Kokeile kuukausi maksutta

Ulkomainen työvoima loiventaa suhdanteita

Rakennusliikkeet hyödyntävät ulkomaista työvoimaa entistä enemmän palapelin osasena suhdannevaihteluissa: tarvittaessa töihin tulevana voimavarana, jota rekrytoidaan ulkopuolisten vuokrausfirmojen tai oman rekrypankin kautta. Suurin osa ulkomaisesta työvoimasta rakennusalalla on kuitenkin aliurakoitsijoiden palveluksessa.

Skanskan Andrei Rötsä (oik.) keskustelee kerrostalokohteen eristämisestä ABC-Eristys Oy:n Sergei Dmitrijevin kanssa.

YIT välittää henkilöstöä oman sisäisen Resurssipalveluyksikkönsä kautta. Kaikkiaan 170 henkilön yksikkö toimii työvoimapuskurina suhdannevaihteluissa. YIT:llä on tällä hetkellä palkkalistoillaan 48 ulkomaalaista, joista suurin osa on virolaisia. Aliurakoitsijoiden ja henkilövuokrausyritysten kautta työmailla työskentelee vajaa tuhat vierasmaalaista.

”Suurin osa omasta vakituisesta ulkomaisesta työvoimastamme on sen listoilla, ja pyrimme pitämään heidät täystyöllistettyinä”, työsuhdepäällikkö Timo Ahlgren sanoo.

Keino hillitä kustannuksia

Skanskan palkkalistoilla on tällä hetkellä 39 ulkomaalaista, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Työsuhdepäällikkö Ari Poskiparta sanoo tilanteen vakiintuneen.

”Meillä työsuhteessa olevien ulkomaalaisten osuus on 2–3 prosenttia. Myös ulkomaalaisen vuokratyövoiman osuus on tullut alaspäin.”

Poskiparta uskoo, että ulkomaalaisen työvoiman käyttö on ollut yksi keino varsinkin aliurakoitsijayrityksille pitää palkkakustannukset kurissa ja menestyä urakkakilpailuissa. Esimerkiksi puolalaisille rakennusmiehille suomalaisen TES:n mukainen, asteikon alimpiin kuuluva palkka voi olla kolme kertaa parempi kuin kotimaassa saatu.

Rakennusalan lisäksi myös betonielementtien tuotanto työllistää ulkomaalaisia. Betonimestarit Oy:n hallintojohtaja Sirkku Saarelaisen mukaan lisäksi yritys tasoittaa vuokrahenkilöstöllä ruuhkahuippuja.

Lue lisää 21.2. ilmestyneestä Rakennuslehdestä

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Ulkomainen työvoima loiventaa suhdanteita”

  1. JUU EI AINAKAAN VALTION KUSTANNUKSIA LOIVENNA NUO ULKOMAALAISET MUUTA KUIN OMAN NAPANSA TUIJOTTAJAT RAKENNUSYRITTÄJÄT???? SAMALLA KUN HALLITUS TAISTELEE VERONMAKSUKYVYSTÄ JA VELKAANTUMISESTA NIIN NÄMÄ HERRAT PUHUVAT AIVAN IHMEITÄ?? PITÄÄKÖ HERRA VARTIAISEN NEUVOJA SOVELTAA LISÄÄ ETTÄ VARMASTI TYÖTTÖMYYSTUKIA JOUDUTAAN LISÄÄ MAKSAMAAN VALTION TASKUSTA???

  2. 2-3 prosenttia taitaa olla lähempänä Suomalaisten osuus työmailla. Lähempänä se luku on niinpäin ainakin PK-seudulla, kuin 97-98% suomalaisia. Ehkä 97% kotimaisuusaste vuonna 2004 vielä. Ja asunnotkin oli ihme kyllä halvempia ja paljon

  3. Mitenkä niissä kustannuksissa voidaan säästää, jos virolaisille maksetaan palkka saman TES:n mukaan kuin suomalaisille?

    TES:ssä on määritelty alin palkkaluokka on tarkoitettu aloittelevalle rakennuapumiehelle. Jos virolaiselle, 10 vuotta työtä tehneelle timpurille tai kirvesmiehelle maksetaan alimman palkkaluokan mukaan, niin silloin ei makseta TES:n mukaista palkkaa. Silloin huijataan ja maksetaan laittoman pientä palkkaa. Turha puhua, että virolaisille maksetaan TES:n mukaan.

    1. Eräs, ja varmasti aika yleinenkin keino palkkakulujen pienentämisessä on kiertää 6 kk:n sääntöä. Virolainen yrityksellä ei ole kotipaikkaa Suomessa eikä se kuulu Suomen työnantajarekisteriin ja silloin esimerkiksi tyel-maksuja ei makseta. Aikasääntöä yritetään kiertää esimerkiksi keksityillä urakoilla ja sillä. että Viron päässä firmat vaihtelevat omistajia ja nimiä. Moni taitaa luottaa pelkästään siihen, että asia ei tule ilmi. Tuntuu siltä, että verottajalla ei ole ainakaan tähän saakka ollut oikein työkalua tämän asian valvomiseen.

    2. Säästö tulee nimenomaan siitä, että ulkomaisille maksetaan TES:n mukaista palkkaa, aikatyönä tai urakkana. Kotimaisia ammattimiehiä on vaikea saada tekemään urakoita, jotka on hinnoiteltu TES:n mukaan. On kuulemma liian matalat hinnat.

