”Viraston toiminnassa näkyy kykenemättömyys luopua vanhoista käytännöistä ja uusien painotusten mukaisten tehtävien priorisoimattomuus”, Syrjänen toteaa raportissaan.
Syrjäsen mukaan Aran on valvottava tehokkaammin olemassa olevan Ara-asuntokannan käyttöä ja kehittämistä, jotta omakustannusperiaate ja asumismenojen kohtuullisuus toteutuvat erityisesti kasvukeskuksissa. Hänen mukaansa Suomessa on tarvetta vahvalle Aralle. Hän listaa 26 ehdotusta, joilla nykytilannetta voitaisiin parantaa.
Tekemiensä haastattelujen perusteella Syrjänen nostaa Aran keskeisimmiksi ongelmiksi viraston johtamisen ja hankekäsittelyn.
Asuntoministeri Krista Kiuru ei suostunut tiedotustilaisuudessa vielä arvioimaan Aran johdossa olevien henkilöiden asemaa. Hänen mukaansa ensin on käytävä ne asiat läpi, joissa tarvitaan vahvempaa johtajuutta. ”Oma linjaukseni on se, että turha kuvitella, että johtajuuden puutteeseen ei myöskin puututa”, Kiuru sanoo.
Vuokran suuruus hyväksymiskriteeriksi
Aran toiminnan tulisi Syrjäsen mukaan olla mahdollisimman läpinäkyvää ja asiakasystävällistä. Sen tulee keskittyä Aravan (Asuntohallituksen edeltäjän) alkuperäiseen ydintehtävään, joka on kasvavien asutuskeskusten Ara-tuotannon säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien Ara-asuntojen rakentaminen.
Aran organisaatio on Syrjäsen mukaan uudistettava siten, että se muodostuu kolmesta toimialasta: hanketoimialasta, valvontatoimialasta ja kehittämis- ja tutkimustoimialasta. Viraston nimi tulee muuttaa Suomen asuntovirastoksi.
Syrjänen esittämä iso muutos on, että vuokra- ja asumisoikeusasuntojen nykyisestä hinta- ja laatuohjauksesta luovutaan. Muutoksen jälkeen Ara hyväksyy hankkeen, jos sen vuokrataso on kohtuullinen. Ara myös vahvistaa sitovasti asukkailta perittävän vuokratason.
Aran suorittama laina- ja avustuskohteiden valvonta ei ole ollut Syrjäsen mukaan tyydyttävää. Ympäristöministeriön tulisikin valvoa Araa nykyistä tehokkaammin. Aran tulisi myös järjestää sisäinen valvontansa säännölliseksi.
Tukipaketti ja lievempiä rajoituksia
Syrjäsen mukaan Aran on panostettava enemmän metropolin ja suurten kasvukeskusten asuntotilanteen parantamiseen. Metropolialueen maankäytön, liikenteen ja asuntotilanteen parantamiseksi on välttämätöntä luoda metropolihallinto, jonka tehtäviin kuuluu sitova päättäminen alueen asunto-ohjelmasta ja sen toteuttamisesta. Ennen metropolihallinnon perustamista olisi Syrjäsen mukaan kehitettävä MAL-sopimuksia nostamalla Ara-asuntojen osuus tuotannosta 35-40 prosenttiin. Osa asunnoista voisi olla asumisoikeusasuntoja.
Syrjänen myös ehdottaa, että kunnat, valtio ja yrityselämä perustaisivat uuden yleishyödyllisen yhteisön tuottamaan asuntoja metropolialueelle.
Syrjäsen mukaan Ara-tuotannon vauhdittamiseksi on etsittävä riittävä valtion tuen, rajoitusten ja valintakriteerien soveltamisen kokonaisuus. Aiesopimusalueilla on tarpeen ottaa käyttöön käynnistysavustus. Esillä ovat olleet myös lyhyemmät kohdekohtaiset rajoitusajat uudessa asuntokannassa ja asukasvalinnan kriteerien nykyistä joustavampi soveltaminen. Kehittämisalueita koskevaa maankäyttö- ja rakennuslainpykälää tulisi muuttaa siten, että metropolialueella voidaan toteuttaa uusia aluekeskuksia valtion ja kuntien yhteisellä sopimuksella.
Erityisryhmien asuntojen toteuttamissa tulisi pyrkiä siihen, että palvelutiloja omistaisivat pääsääntöisesti kunnat, kuntien omistamat yhtiöt ja kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Tätä artikkelia on kommentoitu 39 kertaa
39 vastausta artikkeliin “Selvityshenkilö kritisoi voimakkaasti Aran toimintaa ja johtoa”
Kannanotto oli odotettu. Monet itsestäänselvyydet näkivät vihdoin päivänvalon:
-ASO-kannan hallinnointia kritisoitiin ja katsottiin, ettei ARA ole riittävästi valvonut ASO-yhtiöiden toimintaa.
-Todettiin, ettei omakustannusperiaate toimi, kun ei käytännössä löydy ketään sen valvojaa
-Omakustannusperiaate vuotaa joka suuntaan. Yleishyödyllisyys alkaa unohtua kunniltakin.
-Monet haastatellut esittivät epäilyn siitä, että omakustannusperiaatetta pystyttäisiin kiertämään vuokrien tasausjärjestelmän avulla.
Kaikki nämä asiat ovat kyllä olleet monen asukkaan tiedossa jo yli vuosikymmenen.
Lisäksi raportti ei ottanut millään lailla kantaa niihin kaikista ikävimpiin asioihin.
1) ARA hyväksyi Liukku-Kaupan, mutta ketään ei olla saattamassa vatuuseen? Mikä on asukkaan asema?
2) Raportti pyrki luomaan parempaa huoimista. Se on hyvä, mutta millä keinoilla nykyasukkaat voivat edelleenkään suojautua törkeältä ylihinnoittelulta?
3) Kuinka kiirreellisesti tasausjärjestelmään saadaan läpinäkyvyys joka korjaa nykyisten asukkaitten ongelmat? (tämä liika-erä voi olla jopa 40% kokonais-vastikkeesta. Ja siihen ei ole laskettu mukaan yhtiöitten tekemiä laittomia voittoja)
4) Täysin auki jää kysymys siitä, miten ja millä aikataululla jo maksetut ylisuuret vastikkeet saadan palautettua asiakkaille?
