”Silloin kun tehdään ihan kokonaan uutta rakennusta, lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä”, lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä sanoo.
Käytännöt lämpökaivojen poraamisessa vaihtelevat nyt paljon. Osa kunnista vaatii toimenpide- tai peräti rakennusluvan, osa ilmoituksen ja leijonanosa ei mitään eli reiän on voinut käytännössä porata, minne huvittaa.
”Tarkoituksena on saattaa Suomen kansalaiset tasa-arvoiseen asemaan keskenään ja yhtenäistää kuntien käytäntöjä”, Martinkauppi kertoo.
Asia on noussut tapetille senkin takia, että lämpökaivojen hyödyntämiseen on ollut mahdollista saada energia-avustusta tämän vuoden alusta.
Kaivojen suosio kasvanut nopeasti
Lämpökaivoa varten porataan jopa parisataa metriä syvä reikä maaperään. Nykyisellään pulmana on, ettei reikien määrästä ja sijainnista ole tietoa.
”On käynyt niin, että reikiä on porattu liian lähelle naapurin kaivoa tai rajaa tai jopa vinoon niin, että on otettu lämpöä naapurin puolelta”, Martinkauppi kertoo esimerkkejä ongelmista.
Lämpökaivojen suosio on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Nykyisin uusista omakotitaloista 30-40 prosenttia ottaa energiaratkaisukseen maalämmön. Esimerkiksi vuonna 2008 Suomessa porattiin maalämpöä varten yli 5000 kaivoa.
Toimenpidelupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta. Luvan hinta vaihtelee kunnasta toiseen riippuen siitä, mikä on kullakin paikkakunnalla vahvistettu toimenpidelupamaksu. Lupa saattaa herua esimerkiksi noin sadalla eurolla.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kunta pääsee kuppaamaan maalämpöputkista”