Avaran asumisoikeusasunnoiksi muuttamat omakotitalot olivat Ara-tuotannoksi isoja ja kalliita, vaikka ne mahtuivatkin suurin piirtein Aran kustannuspuitteeseen. Talojen keskipinta-ala vaihtelee runsaasta 120 neliöstä yli 130 neliöön. Valtio takasi 14 taloon noin 3,9 miljoonan euron korkotukilainan, mikä tekee taloa kohti noin 277 000 euroa. Asukkaan omarahoituksen kanssa talojen keskihinnat nousevat yli 325 000 euroon.
Asunnot valmistuivat lokakuussa 2008 ja Ara päätti niiden korkotukilainoista huhtikuussa 2009.
Asumisoikeusasukkaat ovat olleet huolissaan asumiskustannustensa noususta. Mielenkiintoista on, miten Avain Asumisoikeus onnistuu tasaamaan asukkaiden kesken oikeudenmukaisesti kustannukset, jotka syntyvät kerrostaloasunnoista ja kalliista omakotitaloista. Kaikkien asukkaiden maksettavaksi lankeava suhteellinen lainarasitus ainakin on omakotitaloissa suurempi kuin kerrostaloasunnoissa.
Gryndausasuntojen muuttaminen jälkikäteen Ara-tuotannoksi sallittiin, koska rakennusliikkeille ja rakennuttajille oli jäämässä vapaarahoitteisia asuntoja käsiin. Asuntoministeri Jan Vapaavuori perusteli menettelyä sillä, että näin saadaan paremmin vastattua vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kovaan kysyntään. ”Samalla vapautetaan myymättä oleviin asuntoihin sitoutuneita pääomia uustuotantoon”, Vapaavuori totesi.
Tätä artikkelia on kommentoitu 19 kertaa
19 vastausta artikkeliin “Avara siirsi kalliita omakotitaloja asumisoikeusyhtiöön”
Heh. Aikamoinen ristiretki on Rakennuslehdellä nyt kaikkea Avaraan liittyvää kohtaan. Taitaa olla jotain hampaan kolossa.
Eipä siinä mitään niin kauan kuin uutisilla on todellisuuspohjaa. Joten kertokaa nyt, että mikä on tämän uutisen pointti, jos kerran kyseessä on ollut kauppa (ei ”siirto”), myyntihinta on ollut ARAn määrittämä ja laki on nimen omaan sallinut että näin on voinut toimia? Eikös tässä siis Avara ole myynyt gryndikohteen tappiolla alihintaan ja pääomat vapautuivat uuteen tuotantoon niin kuin valtio halusi?
Eli nyt ongelma on se, että Asumisoikeusasukkaille on tarjolla omakotiasumista?
On se niin väärin.
Uskoisin, että seuraavasta on kysymys, ei mistään ristiretkestä:
”Asumisoikeusasukkaat ovat olleet huolissaan asumiskustannustensa noususta. Mielenkiintoista on, miten Avain Asumisoikeus onnistuu tasaamaan asukkaiden kesken oikeudenmukaisesti kustannukset, jotka syntyvät kerrostaloasunnoista ja kalliista omakotitaloista. Kaikkien asukkaiden maksettavaksi lankeava suhteellinen lainarasitus ainakin on omakotitaloissa suurempi kuin kerrostaloasunnoissa.”
Asumisoikeusasumisen yksi suurimmista epäkohdista ja ongelmista AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä on ollut ja on edelleenkin käyttövastikkeiden tasaaminen eri kohteiden välillä. Tasauksen periaatteista ei asukkaille ole annettu pyynnöistä huolimatta asianmukaista tietoa. Toiset kohteet maksavat huomattavasti korkeampaa käyttövastiketta neliöltä/kk kuin toiset. Nämä ”tasaukset” voivat olla jonkin kohteen osalta kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. ARA ja ympäristöministeriö ovat siunanneet tämän epäoikeudenmukaisen ja hämärän järjestelmän.