5) Miten varsinaiset rakennuttajayritykset saadaan vastuuseen tietoisesti vuosikausia jatkuneesta liika-rahastuksesta sekä miten ja millä aikataululla näittten rakennuttajien johtohenkilöt saadaan tiilenpäitä lukemaan? (ARA on vain yksi toimielin – varsinaiset roistot ovat rakennuttajat)
Kyllä ainoa oikea johtopäätös olisi ollut, että ovet säppiin ja koko ARA:n ja YM:n valvonnasta vastaava henkilökunta kilometritehtaalle ja mielellään suomen rajojen ulkopuolelle. Tämän jälkeen uusi organisaatio ja täysin uusi ja ammattitaitoinen henkilökunta, jolla ei ole mitään kytkjä SATOon tai vastaaviin velkavivutettujen kehityksen esteiden henkilökuntiin.
Nykyinen johtajuus on ollut vahvaa, lähinnä itsevaltiasta johtajuutta. Ylimmällä johdolla on ollut liian läheiset suhteet yleishyödyllisten yhteisöjen johtoon. Ara on jopa avustanut yleishyödyllisen yhteisön yksityistämis- projektissa liikemiehiä. Ylijohtajan virka ei saa olla suojatyöpaikka, josta ei voi busineshenkistä omanedun tavoitteliaa laittaa kilometritehtaalle.
VAROITUS! VAROITUS! VAROITUS!
Varokaa kirjoittamasta henkilöstä, jonka sukunimi alkaa ”ällällä”, ja virastosta, jonka nimi alkaa ”aalla”. Jos kirjoitatte, niin on suuri vaara, että koko viestiketju poistetaan. Rakennuslehden päätoimittaja poistatti tänään neljä pitkää ketjua, joiden viesteissä kirjoitettiin, vaikka ihan aiheellisesti, ko. henkilön tai ko. viraston toiminnasta.
Olavi Syrjänen on asiantunteva, mutta ehkä hieman jäävi arvioimaan Aran toimintaan. Hän joutui demarina jättämään Aran, kun kepu kaappasi siinä vallan. Nyt valta on vaihtunut taas demareille ja nyt Syrjänen antaa luonnollisesti täystyrmäyksen kepulaisten tavalle johtaa virastoa. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea. Kaikkonen ja Vanhanen koplasivat Aran rahat omaan vaalityöhönsä, Ijäs järjesteli yleishyödyllisyystatuksen omalle yhtiölleen ja Rossilahti katseli kaikkea tuota touhua läpi sormien. Vain kaksi kertaa Ara osoitti ryhdikkyyttä. Ensimmäinen oli kun se tuomitsi demarivetoisen oululaisen asuntorakennuttajan vilunkipelin, ja toinen kun se pisti kuriin kepulaisen Tarveasunnot, joka oli unohtanut kiitollisuudenvelkansa tukijalleen.
Veikkaan, että demarit ottavat taas Arassa vallan ja tuen painotus siirtyy maakuntien kepukunnista demarivetoisiin kasvukeskuksiin, kuten oikein onkin.
Mielenkiintoista on, mihin tarvitaan uutta yleishyödyllistä asuntorakennuttajaa. Niitähän on jo pilvin pimein. Yksikään niistä vain ei enää muista mitä yleishyödyllisyys tarkoittaa. Onko se, että yleisesti vaan tekee hyvää lihoa valtion rahoilla eikä enää välttämättä tarvitse edes vaivautua rakennuttamaan mitään ellei valtio tarjoa vielä lihavampia herkkuja, millä mässäillä.
Toivoa vaan sopii, että nämä hyvät veljet alkavat julkituomaan toistensa tekemiä kolttosia ja välistävetoja. Veljet alkavat muuttumaan sisariksi ja tovereiksi Arassa.
Riihi-säätiön ajojahti onnistui kepulaisilta hyvin.Demarit onnistuivat myös hyvin salaamaan asian julkisuudelta.
No jopas yllätti 😀 mm saton toiminta on aikas läpinäkyvää. Ara rahoja käytetään räikesti hyväksi jotta tehdään omistajille lisää rahaa. Rakennutetaan pilkkahinnalla ja luokattomilla suunnitelmilla vuokra-asuntoja, jotka voidaan 10v päästä myydä korkealla tuotolla pois. Miksi hyväksytään tälläistä valtionrahoilla (=veronmaksajien) kepolottelua ja bisnestä? Uskomatonta ahneutta. Muistellaan että mistäs mm. SATO tai VVO nimi tulee, taitaa olla nykyinen toimintamalli aika kaukana alkuperäisestä… Miksi aran kohteet eivät voisi olla voittoa tavoittelemattomia? Kuitenkin edullisista vuokra-asunnoista on kasvukeskuksissa oikeasti pulaa, esim kehä 3 sisäpuoli ei kasvaisi jos työvoimaa ei tulisi ympäryskunnista…
Niinpä. Edulliset asunnnot merkitsevät paikallislle elinkeinoelämälle edullisempia työvoimakustannuksia. Ja kalliit päinvastoin. Tästä syystä joskus kauan sitten pyrittiin pitämään hintataso matalana ja edistämään teollistumista. Nykyään halutaan teollisuudesta eroon. Lullaan, että vuokrat tuottavat varallisuutta.
Aiemmin ay-liike piti osaomistamissaan yleishyödyllisissä asuntorakennuttajayhteisöissä tärkeänä, että niiden jäsenet saavat edullisia asuntoja. Tältä osin maailma on muuttunut täysin ja asunnoista on tullut keino säädellä työmarkkinoita. Nyt ay-liike pitää huolen, että halpoja asuntoja ei riitä ulkomaisilla halpatyömiehille, jotka tulevat polkemaan esimerkiksi suomalaisten kirvesmiesten ansioita. Asuntopulalla pidetään muutenkin muuttoliikettä kurissa.
Syrjänen on monissa asioissa oikeassa. Mutta toisaalta monet oleellisen tärkeät asiat hän esittää hyvin epämääräisesti.