      1. Monelleko virolaiselle ammattilaiselle maksat ammattilaisen palkkaa eli palkkaryhmät 4-6?

        Monelleko maksat palkkaryhmä 1 mukaista palkkaa, joka on tarkoitettu työtehtäviin, jotka eivät edellytä kokemusta rakennusalalta tai palkkaryhmä 2 mukaista palkkaa, joka on tarkoitettu purku-, siirto ja raivaustasoiselle työlle?

        Minun puolestani voi maksaa vaikka säkillisen perunoita kunhan ei retostele maksavansa TES:n mukaan.

  4. Joustava työvoimaresurssi mahdollistaa tuotantovolyymien sopeuttamisen kulloiseenkin markkinatilanteeseen.
    Rakennusliikkeiden ei ole pakko ottaa työllistämistöitä vaan voi ajaa volyymit alas jos tilauskanta sukeltaa, elementtitehtaat ja muut rakennustuoteteollisuus tekee tätä samaa.

    Väärä hinnoittelu pilaa yrityksen kannattavuuden joten alennusmyyntien sijaan viisas leikkaa volyymeja.

    Totta on että tämä pitää hyvillä paikoilla sijaitsevien tonttien hinnat pysyvästi korkealla tasolla. Ja muutoinkaan matalasuhdanteessa myytävää tuotantoa ei juurikaan käynnistetä ettei jää tyhjiä asuntoja käsiin, kun kaikki rakentavat korkeasuhdanteessa ovat panoshinnat sen mukaisia. Kun kysyntä on kova kaikki koko ketju hinnoittelee tyhjäkäyntikulunsa sille jaksolle kun kaupa käy.

    1. eli tästä voidaan epäsuorasti päätellä, että ainut keino jotenkin järkevöittää PK-seudun tolkutonta asuntotilannetta, on subventoita omatoimista omakotitalorakentamista.

      KANNATAN!

      1. Ilkomaalainen työntekijä on vaan paljon helpompi ottaa töihin. Ne tulee itse kysymään, ei työntekijöitä virallisen välityksen kautta oteta. Siltä taholta puuttuu kokonaan markkinointi. Sitä paitsi suomalaisissa tekijöissä on luvattoman paljon saamattomia ja kädettömiä lahustajia , jotka puhuvat kännykkään about tunnin ja lintsaavat saman verran joka päivä.

  5. Milloin kustannussäästöt alkavat näkyä lopputuotteessa? Asuntojen hinnat kohoavat koko ajan eikä muukaan rakentaminen halpene. En ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt enkä jatkossakaan ymmärrä työn ketjuttamista sillä tavalla, että välissä on yritys jolla ei ole yhtään työntekijää, vaan ko. yritys ketjuttaa työn kokonaisuudessaan eteenpäin nappaamalla ainoastaan oman katteen välistä. Kyseinen toiminta on todella huonoa hankintaa!!!!!

    1. Millähän toimialalla kustannussäästö annetaan asukkaalle ellei kilpailutilanne sitä edellytä.

      PKS aluella on kaupunkien tonttipolitiikalla aiheutettu tilanne jossa pienet toimijat on pelattu ulos. Mm. Oulussa ja Tampereella tilanne on päinvastainen ja vakavaraiset pienemmätkin toimijat pystyvät operoimaan gryndituotannon parissa.

      Gryndi vaatii muutoinkin käyttöpääomia käsittämättömästi ja Helsingin seudulla pelkkä tontti haukkaa jo 1000 euroa asuntoneliölle. Jos myynti ei vedäkkään suhdanteiden muuttuessa pelkät taseessa makaavat tontit tuottaisivat vaikeuksia ja usein niitä myymättöä asuntojakin sinne jää makaamaan.

      Helsingin kaupunki tietysti yrittää tehdä omakustannushintaista myytävää tuotantoa. Tätä Gryndihitas ei kuitenkaan aidosti ole kun hyvillä paikoilla hintaa dumpataan alihintaisella tontilla.
      Lopputulos on että Hitas kalasatamassa on eräille lottovoitto ja pihlajiston naapurissa on myymättömiä kämppiä iso talo puolillaan.
      Eräänä oerusteena kaupunki on käyttänyt sitä että näin saadaan urakkahintojen ylimääräinen läski pois kun rakentajana voi olla pienempikin toimija ilman isoa taseriskiä.
      Valitettavasti näytöt ovat jääneen kovin ohueksi kun ihan asiallisella paikalla sijaitsevia asuntojakin jää myymättä, näissähän pitäisi olla oikein ja mallikkaasti kilpailutetut urakat.

      1. Tessin valvonta kuuluu, myös ammattiliitolle, joka on haluton ja tai kyvytön valvomaan työehtosopimuksen noudattamista ulkolaisten työntekijäin osalta.

        1. Harhaanjohtava otsikko. Ei se suhdanteita loivenna vaan suomalaisen työvoiman kannalta käy päinvastoin. Kun urakoita on vähemmän, niin kilpailu kiristyy ja kallispalkkaiset suomalaiset korvataan halvoilla ulkomaalaisilla, jotta pärjättäisiin. Suomelta jää verotuloja saamatta ja rahaa menee entistä enemmän työttömien tukemiseen. Eli suhdanteet vain heikkenevät koko Suomenkin kannalta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat