Aluehallintovirasto edellyttää, että työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin sisäilmaongelmista aiheutuvan altistumisen estämiseksi. Työnantajan on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ratkaistava, kuka tai ketkä työntekijät on terveydellisin perustein välittömästi siirrettävä korvaaviin työtiloihin.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Voutilaisen mukaan Työterveyslaitoksen kanssa on jo sovittu, että laitoksen edustaja käy läpi kaikki keskussairaalan tilat. Tämän lisäksi Työterveyslaitos tekee syyskuussa sairaalan henkilökunnalle haastattelun, jonka perusteella kartoitetaan edellä mainittujen yksiköiden lisäksi myös muut työpisteet, joissa esiintyy sisäilmaongelmia. Työterveyslaitoksen selvityksen tulosten perusteella päätetään korjaustoimenpiteistä.
Voutilainen kertoo lisäksi, että keskussairaalaan on tilattu polikliiniseen hoitotyöhön soveltuvia parakkeja. Parakkien on määrä saapua syksyn aikana, mutta tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa.
”Kaiken kaikkiaan ratkaisu tilaongelmaan pyritään löytämään mahdollisimman pian eli lähiviikkojen aikana. Aihetta pohtimaan on koottu työryhmä, jonka tehtävänä on selvitellä sisäilmaongelmien vuoksi korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvien työpisteiden toiminnan järjestelyt”, Voutilainen toteaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa
13 vastausta artikkeliin “Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työtiloissa vakavia sisäilmaongelmia”
Sisäilmaongelmat ovat Jyväseudulla jo niin suuri ongelma, että voitaneen puhua Jyväskylän taudista. Tätä tautia on tavattu täällä runsaasti paitsi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työtiloissa, niin esimerkiksi myös Poliisitalossa, Jyväskylän yliopiston tiloissa ja erityisesti Jyväskylän kaupungin omistamissa kiinteistöissä kuten esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Myös yksityiskodeissa sitä esiintyy.
Veronmaksajana kiinnostaa sisäilmaongelmien runsaus julkisissa tiloissa, jotka on rakennettu ja ylläpidetty verovaroilla ja jotka korjataan verovaroilla. Miksi näitä sisäilmaongelmia on kasaantunut niin paljon samalle paikkakunnalle? Onko tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa käytetty samoja suunnittelutoimistoja sekä samoja urakoitsijoita ja samoja valvojia? Onko kiinteistöjen huollosta ja kunnossapidosta vastanneet samat huoltoyhtiöt tai vastaavat tahot? Ovatko työntekijät täällä syystä tai toisesta alttiimpia oirehtimaan kuin muualla? Onko tauti täällä tarttuvammassa muodossa kuin muualla? (Kun yksi henkilö alkaa oirehtimaan jossakin työpaikassa, niin jonkin ajan kuluessa monet muutkin alkavat tuntea samoja oireita, ja pian koko työyhteisö on sairas.) Jne. Jne. Monia kysymyksiä herää ja niihin toivoisi asiantuntevia vastauksia.
Sairaaloissa on todellakin esiintynyt melkoisen paljon ongelmia eri puolilla Suomea. Olisiko noiden kommentissa esitettyjen asioiden ohella hyvä selvittää myös sairaalan arkkitehtisuunnittelija. Meillähän on ollut Suomessa vain muutamia ns. sairaala-arkkitehtehjä (toimistoja). Löytyisikö sieltä yhteistä tekijää.
