Ilmakanavien ja akustoinnin pölisevät villaeristeet aiheuttavat homeen kaltaisia oireita

Home ei aina ole syynä kouluissa ja päiväkodeissa podettaviin hengitystieoireisiin. Syynä voi olla myös mineraalivillakuitu, jota vapautuu vanhoista akustiikkalevyistä tai ilmanvaihtokanavien ääeneristysvilloista. Joskus lähteenä voi olla myös väliseinien eristeet.

Vanhoista mineraalivilloista varsinkin ilmanvaihdon kautta leviävät kuidut ärsyttävät silmää ja kurkkua. Oireet tulkitaan helposti homeeksi.

Työterveyslaitoksen erikoismittaushygieenikko Reima Kämppi ja Helsingin kaupungin tilakeskuksen projektinjohtaja Veikko Saukkonen pitävät kuituja hometta yleisempänä syynä sisäilmaoireisiin. Oireetkin ovat pitkälti samanlaiset.

Kuidut voivat aiheuttaa erilaisia ylähengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita ja ne saattavat altistaa ylätiehengitysteiden tulehduksille. Silmiä ärsyttävä vaikutus perustuu siihen, että kuidut silmiä räpytettäessä hankaavat ja rikkovat silmän ja luomien pintoja.

Hengenvaaralliseen, vuonna 1993 kokonaan kiellettyyn asbestiin mineraalivillakuituja ei voi kuitenkaan verrata, sillä niiden vaikutukset ovat tutkimustiedon pohjalta lähinnä lyhytaikaisia. Suomessa kaupan olevia lasivilla- ja vuorivillakuituja ei ole luokiteltu Työterveyslaitoksen mukaan syöpävaarallisiksi.

Eristeissä sideaineena käytetty fenoliformaldehydi voi valmistusvaiheessa herkistää ihoa. Merkittävämpää on se, että kostuessaan sen sidokset heikkenevät ja eristemateriaali vähitellen hajoaa. Lisäksi hartsin kastuessa tuotteesta pääsee epämiellyttäviä hajuja.

1970-1990-lukujen taloissa isoin riski

Lähes kaikkien 1970-90-luvulla valmistuneiden julkisten rakennusten ilmakanavissa ja akustoinnissa on käytetty villapohjaisia tuotteita, joiden ongelmana on kuitujen irtoaminen tuotteiden vanhetessa.

Irtoavat kuidut ovat varsin painavia, joten ne pyrkivät laskeutumaan tasomaisille pinnoille. Niiltä ne tarttuvat ihmisen iholle käsien kautta.

Työterveyslaitoksen erikoismittaushygieenikko Reima Kämppi kertoo löytäneensä 25 vuoden aikana analysoimistaan useista tuhansista sisäilmanäytteistä runsaasti villakuituja.

”Homeongelmasta on ollut kyse vain muutamia kymmeniä kertoja”, Kämppi kertoo.

Reima Kämppi pitää selviönä, että hengitystieoireilu päiväkodeissa ja kouluissa on monissa tapauksissa ei niinkään homeen kuin villakuitujen aiheuttamaa tai ainakin myötävaikuttamaa.

Kämppi ei päästä vähällä LVI-suunnittelijoita, joiden suosimissa iv-ratkaisuissa kuitujen irtoamisongelma jää monesti eliminoimatta.

”Esimerkiksi tuloilmakammiot on usein varustettu villa-reikäpeltirakenteella, jonka läpi virtaava ilma irrottaa eristettä herkästi ja kuljettaa edelleen huoneilmaan. Joskus näkee ongelmaa koetetun eliminoida varustamalla rakenne kasvuharsotyyppisellä materiaalilla. Sellaisen läpi kuidut lentävät kuin varpuset”, Kämppi sanoo

Helsingin kaupungin tilakeskuksen projektinjohtaja Veikko Saukkonen, jolla on pitkäaikainen kokemus myös VTT:llä, kertoo kohdanneensa uransa varrella lukuisia tilanteita, joissa on esiintynyt hengitystieoireilua rakenteiltaan terveeksi todetussa talossa.

