateollisuutta, levyteollisuutta, puusepänteollisuutta ja rakennuspuusepänteollisuutta, puurakentamista sekä pakkausteollisuutta. Olennaista meille on puun käyttöä rajoittavien turhien määräysten purkaminen, lupamenettelyjen selkeyttäminen ja tätä kautta puun lisääntyvän käytön mahdollistaminen.
On hienoa, että biotalous kuuluu hallituksen strategisiin painopisteisiin. Puurakentamisen tuomiin mahdollisuuksiin ollaan valmiita jatkossakin keskittymään. Kääntäen voisi myös sanoa, että maamme biotalousstrategian tavoitteita ei saavuteta ilman puutuoteteollisuuden panosta.
Näen tärkeänä alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolin. Pieni maamme tarvitsee rohkeita avauksia ja kokeilevia innovaatioita, jotta menestyminen kansainvälisillä markkinoilla taataan. Puutuotteet ovat tärkeä vientiartikkeli, mikä näkyy saha- ja levyteollisuuden lisäksi esimerkiksi hirsitaloteollisuudessa: yhdistysjäsenemme yritykset valmistavat yli 80 % Suomessa tehtävistä hirsirakennuksista ja tuotteita viedään yli 40 maahan.
Julkinen sektori on merkittävä tilaaja Suomen rakennusmarkkinoilla. Soisin, että puu nähtäisiin jatkossa merkittävänä vaihtoehtona julkisissa hankinnoissa. Mahdollisuuksia on vielä paljon, sillä uusista julkisista palvelurakennuksista puisia on vasta vain joka neljäs. Puun käytön lisäämisellä julkisessa rakentamisessa saavutetaan sekä kansantaloudellisia että ympäristötaloudellisia hyötyjä ja tarjotaan mahdollisuus sisäilmaongelmien ratkaisuun.
Korostamme avointa yhteistyötä. Siksi uskon, että parhaat ratkaisut sekä alamme että Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi löytyvät rakennusalan eri toimijoiden välisestä dialogista ja osaamisen jakamisesta. Lähdetään yhdessä rakentamaan kestävän kehityksen Suomea.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Puutuoteteollisuus mahdollistaa Suomen biotalousstrategian toteutumisen”
PUUTA VAI MUUTA
Metsäteknikon poikana ”harjoittelin” metsänhoitajan uraan. Päädyin Polilta rakennesuunnittelijaksi: betonirakenteita > 1 Mm³. Pientaloihin paljon puusta. Rakennusfysiikkaan perehdyin laajasti, myös rakennusten paloturvallisuuteen. Tein paljon työtä puurakentaminen ja paloturvallisuus -kysymysten parissa. Miten eri materiaalit ovat toisiinsa nähden RakMK:ssa? Laaja asiantuntijahaastattelu 1990-luvulla: ei mitään mainittavia eroja. Nämä inserttilauseet avannevat, että ihmettelen – taas kerran – väitteitä, että määräykset vaikeuttavat puurakentamista.
BETONI ASTUI KUVAAN
Betonin pääsy osin niskan päälle 1960-luvulta hahmottuu muutamalla tekijällä. Metsäala teki 1960-luvulla suuren metsäinventaarion, jonka mukaan puu loppuu, jos sitä käytetään kemiallisen metsäteollisuuden lisäksi runsaasti (edelleen) rakentamiseen. Myöhemmin inventaario todettiin vääräksi. Vielä 2000-alussa oli ikäarkkitehteja ja -rakennusinsinöörejä, jotka puhuivat puun loppumisesta.
Nykyään puuta riittää kaikille. Metsäteollisuus on käyttänyt kotimaista puuta viime vuosina noin 51 Mm³/v. Kestävistä hakkuumahdollisuuksista on käytössä vajaat 70 prosenttia. Metsää kasvaa noin 100 Mm³/v. Rakentamiseen puuta pitää kehittää ja myydä. Ennen suurta edellistä lamaa ainakin sukupolven ajan betoniteollisuus käytti tuotekehitykseen lähes kaksi prosenttia liikevaihdosta. Mekaanisessa metsäteollisuudessa vastaava luku oli 0,4. Siis vain 20 % siitä mitä betoniteollisuudessa. Ja kumulatiivisesti pitkään.
Suuri maassamuutto 45 vuotta sitten siirsi satoja tuhansia suomalaisia laita-Suomesta suurten kaupunkiemme yhteyteen. Tähän pika-asutukseen vastasi betoniteollisuus hienolla kehitystyöllä: BES. Sen tuloksia hyödynnetään yhä. Puuhan oli nostanut kätensä pystyyn metsäinventaarion myötä.
Puuala olisi tähän päivään asti voinut tyytyä myymään bisnestään ja aatettaan pelkästään kaavoitusmonopoleille. Ei olisi tarvinnut edes lobata puurakentamista. Matalan rakentamisen peruslobbaus kaavoittajille olisi riittänyt. Loppu olisi sujunut liki itsestään.