Yleishyödyllisen Avara-konsernin toimitusjohtajana Perttu Liukku ilmoitti konsernin ottavan etäisyyttä yleishyödyllisyyteen ja alotti kalliiden vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisen. Liukun visiot ja strategiat johtivat fiaskoon, Avara joutui kassakriisiin ja Liukku sai potkut reilu vuosi sitten. ARA tuli auttamaan kuten aina. Asumisoikeusyhtiöt ja niiden omistajatahot voivatkin sanoa: ARA – siellä aina ystävä. Mainittakoon, että vanha ja maineikas yleishyödyllinen toimija Avara-konserni (ent. YH-Suomi) on nyt pilkottu.
Mitä taas asuntoministeri Vapaavuoreen tulee, häneltä löytyy aina selitys joka asiaa kuten nytkin. Asumisoikeusasukkaana toivoisi, että selitysten asemesta asuntoministeri keskittyisi asumisoikeusjärjestelmän epäkohtien poistamiseen. Silloin ei tarvitsisi selitellä niin paljon.
”Asumisoikeusasumisen yksi suurimmista epäkohdista ja ongelmista AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä on ollut ja on edelleenkin käyttövastikkeiden tasaaminen eri kohteiden välillä. ”
Tähän tasaamisasiaan on tulossa uuden lain myötä ilmeisesti olennainen parannus, kun erotellaan talokohtainen hoitovastike valtakunnallisesta hoitovastikekertymästä. Jos vielä saataisiin valtakunnallisen hoitovastikkeen tuotto-odotus katto/taloyhtiö, niin asiat olisi olennaisesti paremmin.
”Tasauksen periaatteista ei asukkaille ole annettu pyynnöistä huolimatta asianmukaista tietoa.”
No nyt tilanne on toivottavasti muuttumassa.
”Toiset kohteet maksavat huomattavasti korkeampaa käyttövastiketta neliöltä/kk kuin toiset. Nämä ”tasaukset” voivat olla jonkin kohteen osalta kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.”
Totta tämä on erittäin suuri epäkohta joka tulee korjata talokohtaisilla tuotto-odotuksilla.
”ARA ja ympäristöministeriö ovat siunanneet tämän epäoikeudenmukaisen ja hämärän järjestelmän.”
ARA on kieltämättä ollut erittäin passiivinen…
”Mitä taas asuntoministeri Vapaavuoreen tulee, häneltä löytyy aina selitys joka asiaa kuten nytkin. Asumisoikeusasukkaana toivoisi, että selitysten asemesta asuntoministeri keskittyisi asumisoikeusjärjestelmän epäkohtien poistamiseen. Silloin ei tarvitsisi selitellä niin paljon.”
Vertaa aikaa ennen Vapaavuorta…
Grynderitalojen siirtäminen asumisoikeustaloiksi on kestämätöntä sekä markkinatalouden että asumisoikeusjärjestelmän kannalta.Ei valtion tehtävänä ole kantaa rakennuttajien riskejä. Vielä vähemmän tämä rooli kuuluu asumisoikeusasukkaille, vaikka ARA, ympäristöministeriö ja asuntoministeri näin kierolla tavalla markkinatalouden ymmärtääkin.
ARA on käytännössä ottanut rarkenusyhtiöiden tukemisen roolin. Yleishyödyllisten talojen rakennuskustannukset nousevat pikavauhtia ARA:n kumileimasimella. Tavoitteena on saada vuokrat nousuun, jotta rakennusyhtiöiden kauppa kävisi paremmin. Grynderiasuntojen kaupassa asia hoidettiin vielä suoremmin.
Suomen talous laahaa yhä valtion velkantuessa, mutta ylläytys yllätys rakentaminen on se joka kannattaa. Asian kääntöpuoli on yksityisten ihmisten velkaantuminen (ja julkisen talouden). Meneillään olevan euromaiden kriiseistä alkaa suomenkin sopeuttaminen. Vielä jaetaan rahaa muille euromaille, seuraavalla hallituskaudella jaetaan kurjuutta kansalaisille.