Jyväskylässä on mittavat koulurakennusten purku- ja uudelleenrakennustyöt olleet käynnissä jo vuosia. Kaupungin edustaja syytti aikoinaan 60- ja 70-lukujen suunnittelua ja rakentamista. Esille tuli mm. tasakattorakentaminen. Tasakattorakentamisen ongelmat havaittiin kuitenkin jo varhain. Eikö silloin olisi pitänyt kiinnittää aivan erityistä huomiota näiden rakennusten kunnon säännölliseen tarkistamiseen ja kunnossapitoon? Mutta näin ei monien rakennusten käyttäjien mukaan tehty. Alussa ihmisten valituksiin sisäilmaongelmista ja epäilyihin terveysongelmista suhtauduttiin vähättelevästi. Vasta 2000-luvulla niihin alettiin suhtautua vakavammin. Nyt on jouduttu monia kouluja kokonaan purkamaan ja oppilaita kyyditsemään väistötiloihin odottamaan uusia koulurakennuksia. Ja sama rumba jatkuu vielä vuosia. Sama koskee myös päiväkoteja. Kaikki tämä maksaa maltaita. Veronmaksajat joutuvat maksamaan tämän kaiken, niin suunnittelu- ja rakentamisvirheet kuin myös huollon ja kunnossapidon laiminlyönnit.
Kuntien kouluissa ja päiväkodeissa homeongelmat johtuvat ennenkaikkea käyttövirheistä. Rakennusvaiheessa löytyy rahaa (=valtionapuja) vaikka kuinka hienoihin rakennuksiin, mutta vuotuisiin käyttömenoihin ei kuntien budjeteissa ole varaa ja säästetään mm. lämmityksessä. Esim lähes kaikissa Suomen koulurakennuksissa pudotetaan lämpötilat ja pysäytetään ilmanvaihdot lomien ajaksi ja osissa rakennuksista myös yöksi ja viikonlopuiksi. Tällä tavoin luodaan rakennuksiin otolliset olosuhteet mm homesienien kasvamiselle. Mikäli rakennukset pidetään tasalämpöisinä ja ilmanvaihto edes jollakin tasolla läpi vuorokauden toimivana, ei näitä ongelmia esiinny. Kunnissa haetaan kymmenen – kahdenkymmenen vuoden välein valtiolta koulurakennusten remonttirahat – ei rasita vuosittaista käyttömenobudjettia. Asialla ei ole mitään tekemistä rakentamisen laadun kanssa.
Keski-Suomen keskussairaalassa on viime vuosina korjattu monia osastoja (esim. osasto 5) jo moneen kertaan, mutta samat ongelmat jatkuvat. Mitä tämä kertoo korjausrakentamisesta ja korjausrakentajista?
Jyväskylän yliopiston päärakennusta remontoitiin sisäilmaongelmien vuoksi muutamia vuosia sitten. Monet remontin ajaksi evakkoon joutuneet työntekijät palasivat remontin jälkeen toiveikkaina vanhoihin työtiloihinsa. Jonkun ajan kuluttua monet alkoivat oirehtimaan uudestaan ja joutuvat uudelleen evakkoon uuden korjauksen ajaksi. Kaikki korjaukset ja työntekijöiden evakkokustannukset maksavana veronmaksajana haluaa tietää, mistä kaikesta on kysymys. Toivottavasti itse rehtori Aino Sallinen vaivautuisi julkisesti kertomaan totuuden sisäilmaongelmista ja niiden syistä sekä remonttien epäonnistumisesta.
Jyväskylän yliopiston sisäilmaongelmat eivät rajoitu pelkästään päärakennukseen. Liikunnan rakennus on täysremontissa. Mattilanniemestä puretaan kokonaan kaksi rakennusta. Jne.
Miten rakennukset on päästetty näin huonoon kuntoon? Jossakin mättää ja pahasti. On aika kaivaa syylliset esiin, jotta samoja virheitä ei toistettaisi uudelleeen ja uudelleen. Mikä on suunnittelun ja rakentamisen osuus ongelmissa? Mikä on rakennusmateriaalien yms. osuus? Mikä on rakennusten huollon ja kunnossapidon osuus? Mikä on käyttövirheiden osuus? Mikä on korjausvirheiden osuus niissä tapauksissa, joissa on jo tehty korjauksia, miutta ongelmat ilmenevät uudelleen, kun työntekijät palaavat evakosta? Ovatko ongelmat todellisia vai halutaanko vain paremmat/modernit työtilat veronmaksajien piikkiin? Veronmaksajilla on oikeus tietää kaikki syyt.
Rakennuslehti kirjoitti 19.3.2008 Jyväskylän poliisitalon sisäilmaongelmista otsikolla ”YIT:n urakoima Jyväskylän poliisitalo joutuu taas remonttiin” mm. seuraavaa:
”Kymmenen vuotta sitten valmistunutta rakennusta vaivaavat kosteus- ja sisäilmaongelmat.”
”Jyväskylän poliisit ovat taas lähdössä väistötiloihin kosteus- ja sisäilmaongelmaisesta työpaikastaan. Poliisitalon lupapalvelu on jo muuttanut viereiseen Sinetti-virastotaloon. Huhtikuussa rakennuksesta muuttavat pois muutkin yksiköt poliisivankilaa lukuun ottamatta.”
”Poliisitalon ongelmilla on pitkä historia. Rakennusvaiheessa vuonna 1998 villat olivat suojaamattomina kaatosateessa ja Jyväskylässä arvailtiin yleisesti, että nyt on syntymässä rakennuksena susi. Kymmenen vuoden takaisten normien mukaan alapohja tehtiin itse tuulettuvaksi, mikä aiheutti korkeat kosteuspitoisuudet heti ensimmäisenä vuonna.”
”Korjaustöihin ryhdyttiinkin jo vuonna 1999, sen jälkeen remontteja on ollut useita. Pahimmat ongelmat ovat lupapalvelun tiloissa, joissa on vaihdettu mattoja ja poistettu kaikki kosteuslähteet, vaihdettu ilmanvaihtojärjestelmät ja tehty toiminnallisia uudistuksia. Alapohjaan on asennettu koneellinen ilmastointi. Mutta mikään ei ole auttanut, lupapalvelun henkilöstö on lähtenyt evakkomatkalle jo kolmannen kerran.”
Nyt kaikki ovat jo palanneet evakosta. Moni pessimisti kuitenkin kysyy, milloin alkaa seuraava evakko.
YLE Keski-Suomi viime viikolla:
”Keski-Suomen keskussairaalan sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on vaatinut keskussairaalalta nopeita ratkaisuja ongelmaan.”
”Osaa tiloista on remontoitu jo useampaankin kertaan ilman, että sisäilmaongelmat olisivat ratkenneet. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtaja Martti Pysäys sanoo, että remontteihin on vuosien mittaan uponnut useita miljoonia euroja.”
”Esimerkiksi vastasyntyneitten teho-osasto, jossa sisäilmaongelma on akuutein, remointoitiin vain kaksi vuotta sitten. Nyt edessä on teho-osaston siirtäminen toisiin tiloihin. Tilajärjestelyjen vuoksi osa sairaalan toiminnoista siirtyy marras-joulukuussa erillisiin sairaalaparakkeihin. ”
Miksi ongelmat jatkuvat remonteista huolimatta? Maallikkona haluaisi kuulla/lukea korjausrakentamisen ammattilaisten näkemyksiä ongelmien jatkumisesta.
Homemyrkyt imeytyvät kaasumaisina aineina rakenteisiin, eikä niitä saa täysin poistettua. Herkimmät ihmiset saavat oireita korjauksista huolimatta. Muinaisessa Kiinassa papit määräsivät homeiset talot asumiskieltoon ja poltettavaksi. Taloja ei tosin pidetty homeisina, vaan pahojen henkien riivaamina. Diagnoosi oli väärä, mutta lääke oikea. Nykyään on diagnoosi oikea, mutta lääke väärä.