PUU EDELLEEN YKKÖNEN
Yhä – kuin aina – (RT:n tilastot) perusrakennusalan materiaaleista puuta myydään eniten euroina: metalli / puu / kivi / muut [%]: 34 / 29 / 20 / 17. Metallin osuudessa 54 % on lvis-tuotteita. Tämä korjattuna perusrakennusmateriaalien jakauma onkin: puu / kivi / metalli / muut [%]: 35 / 25 / 21 / 19. Eli puulla on ylivoimainen markkinaosuus. Viennin puolella rakennusmateriaaleista puu on ollut aina valta-asemassa. Puu, jonka myyntiorganisaatiot o(li)vat olleet kehittymättömiä betoniin, teräkseen, tiileen ja muihin materiaaleihin verrattuina, on silti itsenään myynyt hyvin. Puumateriaali on ollut ja on hyvä ja haluttu. Ja syystä. Jos sitä myytäisiin loppuasiakkaille aggressiivisesti ja tekniset asiat tuntien, markkinaosuus nousisi!
PUU EI OLE OLLUT MÄÄRÄYSTEN VANKI
Ns. puukerrostalot olisivat olleet vanhan rakennuslain ja 1970-luvun E1:n mukaan täysin mahdollisia: taitavan suunnittelun mukaiset poikkeusluvat, läpi valtakunnan juridisesti pätevät tyyppihyväksynnät jne. Nykyinen E1 on hieman pelottava puun suhteen, jos mitoittava insinööri osaa käyttää E1:n taulukoita vain ”hauki on kala” -taidoin. Insinööri ei normeja tarvitse. Normit ovat vain tarkistuksia varten. Mittavien puurakennusten palomitoitukseen kunnan rakennusvalvonta vaatikoon aina kolmannen osapuolen tarkastuksen.
Muistettakoon, ettei puukerrostaloissa palomitoitus ole ykkösongelma, vaan kosteuden hallinta koko elinkaaren ajalla rakennustyömaan alusta alkaen. Pitää osata ja ymmärtää kosteusmääräykset eli RakMK C2: 1.2.1. Tämän olennaisen vaatimuksen pitää olla jokaisella talonrakennustekniikassa mukana olevalla velvoittavana huoneentauluna.
Miksi puuala haluaa puukerrostaloja, kun omakotitaloihin menee asuntoa kohti 3-5 -kertainen määrä puuta. Vaippa antaa osan kertoimeen, mutta asuntojen koko myös paljon. Kerrostaloasunto on keskimäärin alle 100 neliötä. Omakotitalot tuppaavat olemaan yli 200 neliötä + apurakennukset. Eli puuta, puuta! Puukerrostaloja taidettiin ”vaatia” ilman toimivaa myyntiä ja kehitystyötä. Lähdettiin hämärään yritys-erehdys -bisnekseen mutu-tiedoin. Tällä kerrostalomatkalla on ikää noin 25 vuotta. Muistettakoon, että eri tutkimusten mukaan 60-80 % suomalaisista haluaa asua pientalossa.
IHMISTEN TERVEYS KAAVOITUKSESSA ETULINJAAN
Kun ajattelemme ihmisten terveyspotentiaalia ja terveellistä pidentyvää ikää, on syytä perehtyä mm. alla mainittujen tutkijoiden tietoihin. Aalto-yliopiston tutkimana uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla. Kun vielä lisää dosentti, ylilääkäri Markku T. Hyypän sekä professorien Tari Haahtelan ja Ilkka Hanskin tutkimukset, katseemme asuntorakentamisen kaavoituksessa kuuluu mennä väljästi horisonttiin ja vain tietyin reunaehdoin vertikaalisuuntaan.
Kaikki materiaalit kilpailkoot omilla eduillaan: fysikaaliset, kemialliset, biologiset, esteettiset, kaupalliset, elinkaarellaan jne. Globaalissa rakentamisessa näkee yhdistelmärakenteita. Yksinkertaisena esimerkkinä kattoristikot, joissa paarteet ovat puuta ja diagonaalit terästä.
Puu on erittäin ekologinen – Suomessa –, mutta sen muu kierrätys kuin polttoon on vähäistä. Betonin kierrätys on 80 % luokkaa. Teräs oltuaan valmistusvaiheessa erittäin epäekologinen, kiertää erittäin hyvin. Puun kierrätykseen saadaan ekologinen loikka, kun kaikki liitokset tehdään kierteisiksi. Nykyinen purkaminen puuliitoksista on repimistä, siis ei juurikaan johda uusiokäyttöön rakentamisessa.
Suomi edetköön elinkaariltaan nykyistä laadukkaampaan rakentamiseen ja talonpitoon – ei syytellen vaan yhteistyöhaluisesti ja -kykyisesti.
Ensio Laaksonen