Kiinnostaisi tietää, millaista väkeä on valittu asumaan jutussa mainittuihin omakotitaloihin ja millaista vastiketta he maksavat. Kiinnostaisi myös, miten vastikkeita on ”tasattu” ko. omakotitaloissa. Mistä tämän tiedon voisi saada? Yhtiön johdolta sitä on turha kysyä.
Sanonta ”ARA – siellä aina ystävä” kuvaa hyvin ARA:n toimintaa. ARA armahtaa, korjaa ja paikkaa, mitä asumisoikeusyhtiöt ja niiden taustakonsernit tekevät asukkaiden ja veromaksajien rahoilla. Asukkaille ei ymmärrystä ja tukea heru kuten ei ympäristöministeriöstäkään. Viime kädessä asuntoministeri selittää asiat parhain päin yhtiöille.
Asukkaan kertoman mukaan vastike on ollut tasoa 10,25 € /as m2, eikä korotuksia ole tehty vuosina 2010 ja 2011.
Aika halpaa….. vai mitä.. luksustaloissa. Taso aivan muuta kuin muissa asumisoikeuskohteissa !
Ehkä Vihdissä on myös tasokkaita kohteita.
Tuo oli hyvä uutinen,
Mitä enemmän rakennetaan sitä halvemmaksi asuminen tulee. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Pääomakulujen tasaamisesta valtakunnallisesti kalliimman ja halvemman rakennustavan mukaan on hiusten halkomista ja hölmöä. Jos keskimääräistä asumistasoa nostetaan asumisoikeusasuntojen piirissä niin sehän on hyvä asia.
Nyt ongelma on se että ei rakenneta riittävästi- ja siksi tämä oli hyvä ratkaisu.
Asuntoministeri Vapaavuori on joutunut tänä syksynä useita kertoja seliittelemään Avaran ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n kummallisia kuvioita viime vuosina sekä ARA:n roolia niissä. Selittely alkaa jo nakertaa asuntoministerin uskottavuutta. Jos asuntoministeri näkee 14 omakotitalon siirtämisen Ara-tuotannoksi vastauksena vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kovaan kysyntään ja myymättä oleviin asuntoihin sitoutuneiden pääomien vapauttamisena uustuotantoon, niin asumisoikeusasukkaana ei voi kuin surra, että aikoinaan 1990-luvun puolivälissä tuli höynähdettyä hankkimaan asumisoikeusasunto. Nyt eläkeiässä on mahdoton enää hankkia omistusasuntoa, koska kaikki raha, millä olisi voinut lyhentää omaa asuntolainaa, on vuosien varrella mennyt jatkuvasti kohoavien käyttövastikkeiden maksamiseen ja ikää ei enää ole riittävästi jäljellä pitkäaikaisen asuntolainan takaisinmaksamiseen. Noin viisitoista vuotta on menetetty lainanmksuikää ja -kykyä asumisoikeuskohteessa asuessa.
Jos Vapaavuori edes kerran lukuisissa selittelyissään olisi tuonut esille, että asumisoikeusjärjestelmässä on epäkohtia puutteellisen lainsäädännön johdosta, häntä voisi pitää uskottavana oman vastuualueensa ministerinä. Mutta näin ei ole. Tuomo Puumalan eilen eduskunnassa tekemään kysymykseen asumisoikeusasujien aseman parantamisesta asuntoministeri Jan Vapaavuori vastasi seuraavasti:
”Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä lainsäädäntö, jos tähän viitataan, on laadittu joskus 1990-luvun alussa ja sitä on sen jälkeen sovellettu itse asiassa varsin hyvin kokemuksin. Asumisoikeusasuminen on asumismuoto, joka on vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuoto ja joka on osoittanut suosionsa. Edelleen nyt varsinkin kriisiaikana, kun niitä onneksi saatiin muutamia tuhansia lisää, hakijoita riitti vaikka kuinka paljon. Myös asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä tähän. Meillä on tiettyjä haasteita ja ongelmia tiettyjen omistajatahojen kanssa muun muassa tiedonsaannin osalta, ja niitä on pyritty lainsäädännöllä parantamaan.
