Pitkän 40 vuoden korkotukilainajärjestelmän rinnalle luodaan uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi. Korkotukilaina voidaan myöntää EU-säädösten mukaisesti yhteisölle, jonka tarkoituksena on rakennuttaa, omistaa ja vuokrata asuntoja siten, että tuen kohteena olevia asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittaville asukkaille. Vuokrien määräämisessä käytetään omakustannusperiaatteetta. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Tarkemmat määräykset korkotuen määrästä ja muista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Samalla luvataan huolehtia 40 vuoden korkotukilainan kilpailukykyisyydestä.
Valtio-omisteinen Kruunuasunnot (A-Kruunu Oy) ryhtyy rakennuttamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla. Asia valmistellaan jo seuraavaan lisätalousarvioon.
Korkotukilainoituksen omavastuukorkoa alennetaan määräaikaisesti yhteen prosenttiin. Lisäksi Helsingin seudulla otetaan käyttöön käynnistysavustus vähentämään kohteen oman pääoman tarvetta. Toimenpiteellä tuetaan erityisesti pieni- ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuuksia rakennuttaa valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja.
Erityisryhmien investointiavustuksen myöntämisvaltuutta korotetaan ja lisätään samalla korkotukilainoituksen myöntämisvaltuutta. Samalla arvioidaan investointiavustuksen avustusprosenttien taso.
Ara-asuntojen vuokranmäärityssäännöksiä kehitetään niin, että turvataan asukkaiden asumismenojen kohtuullisuus. Perusparannuksen korkotukilainoituksen omavastuukorko alennetaan määräaikaisesti 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin.
Vanhoja aravakorkoja alennetaan
Hissi- ja korjausavustuksien myöntämisvaltuuksia korotetaan. Samalla arvioidaan hissiavustuksen avustusprosentin suuruus ja selvitetään, miten hissiavustuksesta voidaan tehdä tarveharkintainen. Lisäksi korotetaan kunnallistekniikka-avustusta.
Yllättäen hallitus lupaa alentaa vanhojen aravalainojen korkotasoja siltä osin kuin ne ovat merkittävästi markkinakorkoja suurempia. Nykyistä korkotukijärjestelmää kehitetään muun muassa nostamalla lainanlyhennysten määrää nykyisestä. Myös ryhmärakentamisen toimintaedellytyksiä luvataan tukea.
Periaatteellisesti iso asia on myös päätös valmistella suunnitelma siitä, miten voidaan rajoittaa varojen siirtoa valtion asuntorahastosta valtion budjetin menojen kattamiseksi.
Yleishyödyllisyyslainsäädäntöä kehitetään asiaa selvittäneen työryhmän esitysten pohjalta. Työryhmän ehdotuksia sovelletaan kuitenkin ainoastaan Ara-asuntojen uustuotantoon.
Kaavojen kustannusvaikutukset arvioitava
Asuntopoliittisessa paketissa kiinnitetään huomiota myös asuntorakentamisen edellytysten luomiseen. Voimassa olevan MAL-aiesopimuksen toimeenpanossa varmistetaan kuntien kaavatuotannon riittävyys ja velvoite rakentaa alueelleen sopimuksen edellyttämä määrä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.
Maapolitiikan hoitoa Helsingin seudulla kehitetään ja käytäntöjä yhtenäistetään. Seudun MAL-aiesopimukseen sisältyvän maankäyttösuunnitelman laadinnassa turvataan uusien alueiden saaminen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Lisätään kunnallisten kaavojen tehokkuutta nykyisestä siten, että kunnat tarkistavat omalta osaltaan voimassaolevat ja uudet kaavat niiden rakennusoikeuden suhteen.
Kehittämisalueita koskeva säännöstö uudistetaan käyttökelpoiseksi sekä yhdyskuntien uudistamista ja eheyttämistä paremmin palvelevaksi. Kilpailun edistämisvelvoite nostetaan yhdeksi näkökulmaksi maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lisäksi tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä velvoittamalla kunnat kaavojen valmistelun yhteydessä arvioimaan kaavoihin sisältyvien rakennusmääräyksien kokonaistaloudelliset ja todelliset kustannusvaikutukset.
Metropolialueen kaavoitusta luvataan kehittää ja selvitetään eri keinoin mahdollisuuksia syventää ylikunnallista yhteistyötä tavoilla, joilla varmistetaan yhdyskuntarakenteellisten ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen alueella nykyistä järjestelmää paremmin.
Esteettömyysmääräyksiin helpotus
Normitalkoita jatketaan nopealla aikataululla tavoitteena tarpeettoman sääntelyn purkaminen rakennuskustannusten alentamiseksi. Käynnistetään kuntien normitalkoot tehostamalla muun muassa asemakaavaratkaisujen ja rakentamiseen liittyvien valintojen, ohjeiden ja määräysten taloudellisten vaikutusten arviointia.
Uusien kerrostalojen esteettömyysmääräyksien osalta otetaan käyttöön vuoden 2015 loppuun asti määräaikainen kokeilu, jossa puretaan esteettömyysmääräyksiä muiden kuin ensimmäisen ja toisen kerroksen osalta. Tarkistetaan autopaikkanormia maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Käynnistetään metropolialueella vuoden 2015 loppuun asti ulottuva kokeilu, jossa Ara-tuetussa vuokra-asuntotuotannossa autopaikat irrotetaan asunnon hinnasta. Molemmilla toimenpiteillä tuetaan rakennuskustannusten alentamista.
Nykyinen kokeilulaki poikkeamispäätösten toimivallan siirrosta tehdään pysyväksi osana maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia.
