Talousarvion mukaan kaupungin (ilman liikelaitoksia) investointiosan menot ovat ensi vuonna 2,8 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kaupungilla ei juuri ole liikkumavaraa investointimenoissaan, sillä yksi valtuustokauden 2013–2016 strategiaohjelman linjaus oli vuotuisten investointien tason rajaaminen 435 miljoonaan euroon, jota voidaan korottaa investointitarkistusten verran.
Viime vuosina kaupungin investoinnit ovat olleet korkealla tasolla muun muassa uusien aluerakentamiskohteiden rakentamisen käynnistämisen, joukkoliikenteeseen liittyvien hankkeiden ja kiinteistöjen korjausinvestointien vuoksi.
Olemassa olevan rakennuskannan ja kunnallistekniikan korjaamisen sekä parantamisen ohella merkittävän osan investoinneista muodostavat uusien, Jätkäsaaren, Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan alueiden rakentaminen. Suunnitelmakaudella 2015–2017 uusien alueiden esirakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen osuus kokonaisinvestoinneista on noin kolmasosa. Talonrakennuksen korjausten osuus on suunnitelmakaudella noin kolmasosa kokonaisinvestoinneista.
Esirakentamiseen 61,1 miljoonaa euroa
Helsinki budjetoi ensi vuodelle 61,1 miljoonaa euroa esirakentamiseen, täyttötöihin ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin. Eniten, 16,6 miljoonaa euroa, menee Länsisataman esirakentamiseen. Muut suuret esirakentamisen investointikohteet ovat Kalasatama (10,8 milj. euroa), Pasila (10,5 milj. euroa) ja Kruunuvuorenrannan alue (6,7 milj. euroa). Esirakentamisen menot kasvavat selvästi aiemmista vuosista, sillä tälle vuodelle on budjetoitu vastaavaan tarkoitukseen 52,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 siihen meni 30,3 miljoonaa. Suunnitelmavuonna 2016 esirakentamiseen sekä muihin edellä mainittuihin toimenpiteisiin on arvioitu tarvittavan 67,3 miljoonaa euroa ja 63,9 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Vastaavasti Helsinki arvioi saavansa ensi vuonna 100 miljoonaa euroa kiinteän omaisuuden myynnistä. Kaupunki on arvioinut saavansa kiinteän omaisuuden myynnistä vastaavat tulot joka vuosi suunnitelmakauden aikana.
Talonrakennuksen menoiksi ensi vuonna Helsinki arvioi 180,8 miljoonaa euroa. Tilakeskuksen korjaushankkeisiin ja niiden suunnitteluun on varattu 123,9 miljoonaa euroa, josta pelkästään opetustoimen korjausrakentamiseen 72,7 miljoonaa. Uudis- ja lisärakennushankkeisiin ja niiden suunnitteluun on varattu 36,4 miljoonaa euroa sekä kaupungintalokorttelien kehittämiseen 14,6 miljoonaa. Pelastustoimen rakennuksiin on varattu 5,9 miljoonaa euroa.
Talonrakennuksen menot ovat hienoisessa kasvussa, sillä tänä vuonna talonrakentamiseen menee arvion mukaan 176,1 miljoonaa euroa ja viime vuonna siihen käytettiin 175,0 miljoonaa. Vastaavasti suunnitelmavuonna 2016 talonrakennuksen investointeihin on arvioitu tarvittavan 181,8 miljoonaa euroa ja suunnitelmavuonna 2017 tarpeen arvioidaan olevan 184,4 miljoonaa euroa.
Katujen, liikenneväylien ja ratojen investointimenot laskevat hieman tästä vuodesta. Ensi vuoden talousarviossa kaupunki on budjetoinut niihin 102,9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna niihin on budjetoitu 103,9 miljoonaa. Viime vuonna kyseiset menot olivat 75,2 miljoonaa euroa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki panostaa alueiden esirakentamiseen ensi vuonna”