Mitä sitten taas itse näihin omistusjärjestelyihin tulee, niin on mahdotonta ajatella, että me rupeamme 2010-luvulla ikään kuin laittamaan kokonaan uusiksi järjestelmää, joka meillä on 25-30-vuotta ollut.”
Kun monet asukkaat ja heidän edustajansa pitävät 1990-luvun alussa säädettyä asumisoikeuslakia puutteellisena, niin Vapaavuoren mukaan ”sitä on sen jälkeen sovellettu itse asiassa varsin hyvin kokemuksin”. Nimenomaan tämä 20 vuotta vanha laki muutamista vuosien varrella tehdyistä muutoksista huolimatta on syyllinen niihin asumisoikeusasumisen epäkohtiin, joita asukkaat ovat kanteluissaan ja tiedotusvälineet jutuissaan ottaneet esille viime vuosina.
Vapaavuoren mukaan ”on mahdoton ajatella, että me rupeamme 2010-luvulla ikään kuin laittamaan kokonaan uusiksi järjestelmää, joka meillä on 25-30-vuotta ollut”. Voi herranen aika! Meillä on ministeri, joka ei ymmärrä, että lait ja järjestelmät ovat ihmisten aikaansannoksia ja ne ovat ihmisten muutettavissa/korjattavissa, jos niissä on havaittu puutteita. Ei kai mikään laki tai järjestelmä ole itsetarkoitus, joka täytyy sellaisenaan ikuisesti pitää voimassa ja säilyttää, vaikka sen aiheuttamat ongelmat ovat yleisessä tiedossa? Kyllähän ARA:n ylijohtaja Rossilahdeltakin lipsahti tiedostusvälineille tiistaina 9.11.2010 seuraavat lausumat:
”Koko järjestelmä tulisi pohtia uudestaan ja miettiä, mikä tämän järjestelmän tulevaisuus on”.
”Tietysti voidaan kysyä, onko sitten järjestelmä alunpitäenkään ollut aivan onnistunut, kun tämä toiminta on on perustunut yhtiömuotoiseen omistus? ja myös toimintaan.”
Asumisoikeuslakiin suunnitellut muutokst ovat kosmeettisia ja niitä on helppo kiertää, jos aitoa halua avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen hallinnon ja talouden kaikilla tasoilla ei löydy asumisoikeusyhtiön johdossa. Asumisoikeusyhtiöitä edustava Suomen asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) onnistui propagandallaan poistamaan alkuperäisestä lakiesityksestä monta varteenotettavaa parannusta asumisoikeusjärjestelmään ja sen valvontaan. Asumisoikeusasukkaiden hajanaisuus ja järjestäytymättömyys mahdollistaa SAY:n voiman ja vaikutusvallan. Mainittakoon, että ensi viikon tiistaina SAY järjestää asimisoikeusjärjestelmän 20-vuotisjuhlaseminaarin, johon ministeri Vapaavuori tulee esittämään asuntoministerin tervehdyksen. Vapaavuoren eilinen esiintyminen eduskunnassa antaa osviittaa siitä, mitä hän tulee tervehdyksessään esittämään:
”On mahdoton ajatella, että me rupeamme 2010-luvulla ikään kuin laittamaan kokonaan uusiksi järjestelmää, joka meillä on 25-30-vuotta ollut.”
Asumisoikeusasukkaana toivoisi, että Vapaavuori ei teilaisi kaikkia asukkaiden näkemyksiä asumisoikeusjärjestelmän ja -lainsäädännön kehittämistarpeista.
