Oulun yliopistossa perjantaina tarkastetussa diplomi-insinööri Aki Aapaojan väitöskirjassa tutkittiin, miten rakennusprojektien arvontuottoa voidaan parantaa sidosryhmien aikaisella osallistamisella ja integroinnilla.
”Nykyiset toimintamallit pilkkovat projektit pieniksi erillisiksi osiksi, ja yleensä vain alin hinta ratkaisee. Tekijät eivät oikeasti tiedä mitä asiakas haluaa. Eikä heitä se monesti kiinnostakaan, sillä olemattomat katteet eivät motivoi kysymään tai tekemään yhteistyötä. Lisä- ja muutostöiden kautta saadaan parempaa katetta”, Aapaoja sanoo.
Kysy, älä arvaa
Aapaojan mielestä rakennusalan ammattilaiset eivät edelleenkään osaa kysellä tilaajan toiveita ja perimmäisiä tarpeita. Yhteistyöhön ei ole totuttu eikä asiakasta osata integroida mukaan projektiin, jossa hän on kuitenkin maksaja.
”Tämä johtuu pääsääntöisesti siitä, että tilaaja ei ole rakennusalan ammattilainen. Hyvin usein käyttö sovitetaan rakennettuun tilaan, vaikka asian pitäisi olla niin, että käyttötarkoitus olisi otettu huomioon jo ennen rakentamista. Alalta puuttuu käyttäjälähtöisyys.”
Sidosryhmien osallistaminen ja integroiminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja haasteelliseksi. Mitä vaikeampi ja monimutkaisempi hanke on, sen vaikeampaa yhteistyö on.
”Pääsääntöisesti ongelmat johtuvat puutteellisesta toimintatavoista sekä tottumattomuudesta sidosryhmien kokonaisvaltaiseen osallistamiseen ja johtamiseen. Se taas on usein johtanut sidosryhmien välisiin ristiriitoihin ja hankkeiden ainakin osittaiseen epäonnistumiseen.”
Naapurikin on osallinen
Aapaojan mukaan kaikkia sidosrymiä ei osata tunnistaa, ei välttämättä edes hankkeen lähinaapuria.
”Hankkeen naapurin unohtaminen voi tulla hyvin kalliiksi. Naapurin valitusten vuoksi voidaan menettää merkittäviä summia. Jos naapurilta olisi kysytty heti alussa, vuosien hankaluudet olisi voitu välttää.”
Aapaoja sanoo, että alalla pitää ottaa käyttöön systemaattisia toimintatapoja ja prosesseja, jotta projektin kannalta keskeisimmät sidosryhmät ja heidän vaateensa tunnistetaan ja osaaminen hyödynnetään. Tuloksien mukaan projektin sidosryhmät eivät ole tasavertaisia keskenään ja heidän keskeisyytensä vaihtelee sekä projektin aikana että projektikohtaisesti. Silti yleensä kaikki sidosryhmät voivat vaikuttaa projektiin joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Tutkimuksen empiirinen aineisto hankittiin kyselyllä sekä haastatteluilla eri rakennusteollisuuden projekteista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Käyttäjä unohtuu edelleen”
Tuossa jälleen kerran kierretään kuin kissa kuumaa puuroa sitä ongelman ydintä. Annetaan sellainen kuva, että rakennusalan ammattilaiset olisivat pelkästään rahanahneita törkimyksiä. Ongelman ydinhän on siinä, että sen porukan heikoin lenkki nyt vaan on se tilaaja, joka ei useinkaan ole rakennusalan ammattilainen. Hän saattaa olla vailla sellaisia asioita, joita ei yksinkertaisesti voi toteuttaa joko lain säädännön vuoksi tai rakennusteknisesti, puhumattakaan hinnasta; tilaajakin haluaa aina päästä ”halvalla”. Minä ainakin väitän, että jos tilaajalla on paksu kukkaro ja halu maksaa toiveittensa täyttämisestä, hän saa sitä mikä yleensä on mahdollista toteuttaa. Voihan olla että juuri tilaajan vaatimukset aiheuttavat sen naapurien valitustulvan, joka taas sitten maksaa aikaa ja rahaa. Toki rakentaja yrittää olla realisti ja ehdottaa sellaista mikä helpommin menee läpi ilman valituksia.
Kyse ei varmasti ole siitä, että urakoitsijat yms. olisivat rahanahneita törkimyksiä, vaan ongelma kulminoituu juurikin tilaajan osaamattomuuteen. Tilaajan osaamattomuuden takia rakennusalalla tarvitaan enemmän yhteistyötä projektin sidosryhmien välillä, jotta saadaan selville tilaajan oikeat tarpeet ja tavoitteet, mutta myös rajoitteet. Luonnollisesti myös muilla sidosryhmillä voi olla myös erilaisia vaatimuksia ja rajoitteita projekteja kohtaan. Väittäisin, että paremman yhteistyön avulla voidaan löytää paremmat keinot toteuttaa tilaajan tarpeet huomioiden samalla muidenkin sidosryhmien vaatimukset. Yhteistyön avulla on mahdollista myös löytää ratkaisuja, joita ei muuten ehkä olisi tultu edes ajatelleeksi.