Asuntoministeri Kiuru: Hyvät käytännöt nopeasti työmaalta toiselle

Vuoden työmaa -kilpailun historia on osoittanut, että se on osaltaan kehittänyt koko rakennusalan osaamista, sanoi Rakennuslehden Vuoden Työmaa 2011 -palkitsemistilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä puhunut asuntoministeri Krista Kiuru. Kilpailun saama julkisuus on vaikuttanut siihen, että parhaiden työmaiden käytännöt ovat levinneet myös muille työmaille. Ministeri sanoi toivovansa, että tämä sama kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa: hyvät käytännöt leviävät nopeasti työmaalta toiselle ja myös rakennuttajien välillä.

Kilpailun asiantuntijaraadin arvio työturvallisuudesta ja siitä, miten laatu-, kustannus- ja aikataulutavoitteisiin on päästy, on ministerin mukaan arvokasta tietoa koko alalle työmaiden tilanteesta ja parhaista käytännöistä. Arviointi antaa varmasti myös arvioiduille työmaille vertailutietoa siitä, missä alan kehityksessä mennään. Kilpailu on myös oivallinen keino nostaa kaikkien tietoisuuteen rakennustyömailla tehtävää arvokasta työtä.

Kiuru korosti, että rakennushankkeessa ketjun jokainen osa on tärkeä. Jokaisella taholla ja henkilöllä on tärkeä rooli kokonaisuuden kannalta. Hän sanoi uskovansa, että kaikissa työvaiheissa joudutaan myös tosissaan ponnistelemaan sen eteen, että päästään asetettuihin tavoitteisiin. Yhteiseen tavoitteeseen sitoutumista varmaan parantaa se, että tunnustusta annetaan ja hyötyjä jaetaan kaikille osapuolille ja tekijöille.

Valtio haluaa edistää tietomallinnuksen käyttöä

Työturvallisuus on yksi kilpailun palkitsemisen kriteeri. Ministerin mukaan on todella merkityksellistä, että työturvallisuuteen panostamisella saavutetaan muitakin hyötyjä. Kun työtapaturmat vähenevät, kustannustehokkuus nousee ja rakentamisen laatu paranee. Työturvallisuudella on suora yhteys osaltaan myös työmailla työskentelevien työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen.

Toinen palkitsemisen aihe liittyy uuden teknologian hyödyntämiseen. Voittaja eli Manskun Rasti on kunnostautunut esimerkillisellä tavalla tietomallien hyödyntämisessä. Tietomallia on osattu käyttää tehokkaasti myös työturvallisuusjärjestelyjen suunnitteluun. Ministeri korosti, että tietomallinnus on oiva keino vaativan rakennusprosessin hallinnassa ja virheiden poistamisessa jo ennakkoon.

Kiuru totesi, että valtio haluaa kaikin tavoin edistää sähköistä asianhallintaa ja tietomallinnuksen käyttöä. Hänestä on kiinnostavaa nähdä, että parhailla työmailla se on jo arkipäivää. Kun tietomallinnus yleistyy entisestään, se varmasti lisää koko rakennusalan työn tuottavuutta. Ja kun rakennetun ympäristön lupamenettelyissä sähköinen asiointi etenee tämän hallituskauden aikana, saadaan tietomallinnuksen hyöty lupaprosessista rakentamiseen ja rakennuksen käyttöön asti.

Työmaiden arviointi on hyvällä tavalla nostanut esille myös energiatehokkuuden mallikkaat ratkaisut. Kiuru muistutti, että energiatehokkuusdirektiivin kansallinen implementointi on iso ponnistus. Energiatehokkuus tuleekin olemaan yksi lähivuosien suurimmista kysymyksistä rakentamisessa.

Kilpailusta apua kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen?

Kiuru painotti, että hän on nostanut tavoitteekseen kohtuuhintaisen asumisen edistämisen. Tähän teemaan on hallitusohjelmassakin useita eri kirjauksia. Erityisesti metropolialueella on suuri tarve saada lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Ministeri kysyi, voisiko tällaisesta kilpailusta olla apua, kun etsimme keinoja, joilla työmaavaiheessa voitaisiin vaikuttaa kustannusten kohtuullistamiseen, ilman että rakentamisen laatu kärsii? Onko työmailla sellaista osaamista ja tietoa, jota ei ole osattu riittävästi ottaa huomioon suunnittelussa? Hänen mielestään esimerkiksi näitä kysymyksiä voisi pohtia tulevissa työmaakilpailuissa.