No joo. Samaa kommenttia jokaisessa Avaraa koskevassa ketjussa aiheesta riippumatta. Jos nyt oikein ymmärsin, niin uutinen siis oli ankka alun perin. Tai siis olisi pitänyt otsikoida ehkä näin: ”Avara möi myymättä omakotitaloja asumisoikeusyhtiölle valtion määrittämään hintaan”.
Huomaako kukaan mitään eroa alkuperäiseen otsikkoon 🙂
Kyllä ero on huomattava. Alkuperäinen otsikko kuvaa paremmin sitä todellisuutta, jossa omakotitalojen junailu Avaimeen tapahtui. Kalliista myymättömistä omakotitaloista oli päästävä eroon tavalla tai toisella, sillä myymättöminä ne kuormittivat Avaran taloutta. Noihin aikoihin Avara oli ajautumassa kassakriisiin, joten pienikin tulo tuli tarpeeseen. Alkuperäinen otsikko on myös kieliopillisesti oikein laadittu.
Koska AVAIN Asumisoikeus Oy harrastaa käyttövastikkeiden tasausta, niin omakotitalojen oletettavasti korkeammat käyttövastikkeet tasataan yhtiön muiden kohteiden kanssa, jotta korkeista käyttövastikkeista aiheutuva rasitus ei muodostuisi liian korkeaksi noissa omakotitaloissa asuville. Ts. kerrostalokohteissa olevat maksavat osan noiden omakotitalojen asukkaiden vastikkeista. Myös omakotitalojen rakentamiskustannukset ovat suhteellisesti kalliimmat kuin kerrostalojen rakentamiskustannukset. Tasauksen ansiosta kaikki Avaimen asukkaat maksavat noita omakotitaloja, vaikka niissä asuu vain kourallinen kaikista asukkaista. Toivottavasti tämä asia selviää kokonaisuudessaan tarkemmissa tutkimuksissa.
Tasauskäytäntö edustaa hajota ja hallitse -periaatetta, jolla saadaan hajotettua asukkaiden rivit. Pahinta on se, että tasauksen perusteista ja periaatteista ei ole annettu asukkaille lukuisista pyynnöistä huolimatta mitään tietoa. Vasta useiden kantelujen johdosta ryhdyttiin asumisoikeuslakia muuttamaan mm.asukkaiden tiedonsaannin osalta niin, että myös tasauksen perusteista tulisi antaa tietoa. Käytännössä tämä tarkoittaa jonkinlaisen pisteytyksen käyttöönottoa. Tähän asti asukkaat ovat joutuneet arvailemaan, mista heidän esim. keskimääräistä korkeammat vastikkeensa aiheutuvat. Onko perusteena ollut esim. etäisyys kilometreinä ja metreinä matkakeskuksesta, talon ikä, kerrosten ja asuntojen lukumäärät, varustetaso, talohallittuksen puheenjohtajan pärstäkerroin tms. seikka. Eri ”kohteiden” (talojen) välillä on saattanut olla suuria eroja käyttövastikkeissa m2/kk, vaikka talot sijaitsivat samassa kaupunginosassa ja ovat suunnilleen yhtä vanhoja.
Olen itsekin seurannut eri ”ketjuja”, mutta en ole löytänyt täysin samaa kommenttia. Monissa kommenteissa tulee kyllä samoja aineksia, mutta sen on ymmärrettävää. Eri juttujen sisällöt Avarasta ja Avaimesta nivoutuvat toisiinsa. Tiedostusvälineiden ansiosta on vähän saatu raotettua sitä verhoa, jonka takana asukkaiden ja veronmaksajien rahoja pyöritellään.
