Puuinfo kehuu hallitusohjelmaa puurakentamisen edistämisestä

Puurakentamisen edistäminen on huomioitu Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa kolmen eri ministeriön vastuualueilla. Tämä herättääkin innostusta puutuotteiden kysynnän lisäämiseen tähtäävässä Puuinfo Oy:ssä. ”Puurakentamisen kehittämiseen liittyvien tavoitteiden osalta ohjelmaa voidaan pitää erittäin myönteisenä puurakentamisen kannalta”, Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen toteaa.

Puurakentamisen edistäminen on huomioitu Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa kolmen eri ministeriön vastuualueilla. Tämä herättääkin innostusta puutuotteiden kysynnän lisäämiseen tähtäävässä Puuinfo Oy:ssä. "Puurakentamisen kehittämiseen liittyvien tavoitteiden osalta ohjelmaa voidaan pitää erittäin myönteisenä puurakentamisen kannalta", Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen toteaa.

image

Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on hallitusohjelman mukaan ”käynnistää uusi metsäalan strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on jalostusasteen nostaminen, perusmetsäteollisuuden toimintojen vahvistaminen, puun käytön ja puurakentamisen lisääminen ja uuden yritystoiminnan luominen uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta”.

Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä puolestaan on ”käynnistää valtakunnallinen puurakentamisohjelma ja edistää puurakentamista EU:ssa”.

Ympäristöministeriön hallitusohjelmakirjauksessa ”edistetään puurakentamista ja rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa elinkaarilaskentaa, joka ottaa huomioon myös rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksen. Ympäristövaikutuksiltaan edullisempien vaihtoehtojen suosiminen otetaan julkisten rakennushankkeiden periaatteeksi ja näiden vaihtoehtojen edistämistä julkisesti tuetussa asuntotuotannossa selvitetään”.

”Valtakunnallisen puurakentamisohjelman käynnistäminen on toimialalla erittäin myönteinen viesti. Teollisuus on valmis omalta osaltaan osallistumaan ohjelmatyöhön ja kehittämään alalle uusia innovaatioita ja tuomaan markkinoille uusia tuotteita. Olemme viime vuosina korostaneet rakentamisen energiatehokkuudessa elinkaariajattelua, jossa vertailussa muiden rakennusmateriaalien rinnalla puu pärjää parhaiten. Olisi suuri askel, jos Suomi olisi valmis asettamaan rakennusmateriaalien valmistuksessa ja rakentamisessa materiaalin elinkaariajattelun julkisen rakentamisen periaatteeksi. Se olisi eurooppalaisessakin vertailussa merkittävä askel”, Viljakainen sanoo.

Näiden suorien puurakentamiseen liittyvien mainintojen lisäksi hallitusohjelma nostaa puurakentamisen mahdollisuudet esiin useassa kohdassa energiatehokkaan rakentamisen ja maankäytön osa-alueilla. Hallituksen tavoitteena on parantaa monin eri keinoin rakentamisen energiatehokkuutta ja pyrkiä lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksena on määritellä rakennuskannan päästövähennysmahdollisuudet ja lisätä energiatehokkaan rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusta sekä alan tutkimusta. Lisäksi laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaustoimien lisäämiseksi ja edistetään uusia korjausrakentamisen käytäntöjä ja -innovaatioita.

”Nämä kaikki suorat ja välilliset puurakentamista koskevat hallitusohjelman maininnat ovat toimialan kannalta erittäin tervetulleita ja vastaavat tavoitteitamme. On hienoa, että puurakentamisen edistäminen on otettu hallitusohjelmaan kokonaisvaltaisesti monen eri vastuuministeriön kohdalla olevina tavoitteina. Hallitus on selvästi sitoutunut vahvasti puun käytön edistämiseen osana ilmastopolitiikkaa. Ohjelma luokin nyt lähivuosille hyvät edellytykset puurakentamisen laaja-alaiselle edistämiselle ja tunnustaa puumateriaalin ekologisen kilpailukyvyn ilmastomuutosta vastaan käytävässä taistelussa”, Viljakainen kertoo.

