Urbaaneja herätyksiä on ollut jo aiemminkin, viimeksi 1970-luvulla, jolloin rakennettiin Itä-Pasila ja Merihaka.
”Muutama tällainen korkean profiilin epäonnistuminen ja se voi vetäistä maton alta pitkäksi aikaa.”
Aika on jälleen otollinen uudelle herätykselle. Ensimmäisiä merkkejä oli Särelän mukaan havaittavissa jo Nurmijärvi-ilmiön aikaan.
”Nyt kaikki markkinasignaalit sanovat, että asuntoja pitäisi tehdä kehäykkösen sisäpuolelle kantakaupuniin ja kantakaupungin liepeille. Urbaanin asumisen kysyntä on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin mitä sitä on voitu tuottaa. Se on johtanut siihen, että hinnat ovat eriytyneet täysin muusta asumisen hinnoista”, Särelä sanoo. ”
Kohtuuhintaisten asuntojen syntymiseksi Särelä pitää tärkeänä, että asuntoja ylipäätään tuotetaan ja että turhaa sääntelyä poistetaan.
Särelän mielestä olisi optimaalista, että Helsingissä olisi riittävän monta aluehanketta käynnissä samaan aikaan. ”Jos rakennetaan yksi iso alue nopeasti, voi syntyä sosiaalisia ongelmia.”
Särelän ihanne Helsinki olisi tiivis, mutta harva. Se mikä on rakennettu on rakennettu tiiviisti. Ihmisille olisi tarjolla erilaisia asumisen ratkaisuja siten, että kaikkialta olisi lyhyt matka puistoihin ja luontoon.
Hakaniemestä Kalasatamaan
Särelän ihanne-Helsinkiin kuuluu myös ajatus toisesta keskustasta. ”Helsingin historiallisen keskustan lisäksi seuraavan vuosikummenen aikana voisi muodostua toinen keskusta, joka ulottuisi Hakaniemestä Vallilaan ja Kalasatamaan.
”Teollisuuskadusta tulee pääkatu, joka yhdistää Pasilan ja Kalasataman. Uuden keskustan nimi voisi olla vaikka Suur-Kallio.”
Tämä kehitys olisi Särelän mielestä otettava jo nyt huomioon liikennesuunnittelussa. ”Aluetta on käsitelty usein niin, ettei siitä kannata niin hirveästi välittää. Tämän on pakko muuttua.”
Särelän tulevaisuuden Helsingissä liikenneratkaisut tarjoavat jouhevan tavan liikkua. ”Meillä on oltava sekä säteittäistä että poikittaista liikennettä. Ratkaisujen tulee olla sellaisia, että mihin tahansa Kehä ykkösen sisällä onkin liikkumassa, se on mahdollista yhdellä vaihdolla ja sellaisella kulkuvälineellä, jonka tietää kulkevan aamusta iltaan.”
Lisää kaupunkia Helsinkiin
Viisi vuotta sitten Särelä perusti Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän. Sitä voisi kuvailla nykyaikaiseksi kansanliikkeeksi, joka aktivoituu Facebookissa. Ryhmässä on nyt vajaat 7 000 jäsentä, ja keskustelu on hyvin vilkasta, välillä ärhäkkääkin. Jäseninä on kaupunkilaisia, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkisuunnittelusta, mutta myös kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja päättäjiä eri puolueista.
Vielä vuonna 2012 Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän koko oli 300, mutta heti seuraavana vuonna ryhmä lähti kovaan kasvuun. ”Käänne on ollut nopeampi kuin ikinä olisin voinut kuvitella.”
Helsingin keskusteluryhmä on poikinut vastaavan myös Tampereelle.
Ryhmän suurimpana ansiona Särelä pitää sitä, että Helsinki esittää yleiskaavassaan kaupunkibulevardeja ja rakentamista niiden varrelle. Ryhmässä syntyi vaihtoehtoinen Pro Helsinki 2.0 -varjokaava, joka toimi hyvänä kirittäjänä yleiskaavan valmistelussa.
”Tämä tarkoittaa noin 30 miljardia euroa rakennusinvestointeihin. Ja nyt näyttää siltä, että esitys menee läpi.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Mikko Särelä: ”Helsinki voisi saada toisen keskustan, joka ulottuisi Pasilasta Kalasatamaan””
Lisää kaupunkia Helsinkiin -sivustolta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa kaupungistumisesta ja siitä kuinka ”pikkukaupunki” Helsinkin edelleen on. Esimerkiksi asumistiiveydessä ero Tukholmaan on silmiinpistävä. Silti Tukholma varautuu paljon suurempaan kasvuun kuin Helsinki. Helsinki sen sijaan halutaan pitää väljänä metsälähiönä, jonne korkeat talot eivät kerta kaikkiaan sovi.
https://www.facebook.com/#!/photo.php?fbid=10153203925640763&set=gm.345899935621049&type=1
Erona Tukholmaan on se, että siellä talouselämä ymmärtää Bromman lentokentän merkityksen, ja vaatii säilyttämään sen vaikka vihervasemmistolla on toisenlaisia suunnitelmia. Helsingin vetovoima näivettyy edelleen, jos kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä heikennetään lopettamalla Vantaan ainoa sopivalla paikalla sijaitseva varakenttä.