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat ovat joskus kyselleet sellaisista Internetistä (esim. Fonectasta) löydetyistä ”yrityksistä” kuten AVAIN Asumisoikeus Oy/Nahkurinpiha ja AVAIN Asumisoikeus Oy/Kaskihalme? Edellisen osoite on Kaskihalme 1, 02340 ESPOO ja jälkimmäisen osoite Nahkurinpiha 1, 02400 KIRKKONUMMI. Esimerkiksi Fonectassa molempien ”yritysten” toimialaksi on merkitty ’Asumisoikeusasuntoja’ (päätoimiala) ja perustamisvuodeksi 2005. ”Yritysten” toiminnasta annettujen perustietojen mukaan kysymys on kuitenkin vain markkinointinimistä. Virallinen nimi on AVAIN Asumisoikeus Oy. Operatiivisia vastuuhenkilöitä ei ole mainittu, mutta muina vastuuhenkilöinä on molemmissa mainittu mm. Kirsi Airikka (nimenkirjoitusoikeutettu) ja Eero Suomela (päävastuullinen). Kaskihalmeen kohdalla toimialaluokitukseksi on merkitty ’Asuntojen vuokraus’ ja Nahkurinpihan kohdalla ’Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta’. Taloustiedoista on esitetty tunnuslukutiivistelmä, joka on molempien ”yritysten” kohdalla sama. Kysymyksessä on siten ilmeisesti AVAIN Asumisoikeus Oy, jolla on em. markkinointinimet.
Jos kysymyksessä on AVAIN Asumisoikeus Oy:n markkinointinimistä, niin onko tietoa, onko ko. yhtiöllä muita markkinointinimiä? Onko tiedot Fonectassa oikein vai onko Fonecta sekoittanut asioita? Jos tiedot Fonectassa eivät ole oikein tai ajan tasalla, niin miksi AVAIN Asumisoikeus Oy ei ole pyytänyt korjaamaan niitä tai poistamaan niitä? Ensilukemalla Fonectan tietoja voi todella saada sellaisen väärän käsityksen, että kysymys olisi AVAIN Asumisoikeus Oy:n tytäryhtiöistä tai vastaavista yrityksistä. Todennäköisesti AVAIN Asumisoikeus Oy:llä ei kuitenkaan ole ollut muita tytäryhtiöitä kuin asukkailta salattu AVAIN Asoasunnot Oy, joka on nyt lakkautettu Aran todettua erään kantelun käsittelyn yhteydessä, että ko. ”tytäryhtiön” kautta oli rahoitettu vapaarahoitteisia kohteita asukkailta käyttövastikkeiden yhteydessä kerätyillä tuotoilla. Tämä laiton sijoitus oli noin 8,4-8,5 miljoonaa euroa. ”Tytäryhtiön” ja ”sijoituksen” tultua ilmi monet AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat menettivät uskonsa yhtiön johdon avoimuuteen ja rehellisyyteen. Tosin uskon menettämiseen ovat vaikuttaneet myös monet muut asiat.
Mitä sitten tulee kallisiisiin omakotitaloihin, joita Avara Rakennuslehden mukaan siirsi AVAIN Asumisoikeus Oy:öön, niin niistä tulisi tehdä perinpohjainen selvitys esimerkiksi niiden kysymysten pohjalta, joita mm. jutun kommenteissa on esitetty. Meillä AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on oikeus saada tietää kaikista yhtiön johdon operaatioista, joilla on mahdollisesti ollut vaikutusta myös meidän käyttövastikkeisiin muodossa tai toisessa.
Rakennuslehden mukaan ”Asunnot valmistuivat lokakuussa 2008 ja Ara päätti niiden korkotukilainoista huhtikuussa 2009”.
Ara on kuin partiopoika kiiruhtanut aina pelastamaan Avaran ja Avaimen pälkähästä, johon näiden johtajat ovat firmansa saattaneet. Ongelma on vain se, että veronmaksajat ja asukkaat joutuvat aina maksajiksi. Voi v—u!!!