Puurakentamisen kannalta on huomioitavaa myös t&k-verokannustimien käyttöönoton mahdollisuuksien selvittäminen sekä puun käyttö osana luonnonvarastrategiaa. Tavoitteena on myös parantaa puun saatavuutta uudistamalla metsälainsäädäntöä metsänhoidon kannustavuutta edistävällä tavalla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Puuinfo kehuu hallitusohjelmaa puurakentamisen edistämisestä”

  1. Hallitukset ovat Esko Ahon pääministerikaudelta lähtien ilmoittaneet edistävänsä puurakentamista. Silti ministereillä on otsaa entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren tavoin väittää, että hallitus kohtelee kaikkia materiaaleja tasapuolisesti. Ei kohtele: se suosii, tukee, edistää, auttaa, työntää ja vetää puurakentamista. Tulokset vaan ovat jääneet laihoiksi, sillä kilpailevat materiaalit ovat olleet asiakkaiden mielestä kilpailukykyisiä kaikesta syrjinnästä huolimatta. Teollisia rakenteita on vaikea muuttaa, sillä sen materiaalin ja tuotantotavan käyttö on aina edullisinta, mihin koko tuotanto- ja logistiikkaketju on vuosikymmenten ajan viritetty.

    Kuluttajille kivitalo merkitsee turvallisuutta ja laatua. Siksihän betoniteollisuuskin yrittää tyrkyttää elementtitalojaan kivitaloina vaikka kuluttajien mielestä se ainoa oikea kivitalo on täystiilitalo.

    Toki samanlaiseen väärään todistukseen syyyllistyy puuteollisuuskin, joka kehuu kipsillä tiiviiksi umpioituja ja palosuojattuja puuseiniä raikkaan hengittäviksi. Raikkaudesta ei häivääkään sen jälkeen, kun ensimmäisen (väärän) palohälytyksen jälkeen sprinklerit kastelevat puun ja kipsit homeitiöiden alustaksi.

  2. Härski politikointi puun puolesta hallituksesta toiseen jatkuu. Vapaavuori kumppaneineen ajoi kiireellä ennen vaaleja päätökseen puun käytön edistämiseksi palomääräykset, missä materiaalineutraalius unohdettiin kuin myös monikerroksisen rakentamisen sortumattomuuden vaatimus.

    Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on kuitenkin hyväksyttävä, puu mm. elää, lahoaa ja palaa. Mitä korkeampia puukerrostaloja rakennetaan, sitä vaikeampaa rakennusvaiheessa on myös painiskelu sääolosuhteiden kanssa. Levyrakenteiset kevyehköt seinät ja välipohjat ovat lisäksi ongelmallisia toteuttaa laadukkaasti. Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen ominaisuudet parhaiten soveltuvat.

    Puiset levy-/kotelorakenteet ovat palotilanteessa hankalia, sprinklerin kastelemien ja hiiltyneiden puurakenteiden jäännösarvo on kehno. Asunnon ostajalle monikerroksinen puukerrostalo on huono sijoituskohde, talon ääneneristys ja tiiviys on arvaamaton sekä kosteus- ja homeongelmat uhka. Palotilanteessa pahimpana uhkana on koko talon purku, hyvä että vakuuttaja on realistinen ja ilmoittaa tunnistavansa riskit. Hallitusohjelmin puurakentamisen pönkittäminen ei voi sentään tosiasioita ja riskejä toiseksi muuttaa.

    Pienimittakaavainen ihmis- ja maanläheinen asuntorakentaminen sekä veistokselliset pienet ja isot kohteet, missä puu jää näkyviin, on puulle luontaista. Sprinklaukseen tukeutuvan monikerroksisen puurakentamisen voi sitä vastoin edelleen unohtaa.

    1. Aikoinaan rakennettiin lähes yksinomaan puusta. Silloin ei tarvinnut myydä, kun ostajia riitti. Edelleenkin puu on tilastojen mukaan myydyin rakennusmateriaali, viennissä vieläkin ylivoimaisempi. Ei-orgaaniset rakennusmateriaalit ovat vallanneet merkittäviä markkinaosuuksia sinnikkään ja asiakaslähtöisen tuotekehityksen sekä loppuasiakkaiden tarpeita tyydyttävän, aggressiivisen myyntityön avulla. Puun lobbaaminen hallitusohjelmiin ei vaikuta markkina- vaan suunnitelmataloudelta. Puulla on loistava tulevaisuus, kunhan se kumulatiivisesti ottaa tuotehityksessään kiinni mm. betonin ja teräksen suuret kehitysaskeleet. Ja kunhan puuala alkaa MYYDÄ, MYYDÄ ja MYYDÄ loppuasiakaslähtöisesti.

      1. Hallitusohjelmaa lukiessa betonirakentajan huomio kiintyy hallituksen ohjelmassaan esille nostamiin puun ja puurakentamisen tukiin. Erityisesti asia on kiinnostava valtiovallan sekä toisaalta elinkeinoelämän roolin ja tehtävän kannalta. Onko valtiovallan tehtävänä tukea yksittäistä elinkeinoa muiden elinkeinojen kustannuksella? Valtion suora tuki vääristää kilpailua ja johtaa tehottomuuden kasvuun. Onko se Suomen kansallinen etu?