– Hän korostaa sosiaalisen asuntopolitiikan tärkeyttä. Mutta ei sosiaalinen asuntopolitiikka ole pelkästään ararakentamista, kuten hänen raportistaan voisi päätellä. Muut oikeat tukimuodot, kuten verotustuet ja asumistuet jäävät hyvin lyhyille maininnoille.
– Syrjänen on huolissaan asuntomarkkinoiden tilasta erityisesti kasvukeskuksissa. Uudenlaisen Suomen asuntoviraston tehtäviin hän ei ole kuitenkaan ottanut lainkaan mukaan asunto-olojen ja asuntomarkkinoiden seurantaa. Nykyinen laki edellyttää ARAn tekevän mm. seuraavaa:” hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä tehdä niihin liittyviä selvityksiä”. Jäävätkö nämä tehtävät ympäristöministeriölle vaiko tekemättä kokonaan?
– Omakustannusvuokran määrittelyn parantamisesta hän ei osaa sanoa juuri mitään. Se on ollut kuitenkin paljon esillä aivan viime aikoina, joten jotain sopi Syrjäseltä odottaa.
– Voi olla, että hankekäsittelyä on syytä uudistaa. Esitys vuokran suuruuden käyttämisestä hankkeiden valintakriteerinä jää todella hyvin epämääräiseksi. Mitä vuokralla oikein tarkoitetaan? Mihin vuokraa verrataan? Eikö vuokran vertailun lähtökohtana tule olla omakustannusperiaateet, jotka tulevat esille nykyisenlaisessa hankeprosessissa. Ajatus kiinteän vuokran määrittelystä hankevaiheessa (mieleen tulee DDR!) lienee mahdoton. Miten otettaisiin huomioon vuokrien tasaus ja siinä tehtävät muuokset? Lainaehdot,lainojen korot muuttuvat vuosittain ja samoin huolto- yms. kustannukset!
Syrjäsen ehdotus tarkoittaisi hankkeiden laadun ja rakennuskustannusten jättämistä pois valintakriteereistä. Olisiko luonnollinen seuraus, että myös olemassa olevassa ara-asuntokannasssa luovuttaisiin omakustannusperiaatteesta?
– Syrjäsen raportissa korostuu ara-asuntojen ja aratuotannon määrä. Hän ei juurikaan ota esille asumisen laatuun liittyviä asioita. Väestöltään vähenevillä alueilla on muitakin kuin Syrjäsen toteamia asuntojen tyhjilleen jäämisongelmia. Väestön ikärakenne johtaa sekä yliväljään asumiseen että hoivan tarpeeseen. Mutta nuorta auttavaa väkeä ei vain löydy paikkakunnalta
-Nimiehdotus Suomen asuntovirasto ei vaikuta uudelta ja vauhdikkaalta. Se tuo mielikuvan museon kätköistä esiinkaivetusta pölyttyneestä byrokratiasta.
– Syrjänen tarttuu ärhäkkäästi kiinni ARAn johtajuusongelmiin. Siinäpä se…mistä löytyy uusi asiantunteva ja aikaansaapa johtaja?
ARA on Rossilahden toiminnan johosta menettänyt uskottavuutensa. Poliittisin perustein valitut kynänteroittajat ja entisten ministerien ”apupojat” tulisi välittömästi poistaa myös palkkalistoilta. Avaran omistajuusjärjestelyissä ryvettyneet juristit ja henkilökohtaista etua saaneet virkamiehet kilometritehtaalle ! Oikeudenmukaista ja perusteltua nimeämistä yleishyödyllisiksi yhtiöiksi kaivataan myös Aran virkamiehiltä.
Nyt odotetaan Krista Kirulta suoraselkäistä toimintaa.
Edellinen viestini tuntui provosoivan täsmennän väitettäni
Oheisessa viestissä puhutaan valtion rahasta, joilla yritykset pelaavat. Lisäksi julkisuudessa on väläytelty useasti kohta suutun korttia, ministerikään tuskin pystyy vaikuttamaan yksittäisen yrityksen investointihalukkuuteen muutoin kuin sosialisoimalla niitä. Kuntia valtio voi käskyttää ja määrätä muutoinkin.
Oheisessa viestissä ei ole yksilöity valtion rahalla pelaamista, joten ajattelin kirjoittajan tarkoittavan korkotukea. Tätä valtion ei ole tarvinnut maksaa miesmuistiin. Tarkemmin asiaa mietittyäni 2008-2010 oli käytössä käynnistysavustus joka oli valtion rahaa. Pitää kuitenkin muistaa että varat kohdisti eduskunta ei ARA omista varoistaan.
Aravassa rahat tulee valvion konttorista mutta lainaista ja omista varoista vastaa investori, sekä kantaa riskin. Aravaan liittyy poikkeussäännöksiä ja ikivanhoista arvottomista kohteista voi saada lainoja anteeksi.
Porkkana toimi hyvin ja perusteena oli työllistäminen ja rakennusyritysten volyymien romahduksen pehmentäminen. Väittettiin että verotuloina summasta tuli merkittävä osa takaisin, raksakohteisiin löytyi jopa suomalaisia töihin.
Lisäksi alalle tuli merkittävä määrä uusia investoreita ja mm. eläkevakuutusyhtiöiden varoja kohdistettiin asuntosektorille.
Onko sitten paha asia jos investorit tekee tulosta, yrityksethän kantavat riskitkin. Luokattomia asuntoja lienee hankala vuokrata ja edenkin myytäessä on vaikeuksia.
Juristit väitävät että yritysten tehtävä on huolehtia kannattavuudestaan ja riskien kantokyvystä.
Toivottavasti minun eläkevarat on sijoitettu tuottavasti, jokainen voi lahjoittaa omasta eläkkeestään bisneksen tuotto-osuuden vaikka pelastusarmeijalle jouluisin.
Aika erikoista, että yhdestä osapuolesta, tässä tapauksessa ARA:sta tehdään syntipukki. Touhukas ministeri hakee ulospääsyä itse rakentamastaan katiskasta ja sai siihen onneksi apuun puoluetoveri Syrjäläisen. ARA soveltaa ministeriön ohjeita ja eduskunnan säätämioä lakeja. Yleishyödyllliset toimijat kuten SATO ja VVO eivät vain tee valtion tukemia asuntoja. Miksi eivät tee ? Koska valtion tukea ei ole kun korot ovat niin alhaalla, että saavat rahaa muualta halvemmalla. Niin ainakin väittävät. Jos tämä pitää paikkansa, miksi ne edes sen perään haikalisivat. Ottavat valtion rahaa taas sitten kun järjestelmässä on tukea. Näkyvät pärjäävän hyvin jo nykyisilläkin asuntomäärillään.
