Asiakastutkimus: Talonrakennusyritykset pysyvät aiempaa paremmin aikataulussa Itä-Suomessa

Jo aiemmin hyvällä tasolla olleet työn laatu, työntekijöiden ammattitaito, työmaakokouskäytännöt ja työmenetelmien ajanmukaisuus olivat myös kehittyneet edelleen positiivisesti Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa.

”Uusin tutkimus tukee viidestä aiemmasta saatuja havaintoja, että rakennusliikkeiden asiakkaat ovat vuosi vuodelta tyytyväisempiä niiden toimintaan. Tyytyväisyys laatuun on parantunut talonrakentamisessa kauttaaltaan”, Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Veikko Matikainen kertoi asiakassuhdetutkimuksen julkistustilaisuudessa Kuopiossa 9. joulukuuta.

Edelliseen tutkimukseen verrattuna eniten olivat parantuneet aikataulujen pitävyys, työn tehokkuus ja sujuvuus, luovutusmenettelyn toimivuus, työmaakokouskäytäntö ja työntekijöiden ammattitaito. Parhaan kouluarvosanan, 8,45, sai nyt työnjohdon ammattitaito. Aikataulujen pitävyys ylsi kakkoseksi 8,41:llä. Kokonaisuutena laatuarviot ovat hyviä. Heikoinkin ominaisuus, valmiin työn suojaaminen, saa arvosanan 7,89, kun vuonna 2006 heikoin arvosana, 7,77, tuli työmaiden järjestyksestä. Toiseksi heikoin arvosana, 7,92, annettiin nyt reklamaatioiden hoidolle. Se oli jopa hieman heikentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna.

Tyytymättömyyttä talonrakentamisessa herättävät edelleen aliurakoitsijoiden työt ja takuuaikaiset korjaukset. Suurimpina puutteina tai ongelmina ovat aliurakoitsijan työn valvonta, työmaiden järjestys ja siivous sekä töiden viimeistely. Myös töiden keskeneräisyys ja lisälaskutus olivat kritiikissä yleisimpiä aiheita.

Tutkimuksessa selvitettiin myös tilaajien näkemyksiä rakennuskohteiden työn laadusta. Koulujen sekä vanhain- ja päiväkotien rakentamisen laatua arvosteltiin enemmän kuin muita kohteita. Toisaalta sairaaloiden sekä teollisuus- ja liiketilojen rakentamisen laatua pidettiin muita parempana.

”Tilaajien ja urakoitsijoiden yhteistoimintaa kohennettava”

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin puheenjohtaja Terho Kaskinen piti myönteisenä, että uutena asiana tutkimukseen otettu korjausrakentamisen laatuarviointi asettui heti korkealle tasolle. Hän oli kuitenkin huolestunut alihankintaketjujen työn laadun varmistuksesta, varsinkin jos ja kun ulkomaisen työvoiman osuus lisääntyy työmailla tai tilaajat tekevät suoria sopimuksia alihankkijoiden kanssa ja alistavat ne pääurakoitsijan alaisuuteen. Koordinaatio ja valvontasuhteet voivat muodostua tällöin vähintään haasteellisiksi.

Lisäksi Kaskinen toivoi rakennuttajien panostavan enemmän pätevään hankesuunnitteluun, koska ongelmat siinä heijastuvat laajasti koko hankkeeseen.

”Suunnittelijoiden ohjausta ja yhteistoimintaa niin tilaajien kuin urakoitsijoidenkin kesken on parannettava. Se tuo säästöjä toteutuksissa ja torjuu ylikireitä aikatauluja, jotka ovat yhä pahimpia vitsauksia etenkin hankkeiden viimeistelyvaiheessa. Parantamista on myös erilaisten suunnitelmien yhteensovittamisessa sekä tilaajien reklamaatioiden viipymättömässä hoitamisessa.”

Urakkakilpailussa tilaajat painottavat edelleen yritysten teknistä ja taloudellista suoriutumiskykyä sekä toiminnasta saatuja kokemuksia. Muita tärkeitä asioita ovat referenssit vastaavista hankkeista, yrityksen vakavaraisuus ja avainhenkilöt. Uusimman tutkimuksen mukaan rakennuttajille on yhä tärkeämpää urakoitsijan valmius tuottaa sähköisiä viestintä- ja internet-palveluja sekä tarjota mahdollisuutta CAD-kuvien käyttöön.

Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tarmo Stjerna uskoo, että jatkossa ympäristöarvojen merkitys kasvaa urakoitsijoiden kilpailuttamisessa kuten eräissä maissa on jo nähtävissä.

”Tähän on Suomessakin varauduttava, vaikka nyt kenties taloustaantumasta johtuen taloudelliset arvot eli hinnalla kilpailu on useimmiten keskeinen kriteeri. Myös terveellinen rakentaminen samoin kuin rakennusten pätevä ylläpito ja peruskorjaaminen korostuvat muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi. Elinkaariajattelu yleistyy, mistä asiakassuhdetutkimuskin antaa viitteitä.”

Kuudes asiakastutkimus toteutettiin internetkyselynä loka-marraskuussa 2009 Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueen rakennusliikkeiden asiakkaille eli julkisen ja yksityisen sektorin rakennuttajille, isännöitsijöille, suunnittelijoille ja rakennuttajakonsulteille. Vastaajia oli lähes sata.