        EU:n tehtävänä on vapauttaa kilpailua ja poistaa kilpailun rajoitteita. Samalla EU rajoittaa valtioiden subventioita teollisuudelle. MEP Hannu Takkula teki kirjallisen kysymyksen EU:n komissiolle, mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä puun käytön lisäämiseksi jäsenmaiden rakentamisessa. Vastauksessaan komission varapuheenjohtaja Antonio Tajani totesi, ettei komissiolla ole mitään laillista perustetta suosia jotain rakennusmateriaalia toisen kustannuksella. Millä edellytyksellä Suomen valtiolla on oikeus edistää ja suosia jonkin rakennusmateriaalin käyttöä muiden materiaalien kustannuksella? Miksi Suomen hallitusohjelmaan kirjataan metsätalouden kohdalla, että edistetään puurakentamista EU:ssa, kun etukäteen on nähtävillä selkeä konflikti kirjauksen ja EU:n välillä?

        Vastaavaa puun käyttöä suosivaa politiikkaa ajetaan muissakin metsävaltaisissa pohjoismaissa. Norjan tukipäätöksistä on valitettu ETA tuomioistuimelle, joka on tehnyt asiasta langettavan päätöksen. Norjan valtion tuet puuohjelmalle on todettu merkittävin osin EU / ETA sopimuksen vastaisiksi ja määrätty palautettaviksi. Voisiko Norjan tilanteesta ottaa oppia, ja olla toimimatta EU säädöksien vastaisesti?

        Hallitusohjelman useisiin kohtiin on kirjattu puurakentamisen edistäminen, suoraan tai epäsuorasti. Rakennusalalla on pyritty toiminnallisuuden korostamiseen uudemmassa ohjeistuksessa. Kaikkien rakennustapojen ja –materiaalien on kehitettävä omia ratkaisujaan toiminnalliset vaatimukset täyttäviksi. Haluaako hallitus nyt viedä rakennusalaa takaisin ulkopuoliseen säätelyyn ja pakkovaltaan, minkä tuloksena rakennusalan ulkopuoliset asiat nostetaan päätöksenteon keskiöön?

        Hallitusohjelmaan on kirjattu: Edistetään puurakentamista ja rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa elinkaarilaskentaa, joka ottaa huomioon myös rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksen. Ympäristövaikutuksiltaan edullisimpien vaihtoehtojen suosiminen otetaan julkisten rakennushankkeiden periaatteeksi ja näiden vaihtoehtojen edistämistä julkisesti tuetussa asuntotuotannossa selvitetään.

        Keskeisin osa rakennuksien elinkaaren aikaisista vaikutuksista ovat rakennuksen käytön aikaiset vaikutukset. Rakennusvaiheen ja rakennusmateriaalien energian käyttö ja ympäristövaikutus on jopa erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa merkitykseltään vähäinen, kuten PuuEra selvitys osoittaa (passiivitasoon eristetty rakennus ja biopolttoainetta käyttävä lämmitys). Laskennallisten CO2 – päästöjen kannalta lämmitysjärjestelmällä on kertaluokkaa suurempi merkitys. Normaalissa tilanteessa käyttövaihe on merkitykseltään täysin ratkaiseva. Rakennuksen pitkä elinkaari on yhteiskunnan kannalta paras ratkaisu. Rakennuksilla on keskinäisiä eroja. Eikö ole järkevää suosia pitkään kestäviä, turvallisia ja vähän huoltoa kaipaavia energiatehokkaita rakennuksia?

        Raskas kivipohjainen rakennus on erittäin tehokas lyhytaikaisten ulkoilman lämpöpiikkien tasaaja. Massiivisuuden vaikutusta lämmitysenergian kulutuksen suhteen on eräillä tahoilla vähätelty, jäähdytystarpeen osalta en ole havainnut vastaavaa asiaa. Erityisesti, kun huomaamme, että FRAME – hankkeen mukaan jo vuoden 2010 normitasoisessa rakennuksessa jäähdytys alkaa olla energiankulutukseltaan vuonna 2050 merkittävämpi kuin lämmitys. Suoraviivainen yhden materiaalin suosiminen ilman vahvaa tieteellistä perustaa on Suomen etujen vastaista. Ajetaanko samalla rakennuksille asetettavien olennaisten vaatimuksien ohi täysin perustelematta?

        Olli Hämäläinen
        Betoniteollisuus ry

Vastaa käyttäjälle Myymään Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi