Liikenneviraston ylijohtaja tiesi kehäradan sotkuista
Liikenneviraston ja Lemminkäisen välisen miljoonaluokan sovintosopimuksen syntyvaiheista on paljastunut uutta tietoa. Rakennuslehden tietojen mukaan Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen oli tietoinen kehäradan lisätyökiistasta jo reilusti ennen sovintosopimuksen tekemistä, vaikka hän viime perjantain Helsingin Sanomien jutun mukaan kuuli epäselvyyksistä vasta Rakennuslehdeltä.
Liikenneviraston ja Lemminkäisen välisen miljoonaluokan sovintosopimuksen syntyvaiheista on paljastunut uutta tietoa. Rakennuslehden tietojen mukaan Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen oli tietoinen kehäradan lisätyökiistasta jo reilusti ennen sovintosopimuksen tekemistä, vaikka hän viime perjantain Helsingin Sanomien jutun mukaan kuuli epäselvyyksistä vasta Rakennuslehdeltä.
Epäselvyyksissä on kysymys siitä, että kehäradan rakennuttaja Liikennevirasto teki Lemminkäisen kanssa yli kahden miljoonan euron arvoisen, kyseenalaisia kohtia sisältäneen sovintosopimuksen salassa rakennuttajakumppanina toimivalta Vantaan kaupungilta.
Liikenneviraston Ruohosen nimissä olevassa, 26.1.2012 päivätyssä muistiossa todetaan, että pahin kehäradan hankintojen riitatilanne on Lemminkäisen itäisen suuaukon urakassa. Siinä ei oltu päästy sopimukseen ulkopuolisen selvitysmiehen jälkeenkään. ”Yli-Villamo (rakennuttamisen johtaja Harri Yli-Villamo) ottaa kyseisen urakan urakkariitaneuvottelut vastuulleen”, Yli-Villamon esimies Ruohonen toteaa muistiossa.
Ruohonen myös ohjeistaa muistiossa hyvään yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa. ”Kehärata on Liikenneviraston projekti ja sen hankinnoissa ja toteutuksessa tulee noudattaa Liikenneviraston strategiaa ja tavoitteita. Hyvään yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa tulee panostaa ja hankinnoissa tulee mahdollistaa Liikenneviraston hankinnan toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen”, muistiossa todetaan.
”Mikäli hankinnoissa tulee sopimusongelmia, ne sovitaan välittömästi ja jos sopimukseen ei päästä, osallistuvat esimiehet sovitteluun”, Ruohosen muistiossa vielä todetaan.
Projektipäällikkönä viime maaliskuuhun asti toiminut Maija Salonen vahvistaa, että Ruohonen oli mukana kokouksessa, jossa käsiteltiin muun muassa Lemminkäisen lisä- ja muutostyövaatimuksia.
”Minä en voinut hyväksyä perusteettomina pitämiäni lisä- ja muutostyölaskuja. Nyt minua vaadittaisiin vastuuseen, jos olisin ne hyväksynyt”, Salonen perustelee tiukkuuttaan.
Monet kiistellyt lisätyöt juontavat juurensa kiistaan siitä, kenen vastuulla oli pohjaveden valuminen kehäradan itäisen suuaukon kaukaloon. Sen olisi pitänyt olla vesitiivis. Riidasta teetettiin asiantuntijaselvitys yhteisymmärryksessä Lemminkäisen kanssa.
”Selvityksen valmistumisen jälkeen Lemminkäinen ei kuitenkaan hyväksynyt raportin tuloksia. Lisätöitä koskevat neuvottelut eivät edistyneet, sillä urakoitsija ei ollut valmis kompromisseihin, vaan vaati lisätöiden hyväksymistä kokonaisuutena”, Salonen sanoo.
Liikennevirastolta tiedote ennen selvitystä
Liikennevirasto julkaisi viime perjantaina tiedotteen, jossa se kertoi käynnistäneensä selvityksen väitetyistä epäselvyyksistä Liikenneviraston ja Lemminkäisen tekemässä sovintosopimuksessa. Selvityksen kerrottiin valmistuvan keskiviikkoon 19.9.2012 mennessä, mutta siitä huolimatta tiedotteessa kiirehdittiin jo antamaan Liikenneviraston kannalta myönteinen kuvaus tapahtumien kulusta. Siinä muun muassa todetaan hankkeen aikataulun venyneen selvästi ja rakentamisen kustannusten nousseen pohjavesiongelman takia. Työmaan vastaanottotarkastuspöytäkirjan mukaan urakka on kuitenkin valmistunut kaikissa sopimuksen mukaisissa suoritusajoissa.
Liikenneviraston tiedotteessa laitetaan tietokatkoksen piikkiin se, että yli kahden miljoonan euron sovintosopimuksesta ja pysyvien vastuiden ottamisesta rakennuttajalle ei kerrottu rakennuttajakumppani Vantaalle. ”Liikenneviraston projektipäällikkö vaihtui kesäkuussa 2012. Tässä yhteydessä tapahtui valitettava tietokatkos eikä Vantaan kaupunkia informoitu sopimuksesta riittävällä tavalla”, tiedotteessa todetaan.