Rakennuslehden mukaan ”Myymättömien asuntojensa kanssa vaikeuksiin ajautunut Avara helpotti ahdinkoaan fuusioimalla viisi Vantaalle valmistunutta gryndauskohdetta Avain Asumisoikeuteen vuonna 2009. Asumisoikeusasunnoiksi muutettiin yhteensä 14 myytäviksi rakennettua valmista omakotitaloa. Menettely tuli mahdolliseksi vuoden 2008 lopulla hyväksytyllä asetusmuutoksella, joka mahdollisti valmiiden ja rakenteilla olevien vapaarahoitteisten asuntojen muuttamisen jälkikäteen korkotukiasunnoiksi.”
Onko Finndomon ja Avaran riidassa kysymys myös näistä taloista tai osasta niistä?
Todennäköisesti on kysymys samoista taloista!
”Myymättömien asuntojensa kanssa vaikeuksiin ajautunut Avara helpotti ahdinkoaan fuusioimalla viisi Vantaalle valmistunutta gryndauskohdetta Avain Asumisoikeuteen vuonna 2009. Asumisoikeusasunnoiksi muutettiin yhteensä 14 myytäviksi rakennettua valmista omakotitaloa. Menettely tuli mahdolliseksi vuoden 2008 lopulla hyväksytyllä asetusmuutoksella, joka mahdollisti valmiiden ja rakenteilla olevien vapaarahoitteisten asuntojen muuttamisen jälkikäteen korkotukiasunnoiksi.”
”Gryndausasuntojen muuttaminen jälkikäteen Ara-tuotannoksi sallittiin, koska rakennusliikkeille ja rakennuttajille oli jäämässä vapaarahoitteisia asuntoja käsiin. Asuntoministeri Jan Vapaavuori perusteli menettelyä sillä, että näin saadaan paremmin vastattua vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kovaan kysyntään. ”Samalla vapautetaan myymättä oleviin asuntoihin sitoutuneita pääomia uustuotantoon”, Vapaavuori totesi.”
Viimeiset neljä vuotta meillä on ollut selitystaidon mestari asuntoministerinä. Vaikka kuinka härskiä toimintaa Avarassa ja Avaimessa on harjoitettu, niin Vapaavuorelta on aina löytynyt selitys, jolla vähintäänkin moraaliton jos ei suoranaisesti laiton menettely on selitetty parhain päin. Rakennuslehden kirjoituksessa mainittu asetusmuutos vuoden 2008 lopulla meni eduskunnassa helposti läpi Vapaavuoren ansiosta.
”Avara siirsi kalliita omakotitaloja asumisoikeusyhtiöön”
”Asunnot valmistuivat lokakuussa 2008 ja Ara päätti niiden korkotukilainoista huhtikuussa 2009.”
Oliko Avaran entinen toimialajohtaja Martti Polvinen jo tuohon aikaan ARAn leivissä? ARAn Internet-sivujen mukaan Martti Polvinen työskentelee Rahoituksen toimialalla ARAssa.
Osallistuiko Martti Polvinen em. korkotukilainoista päättämiseen? Onko Polvinen osallistunut muihin entistä työantajaansa koskevien päätösten tekoon tai niiden valmisteluun ARAssa?
”Gryndausasuntojen muuttaminen jälkikäteen Ara-tuotannoksi sallittiin, koska rakennusliikkeille ja rakennuttajille oli jäämässä vapaarahoitteisia asuntoja käsiin. Asuntoministeri Jan Vapaavuori perusteli menettelyä sillä, että näin saadaan paremmin vastattua vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kovaan kysyntään. ”Samalla vapautetaan myymättä oleviin asuntoihin sitoutuneita pääomia uustuotantoon”, Vapaavuori totesi.”
Kyllä tämä Vapaavuori on hyvä selittelemään ja jos ei itse osaa tai jaksa selitellä kaikkea, niin kutsuu jonkun toisen selittelemään puolestaan.
Onko Vapaavuori tosissaan väittäessään, että vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kova kysyntä on ratkaistavissa edes osittain em. tavalla? Asuntoministerillä ei ole suhteellisuudentajua.
