Lyhyen Pisaran vaihtoehdossa tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kentän ja Linnanmäen kohdalla, ja uudet maanalaiset asemat tulevat Töölöön, Keskustaan ja Hakaniemeen. Pitkän Pisaran vaihtoehdossa tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kohdalla ja Hakamäentien pohjoispuolella. Uusia maanalaisia asemia tulee Töölön, Keskustan ja Hakaniemen lisäksi Alppilaan ja myös Pasilaan tutkitaan uutta maanalaista asemaa.
Suunniteltavat vaihtoehdot, arvioitavat ympäristövaikutukset ja osallistumisjärjestelyt esitellään tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa, joka valmistuu toukokuussa 2010. Arviointiohjelman sekä yhteysviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskus) antaman lausunnon perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2011 alkupuolella. Jos hanke päätetään toteuttaa heti yleissuunnittelun ja YVA:n valmistumisen jälkeen ja sille löytyy rahoitus, rata voi olla käytössä noin kymmenen vuoden kuluttua.
Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja. Pisara mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Pisara-radalle siirtyy suuri osa taajama- ja lähijunaliikenteestä, jolloin päärautatieasemaa pystytään kehittämään kaukoliikenteen tarpeisiin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin Pisara-radan yleissuunnittelu ja YVA käyntiin”