Asuntopolitiikkaan liittyvistä kysyntä- ja tuotantotuista tehdään kokonaisarviointi hallituskauden loppuun tammikuuhun 2015 mennessä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Kehysriihestä tuli odotettua muhkeampi asuntopaketti”
Ihan hyviä juttuja, mutta esteettömyysasiassa hallitus ampuu itseään polveen pahemman kerran. Esteettömyydestä ei vaan ole varaa säästää, jos tarkoitus on asuttaa vanhusväestöä pidempään kodeissaan.
Jos Kruunuasuntojen pääomasijoitus on tarkoitettu hankkeiden omapääomaosuuteen, sillä saadaan noin 1000 asuntoa. Kruunuasunnoilla ei ole juurikaan vanhaa korkotukikantaa pääkaupunkiseudulla, joten se ei voi tasata pääomamenoja. Näin ollen vuokratasosta tulee korkeampi kuin kuntien vuokra-asunnoissa.
Autopaikkojen irrottaminen asunnon hinnasta on sinänsä passelia, mutta miten sitten rakennetaan asemakaavan mukaiset autopaikat, jos ne eivät ole mukana ARA-hankkeen hinnassa?
Jopas olisi outoa, jos A-Kruunu Oy ei saisi tasata pääomamenoja siinä missä muidenkin valtakunnallisten yhteisöjen yleishyödylliset osiot. Autopaikattomaksi kaavoitetulle tontille on ainakin VVO jo rakentanut Vantaalla ara-vuokratalon.
Kruunuasunnot on tehnyt valtion omistamaan asuntokantaan mittavat 190 miljoonan euron investoinnit ja vähentänyt noin 2000 asuntoa myymällä ja purkamalla. Nykyisin omistama asuntomäärä on vajaa 3000 asuntoa. Samalla todetaan etta vaikka asuntomäärä on vähentynyt on sen arvo investointien avulla lähes tuplaantunut. Nimetty tytäryhtiö on tehnyt valtion tuella tuotantoa viimevuosina mm.Helsinkiin vuokratalon peruskorjauksen ja samalla lisännyt asuntoja lisäkerrokseen (vuokra ?) ja ns. välimallin vuokratalon ( vuokra 17.40 e/m2/kk). Kysymys kuuluu, että mistäköhän omat pääomat näihin kohteisiin on saatu? Tarvitseeko Kruunuasunnot valtion 30 miljoonan pääomitusta, jos se on voinut käyttää tähänkin asti vanhojen valtion tuella rahoitettujen ja peruskorjattujen asuntojen myyntivoittoja omaan toimintaansa? Vai olisiko tasapuolista jakaa raha kaikille toimijoille oman pääomanrahoitukseen?
”Tarvitseeko Kruunuasunnot valtion 30 miljoonan pääomitusta, jos se on voinut käyttää tähänkin asti vanhojen valtion tuella rahoitettujen ja peruskorjattujen asuntojen myyntivoittoja omaan toimintaansa? Vai olisiko tasapuolista jakaa raha kaikille toimijoille oman pääomanrahoitukseen?”
Ei se sitä pääomaruisketta välttämättä tarvitsisikaan. Yhtiö tekee joka tapauksessa investointeja. Mutta kyllä se lainaehtoja parantaa, jos rakennukset rakennetaan osin lainarahoituksella.
Valtion markkinoille tulon ensisijainen tavoite ei liene niinkään halvat vuokra-asunnot sinänsä, vaan vipuvaikutus. Käytännössä heidän tulonsa markkinoille voimakkaammin tarkoittaa sitä, että pyrkivät purkamaan markkinoiden nykyistä oligopolia, jossa on saatettu laittaa rakentamishanoja kiinni vuokratasojen ylhäällä pitämiseksi, vaikka kysyntää riittäisikin. Veikkaan, että Kruunuasuntojen mukanaan tulon 30 miljoonan vuosikululla saadaan isompi vähennys valtion menoihin kuin mitä tuo kulu on. Vähennystä tulee mm. erilaisten tukitarpeiden alenemisen kautta. Valtiohan maksaa nykyisin rakentamistukien lisäksi pari miljardia euroa asumisen tukia, joilla pyritään tukemaan vähävaraisempien mahdollisuutta asua.
Tarkoititko, että lainaehtoja parantaa, jos rakennukset rakennetaan osin omarahoituksella?
Tavan tallaajaa hymyilyttää SATO Oyj:n kiiruhtaminen kitisemään A-Kruunu Oy:n mukaantulosta. Kuka vielä muistaa, että SATOn nimi on lyhennys sen ensimmäisestä nimestä Sosiaalinen Asuntotuotanto ry? Osaisivat edes hävetä.
”Tarkoititko, että lainaehtoja parantaa, jos rakennukset rakennetaan osin omarahoituksella?”
Joo. Mitä isompi omarahoitusosuus, sitä paremmat ehdot saa yleensä lainalle.
Nyt on valvottava, ettei tuki valu maaseudulle väestöpakokuntiin. Aravalainoja ja korkotukea on syötetty riittävän pitkään kuntiin, joissa vuokra-asuntojen kysyntä ei ole riittävää.
Maaseutumaisissa kunnissa, joissa on yksipuolinen elinkeinorakenne ja laitettu munat yhteen koriin, saattaa olla imagosyistä kovakin hinku saada vuokrataloja. Historian ja Siperian pitäisi kuitenkin opettaa jo tässä vaiheessa.
On muistettava, että kyse on kaupunkiasumisesta ja siitä, että jaettavat rahat on koottu pienituloisilta ja vähävaraisilta vuokralaisilta ja aravalainoja aikoinaan saaneilta omistusasukkailta. On epäeettistä viskata niitä kankkulankaivoon jonkun maaseutupitäjä päättäjän ison egon pönkitykseksi.