Kannattaa muistaa, että VVO on tai oli demarien yleishyödyllinen asuntorakennuttajayhtiö. Kiuru voisi ensimmäiseksi kovistella sitä ja kysyä miksi vuokra-asuntojen rakennuttaminen ei kiinnosta. Katainen voisi tehdä saman Saton kohdalla. Kunnon sanktiot jos homma ei kiinnosta, ja laiskat johtajat vaihtoon.
Vuokravalvonta, valtion rakennuttajayhtiö, eduskunta ja ministeri pakottavat yrityksiä tekemään vuokra-asuntojaa, Satolle ja VVO:lle sanktioita jos valtion tuki ei kiinnosta, johtajat vaihtoon, johtajat linnaan jne………….Mistä näiden kommenttien kirjoittajat ovat kotoisin. Luultavasti Valkovenäjältä, Kirgisiasta tai Albaniasta
Miksi määrätään/kutsutaan/asetetaan/nimitetään (mikä oikea ilmaisu?) vain yksi selvityshenkilö selvittämään monimutkaisia ja vaativia asioita? Asuntoministeri Vapaavuoren kutsuma selvityshenkilö Riitta Rainio teki huuhaaselvityksen, jonka olisi pitänyt toimia varoittavana esimerkkinä Kiurulle. Syrjäsen selvitys on ehkä astetta parempi, mutta sekin vaikenee mm. ARAn osuudesta AVAIN Asumisoikeus Oy:n kummallisissa omistusjärjestelyissä vuosina 2007-2010. Nuo omistusjärjestelyt ovat kenties paras esimerkki siitä, kuinka viranomainen on sekoillut kohtalokkain seurauksin ja kuinka se on pyrkinyt valheilla peittelemään osuutensa. Yhden selvityshenkilön asemesta tulisi aina asettaa selvitysryhmä, jolla on riittävä asiantuntemus sekä riippumattomuus nimittäjästään ja selvityksen kohteesta.
Järkihoille sama hieman yksinkertaistettuna. Sato, VVO ja moni muu rakennuttajayhteisö on saanut valtiolta ns. yleishyödyllisyysstatuksen, jonka turvin ne ovat saaneet luvan painaa rahaa eli ne ovat saaneet valtiolta vuosikymmenet ison määrän ilmaista rahaa, jonka turvin ne ovat rakennuttaneet omaisuutensa. Nyt ne haluavat muuttaa tämän yhteiskunnan tuella rakennetun omaisuuden yksityiseksi rahanlähteeksi. Sille pitää panna stoppi ja samalla näiltä yhteisöiltä pitää edellyttää, että ne kunnioittavat perustamisensa aikana syntyneitä toimintaperiaatteita. Suomi ei ole Venäjä, jossa valtion omaisuus muutetaan simpsalapim-tempulla yksityiseksi omaisuudeksi, jolla voi tehdä mitä lystää. Tätä valitettavasti on yleishyödyllisessä asuntorakennuttamisessakin päässyt jo tapahtumaan, kun valvonta on ollut löperöä ja poliitikot ovat tehneet mitä heidän rahoittajansa ovat toivoneet.
Nyt kun ARA:n johto ja ARA on leimattu kykenemätömäksi ja sillä onnistutaan peittelemään ministerin kokemattomuus, olisi uskallettava arvioida myös sitä tahoa joka ARA:n virkamiesjohtoa ohjaa ja valvoo. Mikä on ARAN johtokunnan rooli ? Kenelle ARA:n johtaja on toimistaan ja ARA:n tekemisistä raportoinut ? Jos AR:n henkilökunta teilataan eikö olisi myös syytä arvioida sen johtokunnan roolia ja kompetenssia ? En tiedä kuka sitä vetää ?
Syyttävä sormi on jo pitkään osoittanut ympärisöministeriöön. Siellä tämän mädännäisen järjestelmän suojelijat ovat. Ministeriön koneisto Liisa Linna Angelvuon johdolla hyväksyvät ARAN akateemisesti koulutetun kaikentietävän henkilöstön toiminnan. Henkilökunta toimii välillä ministeriössä, Arassa ja toisinaan siirtyy yleishyödyllisestä yhteisöstä omistajien etuja valvomaan Araan. Aran johtokunnan jäsenistä esimerkeistä mainittakoon Kaikkonen.
Aran valvontatehtävien parhaimmistoon kuuluvat Riihi-säätiö, Nuoriso-säätiö ja Avaran yritysjärjestelyjen seurauksena yleishyödyllisen asumisoikeusyhteisön yksityistäminen.
Kaikki alaan tutustuneet tietävät asian todellisen laidan. Maan tapana ei ole puhua näistä asioista niiden oikeilla nimillä.
Ihme vouhotusta jostain yleishyödyllisyydestä ja halvoista vuokra-asunnoista. Jos kaupan kassa ei pysty asumaan Helsingissä, niin sitä kaupan kassaa ei tarvita. Markkinatalouslakien mukaan kysyntä määrää hinnan. Mikäli kaupankassalle ei makseta sellaista palkkaa, että hän pystyy sillä elämään, niin hänen palveluilleen ei ole tarpeeksi kysyntää.
Yrittäkää jo 70-luvulle jämähtäneet keski-ikäiset tajuta, että sen jälkeen, kun rahoituslaitosten säännöstely purettiin 80-luvulla, Suomi on ollut kovan rahan kapitalistinen valtio, jossa pätee kapitalistinen markkinatalous. Tuettu asuntotuotanto ei kuulu siihen. Mikäli teollisuus tai nykyinen ITC-palveluhöpöhöpökonsulttiteollisuus haluaa saada työvoimaa, niin rakennuttakoot omat asuintalot työntekijöille. Osava työvoima on kuten oppikirjoissa sanotaan tuotantoväline ja siitä pitää maksaa. Jos tarpeeksi hyvää ja halpaa tuotantovälinettä ei ole tarjolla, niin etsitään sopivaa tai lopetetaan toiminta.
Sekä ARAn johdolla että johtokunnalla on oma keskeinen vastuunsa ARAn kykenemättömyydessä hoitaa sille annettuja tehtäviä. Viime kädessä jäljet johtavat kuitenkin ”sylttytehtaalle” eli tässä tapauksessa ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osaston Asumisen ryhmään, joka ohjeistaa ja valvoo ARAn toimintaa ja valmistelee oman vastuualueensa lakiesitykset. Ulospäin on kantautunut huhuja/tietoja ympäristöministeriön ja ARAn ristiriidoista. Esimerkiksi vuoden 2010 asumisoikeuslain muutosta valmisteltaessa ympäristöministeriön lain valmistelija(t) rukkasi(vat) lakiehdotusta asumisoikeusyhtiöiden vaatimusten mukaisesti ja teki(vät) monia heikennyksiä alkuperäiseen lakiehdotukseen, jossa ARAlle ehdotettiin laajempia valvontaoikeuksia -ja keinoja. Suomalainen asumisoikeusjärjestelmä on rakennettu pitkälti rakennuttajayhtiöiden ja asumisoikeusyhtiöiden johtajien ehdoilla – ei siis asukkaiden kuten Ruotsissa. Valtiovallan edustajana tässä rakentamistyössä oli keskeisessä asemassa hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösén ympäristöministeriöstä, ja hänen viitoittamallaan tiellä on ”ansiokkaasti” jatkanut hänen seuraajansa, nykyinen Asumisen ryhmän päällikkö, hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo.
Aika monessa viestissä on tavalla tai toisella viittaus asumisoikeusasumiseen ja Liukun/Avaran kauppoihin.
Taitavat olla nämä muutamat asumisoikeushörhöt nyt asialla ja hakea palstatilaa itsensä kanssa keskustelemalla.
JUONIKKAALLE
Noissa asioissa riittääkin ”hörhöilemistä”, kunnes ne selvitetään perinpohjin. On myös veronmaksajien etu, että ”yleishyödyllisyyden” nimissä kerätyt valtavat raha-summat päätyvät ja pysyvät sellaisessa käytössä, mitä varten ne on kerätty. Vaikka ”yleishyödyllisten yhteisöjen” asukkaat maksavatkin viime kädessä kaiken vuokrissaan ja vastikkeissaan, niin verovarojakin on ”yhteisöjen” olemassaolon aikana käytetty sievoinen summa erilaisten tukien muodossa.
toisella viittaus asumisoikeusasumiseen…..
JUONIKKAALLE !
Näiden ”asumisoikeushörhöjen” esilletuomien ongelmien takia Olavi Syrjänen teki selvityksen Aran toiminnasta. ”Asumisoikeushörhöt” ovat olleet oikealla asialla.
KIITOS HEILLE !
Keskustelussa tuntuu olevan kovasti tunnetta mukana! Minusta Syrjänen teki ihan kelpo selvityksen nostaessaan muutaman ydin asian valokeilaan. Avainasia on, että omakustannusperiaate ei nykyisellään toimi ja siihen on puututtava. Vuokran suuruus asuntohankkeen hyväksymiskriteerinä kuulostaa hyvälle, jos se pystytään käytännössä toteuttamaan.
Sekin on oleellinen tulos, että Aran valvonta on pettänyt.
Ratkaisevaa on kuitenkin vuokratuotannon lisääminen. Siihen ei näytä löytyvän pikaista lääkettä.
Sekin on oleellinen
Tämä on ollut jo kauan tiedossa ilman Syrjäsen selvitystäkin. Tietysti on hyvä, että se on nyt ”virallisesti” todettu ja voi johtaa valvonnan parantumiseen.
Kuitenkin krediittiä Syrjäselle. Luin nyt koko raportin 74 sivua läpi. Hyvin tuo monet epäkohdat esille. Kaikkea ei pysty yhteen selvitykseen mahduttamaan. Toivottavasti edes jotain esitetyistä korjausliikkeistä toteutetaan. Ihan eri tason selvitys tämä oli kuin aikaisemmat huuhaa/hölynpölyselvitykset.
Vaikka Syrjäsen selvitys ei tuokkaan suoranaisia ratkaisuja moneenkaan ARAn ongelmaan, se näyttää olleen tarpeellinen keskustelun käynnistäjänä. Useat nykyjohdon ai-
kaiset ongelmat eivät ole uusia. Ne ovat perua Ijäksen ajoilta. ARAn johtokunta ei ole voinut saada otetta viraston asioihin, koska Ijäs muotoili sen toimialan jo alun perin hyvin suppeaksi. Yleishyödyllisyyden tarpeellisuuden korostus ei ole kuulunut ARAn hyveisiin. Ijäs teki parhaansa yhdessä VVO:n Grassin kanssa yleishyödyllisyysperiaatteiden vesittämiseksi. Ja onnistui siinä niin hyvin, että ryhtyi arabisness-mieheksi eläkkeelle siirryttyään. Ja esim. VVO ja SATO jatkavat Ijäksen viitoittamalla tiellä. Sitä menoa eivät ole johtokunta eikä ympäristöministeriö pystyneet häiritsemään.
Nimimerkki ”Juonikkaita”!
Kirjoitat, että ”Taitavat olla nämä muutamat asumisoikeushörhöt nyt asialla ja hakea palstatilaa itsensä kanssa keskustelemalla”. Kuinka monta hörhöä arvioit olevan asialla ja hakemassa palstatilaa itsensä kanssa keskustelemalla? Käytät ilmaisua ”nämä muutamat”. Onko sinulla kenties käsitystä/tietoa siitä, ketä nämä muutamat asumisoikeushörhöt oikein ovat? Miten sait selville sen, että he keskustelevat itsensä kanssa?
joku kertoi viestissään että yleishyödylliset siirtävät valtion omaisuutta yksityiseksi. Käsittääkseni yleishyödyllinenkin yhtiö omistaa kiinteistönsä itse, pankki vaatii lainoille vakuudet, joihinkin rahoitusmuotoihin saa valtiolta takauksen jne..
