Nord Streamin ensimmäinen putkilinja on liitoksia vaille valmis

Hitsaustyöt alkavat liitoksessa, joka sijaitsee Suomen vesillä avomerellä noin 40 kilometriä Hangosta kaakkoon. Liitostöiden pitäisi kestää noin kaksi viikkoa. Toinen liitoskohta sijaitsee Ruotsin merialueella Gotlannin saaren itäpuolella. Hitsaustyöt siellä alkavat kesän aikana.

Nord Streamin Suomen työryhmän vetäjä Simon Bonnell uskoo, että putkesta tulee menestys, vaikka se on joutunut muun muassa ympäristöjärjestöjen hampaisiin. Bonnellin mukaan Saksan ydinvoimavastaisuus voi lisätä maakaasun tärkeyttä eurooppalaisen energiaturvallisuuden takaajana.

Myös putkeen liittyvät turvallisuusuhat hän tyrmää. ”Merenalainen putki on yksi turvallisimpia kaasunsiirron muotoja. Maan pinnalla kulkevilla putkilla on suurempi riski joutua esimerkiksi terrori-iskun kohteeksi”, sanoo Bonnell.

Meriluonto tiettävästi säästynyt

Ympäristöjärjestöjen huoli putkihankkeesta on ollut suurta, mutta Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan meri tai merenpohja ei tiettävästi ole turmeltunut vakavasti.

”Tiukat lupaehdot ovat estäneet vahingot, mutta täytyy muistaa, että tämän hankkeen suurimmat ympäristövaikutukset eivät koske Itämerta. Haitallisinta luonnolle on kaasuputken vetäminen maan päällä Venäjän pohjoisosista Viipurinlahdelle”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola.

Suomen Greenpeacen mukaan putki kulkee sellaisten alueiden läpi, joita järjestö on ehdottanut mertensuojelualueiksi.

”Erityisen huolestuttava kohta on turskan kutualue Tanskan Bornholmin saaren lähettyvillä. Suomen aluevesillä suurin riski liittyy merenpohjan sedimentteihin, joista voi vapautua rakennustöiden yhteydessä ympäristömyrkkyjä”, kertoo viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

Kolme virolaista ympäristöjärjestöä on myös valittanut putkihankkeesta Suomen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on yhä kesken. Nord Streamin Simon Bonnell on silti luottavainen. ”Odotamme, miten asiassa käy, mutta rakennustöihin ei ole tiedossa keskeytyksiä.”

Sukeltajat hitsausapuna syvyyksissä

Nyt Nord Streamin riskit mietityttävät kenties eniten liitostöihin osallistuvia sukeltajia. Vaativassa työssä on mukana yhteensä 32 sukeltajaa, joista yksi on suomalainen.

”Joukossa on myös ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia ja paljon skotlantilaisia”, kertoo projektipäällikkö Jahn Erling Nakkestad.

Hangon kupeessa sukeltajat työskentelevät noin 80 metrin syvyydessä, Gotlannin edustalla 110 metrissä.

Sukeltajat asuvat ja nukkuvat koko urakkansa ajan Skandi Arctic -sukellustukialuksen painekammioissa ja tekevät töitä kahdeksan tunnin vuoroissa. Hätätilanteisiin on varauduttu vedenalaisella pelastuskeskuksella, joka on rakennettu Ruotsin rannikolle Hargshamniin Tukholman koillispuolelle.

Kahdesta rinnakkaisesta putkilinjasta koostuvan Nord Streamin ensimmäinen linja on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden lopulla. Toisen linjan pitäisi valmistua ensi vuonna.