En vasemmstosta tiedä, mutta nämä vihreät ovat kyllä ihme väkeä. Puolueen ideana on estää liikkuminen kaupungissa. Ei autoja nyt joa paikassa täydy olla mutta miksi Aalto-yliopisto palkkaa tällaisen tuholaisen?
Lähtöoletus on se, että Helsinki kasvaa. Nykyisellä vauhdilla seudulle muuttaa tai syntyy suunnilleen Tampereen verran uusia ihmisiä seuraavan parinkymmenen vuoden aikana – tämä ei ole toiveajattelua vaan havaittua tietoa. Heidän pitää asua jossakin. Entisellä mallilla asutus leviää pitkin metsiä aina vain kauemmas kaikesta. Tällaisessa ympäristössä ainoa käytännöllinen tapa liikkua on oma auto, joita ei tosiaan haluttaisi ihan joka paikkaan. Maailman mittakaavassa Helsingin ruuhkat ovat tosin melko vähäisiä, mutta kannattaako niitä tahallaan pahentaa kun vaihtoehtojakin on olemassa?
Vaihtoehto on se, että rakennetaan tiiviisti kiinni nykyiseen kantakaupunkiin. Sellaisessa ympäristössä joukkoliikenne ja pyöräily ovat autoa parempia vaihtoehtoja, joten automäärälle ei tule painetta kasvaa. Se saattaa jopa laskea, kun uudet mahdollisuudet houkuttelevat joitakin asukkaita vaihtamaan pois autoilusta. Tämä on kaikkien etu, varsinkin niiden, jotka jatkavat autoilua. Kaupungin rakentaminen on muutenkin halvempaa yhteiskunnalle kuin metsälähiöiden, koska tiiviimpi rakenne vähentää tarvetta kalliille infrastruktuurille.
Nykytilanteessa bulevardisuunnitelmat ovat monella tapaa turhaa tuhotyötä. Lähitulevaisuudessa ne ovat kuitenkin tapa minimoida ongelmat, pienempi paha kahdesta vaihtoehdosta. Ja jos mietitään muutakin kuin pelkkää liikennejärjestelmää, niin hyödyt ovat moninkertaisesti haittoja suuremmat. Aalto-yliopistossa tämä on ymmärretty. Onneksi niin, siellä pitäisi sentään olla oikeita asiantuntijoita. Vihreässä ideologiassa on vikansa, mutta kaupunkisuunnittelussa se toimii.
Kun kasvukeskuksiin ohjataan varoja, ne kasvavat.
Meillä pitäisi olla myös toisenlaisia trendejä, mahdollisuus rakentaa maalle toimivia kyläyhteisöjä. Nyt rakentaminen on haja-asutusalueilla käytännössä kielletty. Joku haluaa keskittää kaiken ”kasvukeskuksiin”.
On ihan totta, että keskuksia pitää olla monta. Jos katsotaan vanhoja eurooppalaisia kaupunkeja on niissä lukematon määrä ”keskuksia”. Eikä kaupungin tarvitse olla jättimäinen, pienet kaupungit toimivat aivan hyvin.
Koko Suomen keskittäminen Helsingin keskustaan on aivan pöljä ajatus. Suomessa pitää olla eläviä, tiiviitä kuntakeskuksia paljon joka puolella.
Särelän ryhmän nimi voisi paremminkin olla ”Vähemmän avointa ja puolueetonta keskustelua Helsinkiin”. Ryhmän keskusteluja nimittäin ohjataan tiukasti tiettyyn suuntaan ja ”väärin” keskustelevat heitetään ulos ryhmästä. No, kukin tekee propagandaa omalla tavallaan.
Ryhmässä saa esittää eriäviäkin mielipiteitä. Ongelma vain, kuten netissä yleensä, on asiassa pysyminen ja henkilöiden haukkumisesta pidättäytyminen.
Nyt nähdään mitä tämä hemmo Vihreiden kavereiden kanssa on saanut aikaan. Viimeisin hullutus Elielinaukion myyminen kiinteistösijoittajille!
Ei enää valtaa tälle porukalle Stadissa!!!!