Tekeekö tämä kiinteistöistä valtion omaisuutta, ARAVA-lainoissa raha tuli valtionkonttorista mutta mekanismi muutoin vastaava.
2008 – 2010 alalle tuli uusia sijoittajia, erilaisia rahastoja ja toimialan tuntevien vanhojen partojen yhtiöitä. Kirjoittaja tarkoittanee sitä että eläkeyhtiöiden sijoitukset mm. Icecapitaliin pitäisi sosialisoita valtion omaisuudeksi.
Taitaisi olla laitonta ja kansantalouden kannalta kestämätöntä, eläkevakuutuksille tulee saada lakisääteinen tuotto piste. Sosialisoikaa kirjoittajan ja muiden vapaaehtoisten eläkesijoitukset minä tarvisen omaan käyttööni.
Toisin kuin ”Kapitalisti” väittää, niin yhdessäkään muussa kuin ”Kapitalistin” omassa kirjoituksessa ei puhuta eläkeyhtiöiden sijoitusten sosialisoinnista valtion omaisuudeksi. Näin ”Kapitalistin” eläkesijoitukset ovat turvassa ainakin tämän keskustelun vastuullisilta osallistujilta. ”Kapitalisti” hengenheimolaisineen voi kirjoittaa mitä tahansa kuten tiedetään. Perättömiä väitteitä ei kuitenkaan pitäisi esittää edes provokaatiotarkoituksessa.
Rakkennusliiton Harjuniemi, asuntoalan vaikuttaja jyrähtää nettisivuilla. Kannattaa lukea rakennusliiton sivuilta.
Kysymyksessä on demareiden verikosto 1990-luvun alun tapahtumista. Silloin syrjäytettiin syrjänen, jonka avulla nyt yritetään syrjäyttää rossilahti. Mitään asiallista perustetta tälle ei ole esitetty. Homam hoidetaan niin, että virasto perustetaan näennäisesti uudelleen. Todella irvokasta valtapeliä. Asuntopolitiikan ongelma on ympäristöministeriön totaalinen saamattomuus, näköalattomuus ja johtajuuden puute.
ARA on toiminut monissa asioissa valvontaviranomaiselle sopimattomalla tavalla. Se on tarvittaessa jopa dokumentein osoitettavissa. Toivottavasti oikeusviranomaiset selvittävät asiat perusteellisesti. Lisäksi ARAsta on puuttunut selkeä johtajuus, joka on näkynyt yksittäisten työntekijöiden sooloiluna joissakin asioissa ja huonona työilmapiirinä ainakin ajoittain.
Ympäristöministeriö on laiminlyönyt ARAn ohjeistamisen ja valvonnan. Ne ovat jääneet pinnalliselle tasolle. Aran yksittäisiä työntekijöitä on saatettu kutsua ”puhutteluun” tulosohjauksen nimissä, kun koko virastoa ja erityisesti sen ylijohtajaa olisi tullut ”puhutella”. Ympäristöministeriö on saattanut suhtautua nihkeästi yksittäisen työntekijän taholta tulleisiin esityksiin epäkohtien poistamiseksi tai lainsäädännön kehittämiseksi.
ARA on hyvä esimerkki siitä, mihin poliittiset virkanimitykset pahimmillaan johtavat. Virkamiesten poliittiset sidonnaisuudet eivät ole olleet vaikuttamatta ARAn ohjaus- ja valvontatehtävien hoitamiseen. ARAssa on unohdettu eräissä asioissa myös työntekijöiden jääviys, joka on syntynyt juuri puolue- tai muista kytköksistä.
Viime kädessä lainsäätäjillä (poliitikoilla) on vastuu siitä, millaisin valtuuksin ARA voi suorittaa esimerkiksi valvontatehtäväänsä. Poliitikot ovat olleet ympäristöministeriön ja ARAn virkamiesten ohella ”yleishyödyllisten yhteisöjen” ja niiden omistajien pyöriteltävissä. Poliitikot tarvitsevat rahoitusta vaalityöhönsä, jonka tuloksena syntyy herkkyys kuunnella rahoittajan toivomuksia esimerkiksi lakeja säädettäessä. Lisäksi monet kansanedustajat ovat pelkkiä napinpainajia, joilla ei ole kykyä eikä edes aina haluakaan tutustua asioihin, joista he säätävät lakeja. Aika menee kuppilassa istumiseen edustajatovereiden kanssa, monissa harrastuksissa, rentoutumiseen ravintoloissa ja yökerhoissa jne.
Kaiken kaikkiaan kysymys on moniulotteisesta ja -tasoisesta ongelmasta, kun puhutaan ARAn epäonnistumisesta tehtävässään ohjaus- ja valvontaviranomaisena. Yhden miehen selvitys voi parhaimmillaankin olla vain pintaraapaisu tuosta ongelmavyyhdestä, joka on kutoutunut monista erilaisista aineksista. ”Yleishyödyllistä” rakentamista ja asumista koskeva lakien valmistelu (ympäristöministeriö), lakien säätäminen (ympäristövaliokunta, eduskunta) ja lakien valvonta (ARA) tapahtuu Suomessa liikaa ”yleishyödyllsiten yhteisöjen” ja niiden omistajien sanelemilla ehdoilla. Ehkä pahin esimerkki tästä on asumisoikeusasumista koskeva lainsäädäntö, joka on lähes yksinomaan syntynyt rakennuttajayhtiöiden sekä ”yhteisöjen” ja niiden omistajien ehdoilla, ei asukkaiden.
Oletko huomannut?
Oletko huomannut että ARA-tuotanto on romahtanut ja valtion rahoitus- ja tukitoiminnassa on eletty hiljaiseloa? Aiemmin korkotuettuja ja välimallin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja käynnistettiin noin 10 000 asuntoa vuodessa. Tänä vuonna on käynnistynyt 440 vuokra-asuntoja ja 600 aso-asuntoa eli noin 1/10 aiemmasta tasosta?
Oletko huomannut, että ministeri Kiuru uhosi vielä viime syksynä kuusinkertaistavansa vuokra-asuntotuotannon tänä vuonna? Ei uhoa enää.
Oletko huomannut että erilaiset ARAn korjausavustukset ovat pudonneet takavuosien noin 200 miljoonan tasosta runsaaseen 50 miljoonaan euroon vuodessa?