Ovatko tässä Rakennuslehden uutisessa mainitut talot niitä Finndomo-taloja, joista on kohuttu viime aikoina?
ARAN ENTISELLE KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖLLE
Rakennuslehti kirjoitti verkkosivuillaan 25.11.2010 otsikolla ”Avara siirsi kalliita omakotitaloja asumisoikeusyhtiöön” seuraavaa:
”Myymättömien asuntojensa kanssa vaikeuksiin ajautunut Avara helpotti ahdinkoaan fuusioimalla viisi Vantaalle valmistunutta gryndauskohdetta Avain Asumisoikeuteen vuonna 2009. Asumisoikeusasunnoiksi muutettiin yhteensä 14 myytäviksi rakennettua valmista omakotitaloa. Menettely tuli mahdolliseksi vuoden 2008 lopulla hyväksytyllä asetusmuutoksella, joka mahdollisti valmiiden ja rakenteilla olevien vapaarahoitteisten asuntojen muuttamisen jälkikäteen korkotukiasunnoiksi.
Avaran asumisoikeusasunnoiksi muuttamat omakotitalot olivat Ara-tuotannoksi isoja ja kalliita, vaikka ne mahtuivatkin suurin piirtein Aran kustannuspuitteeseen. Talojen keskipinta-ala vaihtelee runsaasta 120 neliöstä yli 130 neliöön. Valtio takasi 14 taloon noin 3,9 miljoonan euron korkotukilainan, mikä tekee taloa kohti noin 277?000 euroa. Asukkaan omarahoituksen kanssa talojen keskihinnat nousevat yli 325?000 euroon.
Asunnot valmistuivat lokakuussa 2008 ja Ara päätti niiden korkotukilainoista huhtikuussa 2009.
Asumisoikeusasukkaat ovat olleet huolissaan asumiskustannustensa noususta. Mielenkiintoista on, miten Avain Asumisoikeus onnistuu tasaamaan asukkaiden kesken oikeudenmukaisesti kustannukset, jotka syntyvät kerrostaloasunnoista ja kalliista omakotitaloista. Kaikkien asukkaiden maksettavaksi lankeava suhteellinen lainarasitus ainakin on omakotitaloissa suurempi kuin kerrostaloasunnoissa.
Gryndausasuntojen muuttaminen jälkikäteen Ara-tuotannoksi sallittiin, koska rakennusliikkeille ja rakennuttajille oli jäämässä vapaarahoitteisia asuntoja käsiin. Asuntoministeri Jan Vapaavuori perusteli menettelyä sillä, että näin saadaan paremmin vastattua vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kovaan kysyntään. ”Samalla vapautetaan myymättä oleviin asuntoihin sitoutuneita pääomia uustuotantoon”, Vapaavuori totesi.”
Aran entinen kehittämispäällikkö!
AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana alkoi vuosien varrella tuntua siltä, että saattoipa Avaran johto konsernin ja Avaimen sen mukana minkälaisiin vaikeuksiin tahansa, Ara riensi auttamaan johdon pois pulasta. Samalla Ara unohti asukkaat. Tässäkin tapauksessa maksumiehiksi johdon seikkailuista joutuivat Avaimen asukkaat käyttövastikkeiden hämärän tasausjärjestelmän johdosta. AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä tasataan korjaus- ja lainakulut, joten me kaikki asukkaat jouduimme kärsimään. Asuntoministeri Vapaavuori selitystaidon mestarina osasi kyllä selittää asiat valtiovallan kannalta parhain päin. Teitä pidetään myös melkoisena selitystaidon mestarina, joka osaa selittää asiat Aran ja itsen kannalta parhain päin. Minkä selityksen antaisitte Aran kannalta tässä tapauksessa?
Viittaan toisaalla antamaani vastaukseen. Olen tullut toimeen ilman selityksiä.