Mikä on huoltoyhtiöiden osuus kosteusvaurioissa ja sitä kautta sisäilmaongelmissa? Tällainen kysymys tulee mieleen, kun seuraa huoltyhtiöiden työntekijöiden ”työntekoa” huoltokohteissaan. Yleensä piipahdetaan pikaisesti firman autolla eri kohteissa ja enemmän vietetään aikaa kahvilla. Tämä koskee erityisesti suuria huoltoyhtiöitä. Olen nähnyt, kuinka huoltomies yrittää nappaskengissään tulla varovasti autosta ulos, ettei yön aikana satanutta lunta vain menisi kenkiin tai tarttuisi sukkiin. Porraskäytävien ovien edustat luudittiin hätäisesti ja sitten nopeasti takaisin lämpimään autoon. Visiitti kesti tuskin viittä minuuttia, vaikka huoltosopimuksen mukaan kohteessa olisi tullut viihtyä noin 20 minuuttia ja tehdä sitä ja tätä (tyhjentää porraskäytävien ulko-ovien lähellä olevat roskikse, luutia lumet portille ja mattotelineille johtavilta poluilta jne.). Ei ihme, että tontin aidan kadulle vievän portin tienoo jäi siivoamatta, kunnes portti ei mennyt enää kiinni lumen ja jään vuoksi ja ohikulkijat pääsivät juovuspäissään kuseskelemaan sisäpihallemme. Kaiken huippu oli, että Lassila&Tikanoja laskutti erillistyöstä, kun sille ilmoitettiin, että portti ei ole mennyt kiinni kahteen viikkoon lumen ja jään vuoksi. Ko. ongelmasta oli ilmoitettu jo aikaisemmin, mutta ilman tulosta. Onneksi isännöitsijä irtisanoi huoltosopimuksen ja perusteli sitä sillä, että ko. huoltoyhtiö harjoitti kaksoislaskutusta. Tätä oli kuulemma ilmennyt muissakin kohteissa eikä ainoastaan meillä.
Eräs korva-, nenä- ja kurkkulääkäri sanoi, että koneellinen ilmanvaihto voi aiheuttaa allergiaa muistuttavia oireita (nenän vuotamista, kurkun käheyttä ja silmäoireita). Tärkeää olisi kuulemma säätää ilmanvaihto oikein, ilmanvaihtokanavat pitäisi nuohota säännöllisesti ainakin 5-10 vuoden välein ja suodattimetkin pitäisi vielä muistaa vaihtaa 3-4 kertaa vuodessa riippuen kohteesta.
Aluetyöterveyslaitoksen tutkijalääkäri erään tapauksen yhteydessä 2000-luvun alussa kertoi, että huonelämpötilan tulisi olla koneelllisessa ilmanvaihdossa 20-21 astetta, jottei tulisi vedon tunnetta. Jos lämpötila on huomattavasti alhaisempi, vedon tunteen lisäksi voi alkaa nenä vuotamaan ja voi tulla muitakin oireita.
Omat kokemukseni opiskelijana ja jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopiston tiloista tukevat em. näkemyksiä. Joissakin yliopiston tiloissa on ollut koneellinen ilmanvaihto täysillä niin että ilmanvirta on koko ajan ”hyväillyt” ihoa. Jos luokka- tai seminaarihuoneessa on lisäksi ollut suuret ikkunat ja alhainen lämpötila tai suorastaan kylmä, niin ei ole tarvinnut istua montaa tuntia, kun nenä on alkanut vuotamaan jne. Eräällä jatko-opintoihin kuuluneella kaksipäiväisellä kurssilla lähes kaikkien osanottajien nenät alkoivat vuotamaan ja osa alkoi myös tirskumaan. Vastaavasti on tunkkaisia tiloja, joista tuntuu ilma loppuvan. Jos tällaisissa tiloissa joutuu istumaan joka päivä, oireet voivat pahentua.
Jyväskylän yliopistossa kolmannes työntekijöistä eli lähes 1000 henkilöä joutuu evakkoon sisäilmaongelmien johdosta. Rakennuksia korjataan, pari puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uudet. Iloiset veronmaksajat maksavat kaiken.