Oletko huomannut, että aso-asunnoilla ja välimallin tuotannolla olisi kysyntää, mutta asuntopolitiikan painotusten perusteella ne ovat nyt jäissä?
Oletko huomannut, miten aktiivisuus asuntopolitiikassa on muuttunut Vapaavuoren ajoista?
Oletko huomannut että vilkkaina vuosina ei puhuttu asuntohallinnon tehokkuus tms. ongelmista? Pikemminkin arvosteltiin, että valtion tukitoiminta on liian aktiivista.
Oletko huomannut, että merkittävimpänä sosiaalisen asumisen tukiasiana pidettiin korkotukilainojen omavastuukoron puolitusta 3,4 prosentista 1,7 prosenttiin. Sen sanottiin olevan todellinen jytky.
Oletko huomannut, että omavastuukoron puolituksen luvattiin alentavan vuokria usealla eurolla neliötä kohti? Kuukaudessa!
Oletko huomannut, että alennetullakaan omavastuukorolla vuokratalohankkeet eivät saa valtion tukea? Jos 6 kk euribor on 0,6 prosenttia ja siihen päälle kuntarahoituksen marginaali 0,80 prosenttia, lainan koroksi tulee 1,4 prosenttia eli alle omavastuurajan.
Oletko huomannut, että valtion määrittelemää omavastuukoron rajaa määräajaksi puolittamallakaan ei tukea siis edelleenkään heru?
Oletko huomannut, että lupaus valtion tuella alentaa vuokria ei voi toteutua?
Oletko huomannut, että vuokrataloyhtiöitä on patisteltu lisäämään tuotantoaan juuri sillä, että nyt valtio on kantanut kortensa kekoon ja asuntotuottajien täytyy nyt kantaa oma vastuunsa koska valtio on jo oman osuutensa hoitanut?
Oletko huomannut, että toimijat ovat sanoneet jo aikoja sitten, että tällä omavastuukoron alennuksella ei ole vaikutusta mihinkään?
Oletko huomannut, että tuottajien lisäksi myös asukkaat ovat olleet pettyneitä siihen, että tuotannon edellytyksiä ei olekaan parannettu eikä tuotantoa saada aikaan?
Oletko huomannut, että tässä tilanteessa on alettu syyttää vuokrataloyhtiöitä siitä, että ne eivät noudata omakustannusperiaatetta? Oletko huomannut, että tämän syytöksen taustaksi ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä?
Oletko huomannut, että pankkien asuntoluottojen keskikorko on vähän päälle 2,1 prosenttia ja valtion aravalainojen keskikorko on hieman alle 4 prosenttia?
Oletko huomannut, että valtio ei siis maksa korkotukea korkotukilainoissa ja perii arava-asukkailta markkinatasoa selvästi kovempaa korkoa ?
Oletko huomannut, että paras tapa alentaa aravavuokria on maksaa korkeakorkoinen valtion aravalaina pois ja ottaa tilalle pankkilainaa? Oletko huomannut, että näin myös tehdään, viimeksi Helsingissä? Oletko huomannut ihmetellä, miten tällainen tuki on mahdollista?
Oletko huomannut, että asuntopoliittisessa keskustelussa korkeista asumiskustannuksista kuitenkin syytetään ahneita vuokrataloyhtiöitä.
Oletko huomannut, että vuokrataloyhtiöiden lisäksi syynä korkeisiin asumiskustannuksiin sanotaan olevan valvonnan pettäminen? Oletko huomannut, että korkealla valtion ja kuntien tasolla on toisaalta epäselvyyttä, kenelle omakustannusvuokrien valvonta edes kuuluu? Oletko huomannut, että Araa syytetään tästä valvonnasta, vaikka se ei sille kuulu? Oletko huomannut, että selvitysmies vasta esitti, että valvonta voitaisiin siirtää Aralle? Oletko huomannut, että vuokrat voivat olla toki yksittäistapauksissa korkeitakin, mutta se ei tarkoita että vuokranantaja ei noudattaisi omakustannusvuokra-periaatetta? Oletko huomannut, että julkisessa keskustelussa ei edes tiedetä, mitä omakustannusperiaate tarkoittaa?
Oletko huomannut, mitä muita avauksia kuin omavastuukoron puolitus on tehty? Keväällä oli iso mekkala palvelutalojen rahoituksesta. Selvitysmies selvitti. Oletko huomannut, että selvitysmies totesi, että asioissa oli toimittu rahoituksen osalta täysin oikein? Oletko huomannut, että selvitysmiehen työstä on vaiettu?
Oletko huomannut, että asuntopolitiikan osalta ehkä tärkein ja kiireisin laaja teema omavastuukoron alennuksen lisäksi on segregaation ehkäisy? Käynnistetään uusi ohjelma entisen lähiöohjelman jatkeeksi. Ohjelmaan osoitetaan 4 miljoonaa ensi vuodesta alkaen. Oletko huomannut, että ohjelma ei edes käynnisty tänä vuonna. Ohjelmassa pääpaino on erilaisen tutkimuksen rahoittamisessa. Oletko huomannut, miten edellinen lähiöohjelma vaikutti?
Oletko huomannut, että koko hallituskautta koskevassa asuntopoliittisessa ohjelmassa 1/3 osa kaikista ehdotuksista ehdottaa lisää selvityksiä? Oletko huomannut, onko asuntopolitiikassa esillä käytännössä mitään uusia avauksia tai käytännön tekoja, joilla ongelmia voitaisiin lieventää? Oletko huomannut, että ARAlle ei edes anneta työvälineitä ja rahoitusvaltuuksia, joilla voitaisiin valtion tukiosuutta kasvattaa? Oletko huomannut, että tässä tilanteessa sanotaan, että se on juuri ARA, jonka toimintaa täytyy tehostaa? ARA ei siis riittävästi edistä kohtuuhintaista asumista!
Oletko huomannut, ketkä ympäristöministeriön virkamiehet vastaavat asuntopolitiikasta?
Oletko huomannut, että selvitysmies Syrjänen toimi viimeisenä asuntohallituksen pääjohtajana ja tuo virka ei päättynyt hänen omasta tahdostaan?