Todellisuudessa Liikennevirasto otti kiistanalaiset lisä- ja muutostyöt pois projektiorganisaatiolta viime tammikuussa, sovintosopimuksen päiväys on maaliskuussa ja rahat menivät maksuun huhtikuun alussa. Asiaan ei vaikuttanut projektipäällikkö Maija Salosen maaliskuussa tapahtunut eroaminen, sillä hänet oli jo ohitettu ja asia oli otettu linjaorganisaation tehtäväksi. Salonen ei ollut tammikuun kokouksen jälkeen enää asiasta tiedotettavien joukossa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa
12 vastausta artikkeliin “Liikenneviraston ylijohtaja tiesi kehäradan sotkuista”
Hyi, mikä sotku! Kuka puhuu totta ja kuka ei? Pitää tehdä puoluueton selvitys, jotta totuus saadaan selville.
On häpeällistä että liikennevirastoa saa johtaa henkilö jonka prioriteetit liikenneinfran ylläpitämisen osalta ovat totaalisen kateissa ja vääristyneet. Viimeisin aamutelevisiohaastattelu herätti vahvaa myötähäpeän tunnetta laajalla rintamalla. Tällainen miehitys vilttiketjuun.
Vai onko yritetty tehdä tikusta asiaa? On normaalia, että urakkariitoja sovitellaan ylemmällä tasolla. Tuloksiin ovat harvoin kaikki tyytyväisiä, mutta parempi sekin kuin riidellä kaikki oikeusasteet läpi.
Eronneen projektipäällikön roolikin tässä epäilyttää, oliko jäänyt jotain hampaankoloon?
Jos selvitykset eivät paljasta mitään poikkeuksellista, herää kysymys myös Rakennuslehden uutisoinnin tasosta. Nyt on jo mustamaalattu joukko henkilöitä omilla nimillä melko heppoisin väittein. Jos juttu on perätön, voi varautua kunnianloukkauskanteisiin.
Miksi puolueettomia selvitysmiehiä pyydetään antamaan lausunto, jos heidän näkemystään ei ole tarkoitus noudattaa. Olisiko molemmilta osapuolilta pitänyt vaatia etukäteen allekirjoitukset, että kolmannen osapuolen näkemys on sitova.
Olen täysin samaa mieltä. Uutisointi on alittanut ammattilehden tyylin rankasti. Seitsemän Päivää – lehti on samoilla linjoilla.
Eikö ole meidän kaikkien tavallisten veronmaksajien etu, että isojen poikien ja tyttöjen kummalliset touhut meiltä kerätyillä rahoilla tuodaan julkiseen keskusteluun ja julkisesti arvioitaviksi?
Hei huuhaa kaveri, tämä on nykyaikaa (olet kivikaudelta) ja tälläiset asiat täytyy tuoda esille lehdistössä jotta tavalliset kansalaisetkin tietävät mitä tuolla kabineteissa puuhataan!
Tulee vähän semmoinen olo, että joku mielensä pahoittanut projektin sisäpiiriin kuulunut tai kuuluva yrittää epätoivon vimmalla pitää asiaa esillä.
Lienee myös normaalia, että hyväksytään perusteettomia laskuja, joista maksajaksi joutuva tilaajakumppani saa kuulla sattumalta jälkikäteen..?
”Selvityksen valmistumisen jälkeen Lemminkäinen ei kuitenkaan hyväksynyt raportin tuloksia.”
Tässä piilee asian ydin. Lemminkäisen taholta laput oli silmillä eikä totuutta suostuttu myöntämään tai näkemään. Oltiin menty siihen kuorenkoloon, mistä normaalissa yritysmaailmassa tulee kenkää tai konkurssi.
Nyt apuun tuli mökkiystävät, joiden mielestä mettään menneen urakan toteuttajat ovat uhreja eivätkä mokanneita syyllisiä.
Yleisesti ottaen tästä kuuluisi yksinkertaisesti: Purkaa sopimusesitys, antaa monoa virkavirheestä liikenneviraston tyypeille ja kaikille osallisille lahjonnan tapaisesta toiminnasta tuntuvat muutamankymmenen tuhannen euron vahingonkorvausvaateet.
ainut oikea ratkaisu asiaan olisi saattaa virkamies Ruohonen vastuuseen asiasta kun on mennyt tekemään perustteetoman päätöksen ja vetänyt maton omien (projektiorganisaation) alta. Ei ole kyllä Liikennevirastossa asiat oikealla tolalla kun ylijohtaja saa päättää asioista joista ei tajua yhtään mitään!
Tämä pieni piiri ”leikkii” yrittäjää valtion eli veronmaksajan rahoilla. Yrittämisestä ei tiedetä mitään ja kun joku menee pieleen niin kaverit sopii, mutta eivät sovi omilla rahoilla.
Jos tulee kenkää niin kohta olla ”kaverilla” töissä jotakin uutta konsultoimassa. Infra-alan touhut Suomessa on liian suurten yritysten hallinnassa. Määräysvalta on Liikenneviraston hankintapolitiikan mukaisesti siirretty noiden isojen yritysten käsiin. Mitä kansantalousteorian mukaan on vaarana tapahtua kun piirit on pienet ja keskittyneet harvojen käsiin?