Oletko huomannut lukea selvitysmiehen raportin joka perustuu pitkälti tuntemattomien henkilöiden anonyymeille sitaateille? Onko heitä olemassakaan? Oletko huomannut kysyä, miksi selvityksestä ei löydy käytettävissä olevaa faktatietoa? Miksi niitä ei selvityksestä löydy?
Oletko huomannut, että kun alalla on paljon ongelmia, eikä valtio tue vuokratalojen rakentamista, nyt vaaditaan muutoksia ARAn organisaatioon ja johtoon?
Oletko huomannut, että selvitysmiehen esittämät väitteet toimeenpanon ongelmista liittyivät tuotantotukien eli hankekäsittelyn ongelmiin? Oletko huomannut, että ympäristöministeriö nimittää Araan johtajan, sopii palkasta ja työsuhteen ehdoista? Oletko huomannut, että rahoitustehtävistä on pitkään vastannut johtaja-nimikkeellä toimiva henkilö?
Oletko huomannut, että johtaja Jarmo Linden siirtyi Arhinmäen valtiosihteeriksi ja hänen tilalleen ministeri nimitti Kari Salmen (sd). Oletko huomannut, miten on mahdollista epäonnistua johtamistehtävissä, jos johtamistehtäviä ainakaan rahoitussuoritteiden mukaan ei juuri ole ja jos henkilö jo nauttii ministerin luottamusta?
Oletko huomannut, että uusi nimi ja organisaatio tarvitaan käytännössä siksi, että virkoja voidaan laittaa auki? Oletko huomannut, että normaalisti organisaatioita kehitetään tavoitteita ja tehtäviä muuttamalla?
Oletko huomannut, että pariin kymmeneen vuoteen asuntohallinnon alalla ei ole työskennellyt demareita johtavassa asemassa? Oletko huomannut, miksi siis tarvitaan muutosta? Kun Aran organisaatiota nyt suunnitellaan muutettavan, ilmeisesti myös organisaation muutoksen myötä kaikki johtamistehtävät laitetaan uudelleen arvioitavaksi. Oletko huomannut, että Rakennusliiton Matti Harjuniemi totesi tilanteesta, että Arasta tehdään turhaan syntipukkia asuntopolitiikan pattitilanteeseen ja asuntopulaan. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ei ole ollut Aran tahdosta ja päätöksistä kiinni. Niitä rakennettaisiin, jos tarjolla olisi järkevän hintaisia tontteja ja asuntopolitiikassa olisi muita tuotannon mahdollistavia työkaluja. Aran tukemaan vuokra-asuntotuotantoon liittyy myös reunaehtoja, jotka päätetään politiikan pöydissä, ei Arassa. Harjuniemen mukaan Ara on toiminut sääntöjensä ja eduskunnan asettamien ehtojen mukaan. Tuloksia ei vuokra-asuntorakentamisessa synny. Hallinnollinen keskustelu peittää ongelman. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei tule sillä lisää, että Aran nimi vaihdetaan toiseksi, sanoo Harjuniemi.
Ai niin. Oletko huomannut, miksi Arassa voi olla johtamisongelmia? Jos organisaatiorakennetta ja viraston toimialaa muutetaan ja uudet johtajanpaikat laitetaan hakuun, olisivat nykyiset pitkäaikaiset virkamiehet tietysti kokeneimpia. Jotta voitaisiin siinä tilanteessa valita vähemmällä kokemuksella olevia henkilöitä, valintaa tulee voida perustella juuri nykyisten johtajien epäonnistumisella.
Oletko huomannut, onko valtion asuntopolitiikassa järkea?
Täyttä asiaa, onkohan ARA:ssa jokin toimijoiden aloitelaatikko josta aiheet on poimittu.
Kommentti nimimerkille ”Oletko huomannut.” Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Siinä oli hyvin kuvattu, mistä itse asiasa on kyse. Arviosi/kysymyksesi olivat faktoja eivätkä mielikuvia.Lukekaa se kaksi kertaa niin saatte moneen asiaan hyvän vastauksen .
Nimimerkki ”Oletko huomannut”!
Miltä osin kirjoituksesi koskee myös asumisoikeusasumista? Mainitset asumisoikeusasunnot seuraavissa Oletko huomannut -kysymyksissäsi:
”Oletko huomannut että ARA-tuotanto on romahtanut ja valtion rahoitus- ja tukitoiminnassa on eletty hiljaiseloa? Aiemmin korkotuettuja ja välimallin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja käynnistettiin noin 10 000 asuntoa vuodessa. Tänä vuonna on käynnistynyt 440 vuokra-asuntoja ja 600 aso-asuntoa eli noin 1/10 aiemmasta tasosta?”
”Oletko huomannut, että aso-asunnoilla ja välimallin tuotannolla olisi kysyntää, mutta asuntopolitiikan painotusten perusteella ne ovat nyt jäissä?”
Koskevatko muut Oletko huomannut -kysymykset myös asumisoikeusasumista vai pelkästään vuokra-asumista/vuokrataloyhtiöitä ja niihin liittyviä asioita (esim. valvontaa)?
Syrjänen selvityksessään mainitsee asumisoikeusasunnot vain pari kertaa, joten me asumisoikeusasukkaat emme tiedä tarkasti, koskevatko selvityksessä esitetyt asiat sellaisenaan myös asumisoikeusasumista. Ja Aran jokin aika sitten kunnille lähettämässä ohjeessa mainitaan asumisoikeusasuminen muistaakseni vain yhdessä kohtaa. Sama koskee Rossilahden kirjoitusta Hesarissa jokin aika sitten (taisi viitata pari kertaa).
Toivon tarkennuksia opiksi meille asumisoikeushörhöille (ks. viesti 21). Meistä monet ovat maallikoita (ei toimittajia tai lakimiehiä), jotka yrittävät työ-, opiskelu- ja perhekiireiden keskellä perehtyä parhaan kykynsä mukaan yleishyödyllisyyssalatieteeseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön, jotta pystyisivät edes jollakin tasolla taloyksikköjensä asukkaiden edustajina puolustamaan asukkaisen oikeuksia yhtiössään – usein turhaan ja tuloksetta. Arasta ei ole apua saatu vaan päinvastoin.
edellinen kommentti koski ”oletkos huomannut” tekstiä