”Esimerkiksi keskisuomalaisessa terveyskeskuksessa puolet henkilöstöstä poti hengitysteidensä takia. Kun asia tutkittiin, selvisi että voimakas ilmavirta irrotti kuituja äänieristyskanavasta. Siinä oli suojaamattomana reikälevyn takana jätevillapaloja, joista kuidut olivat irronneet huoneilmaan”, Saukkonen kertoo.

Kuituongelma on tuttu myös sosiaali- ja terveysministeriölle.

”Mineraalikuitupöly voi aiheuttaa kyllä ärsytysoireita ja voi olla, että ko. syystä aiheutuvat oireet voidaan yhdistää myös homeen aiheuttamaksi, koska samantyyppisiä oireita voi aiheutua myös homeista. Sisäilmaongelma pitäisi tutkia niin hyvin, että pystyttäisiin sanomaan, kummasta oireilu aiheutuu”, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sanoo. Hän työskentee ministeriön ympäristöterveysryhmässä.

Korjauskeinoja vaihto tai pinnoittaminen

Sisäilmastoseminaarissa puhunut Tuomo Kollanen Vahasen toimistosta nosti esiin korjauskeinoiksi vanhojen tuotteiden vaihtamisen uusiin, mineraalivillapintojen peittämisen kuituja läpäisemättömällä alumiinipaperilla tai akustiikkalevyjen reunojen sidontakäsittelyn esimerkiksi maalaamalla.

Lisäksi on syytä huolehtia puhdistamisesta ja mahdollisesti myös rakenteiden tiivistyksistä. Muuten riski on, että oireita esiintyy korjausten jälkeenkin.

Villalevyjen kuitujen korkea pitoisuus huoneilmassa voi nousta ongelmaksi, jos pintoja ei siivota säännöllisesti. Hyväksymisen raja-arvona on keskimäärin 0,2 kuitua neliösenttimetrillä.

Kämppi pitää riittävää ylläpitosiivousta järkevänä tapana ratkaista ongelma, jos ei ole mahdollista tai varoja vaihtaa rakenteita tai muuttaa ilmanvaihtoteknisiä yksityiskohtia. Ongelmaksi voi tosin jäädä se, että monissa julkisissa tiloissa on katon rajassa pintoja, joihin on hankalaa ulottua päivittäisessä puhtaanapidossa.

Suodattava päätelaite saattaa auttaa

Ilmanvaihdon kuitulähteet koetaan Kollasen mukaan aina ongelmallisemmiksi ja tärkeämmiksi korjata kuin akustiikkalevyjen.

Ilmanvaihtolaitteiden suodattavasta huonekohtaisesta päätelaitteesta on Suomessa kokemuksia muutaman vuoden ajalta. Climeconin FIXI tuloilmalaite on ollut käytössä useammassa päiväkodissa ja koulussa Helsingissä. Helsingin kaupungin (Veikko Saukkonen) tekemien mittausten ja käyttökokemusten mukaan päiväkodeissa ja kouluissa on todettu parantunut sisäilman laatu.

Tuloilmalaitteessa oleva kasettisuodatin on helposti vaihdettavissa ja suodattimena voi käyttää eri suodatusluokan kasettisuodattimia. ” kertoo Climeconin tuotepäällikkö Pekka Huhtela.

Sisäilmastoseminaarissa Piia Markkanen Insinööri Studiosta esitteli helsinkiläisen vuonna 1986 valmistuneen toimistorakennuksen, jonka käyttäjät olivat valittaneet silmien oireista, kasvojen ihottumasta ja pään tuntumiselta raskaalta. Rakennuksesta ei löytynyt mikrobivaurioita, mutta sen sijaan mineraalivillakuitujen määrä oli iso. Niiden lähteeksi paljastuivat ilmanvaihtokanavat. Kuitupäästöt saatiin kuriin F7-luokan kasettisuodattimella. Kustannukset olivat 900 euroa huoneelta. Suodattimet on kuitenkin vaihdettava vuosittain.

Korjaustapa on yksinkertaisuudessaan sellainen, että ilmanvaihtokanavien huoneenpuoleisiin päihin asennetaan kasettisuodattimella varustettu päätelaite. Ilmamäärät saatiin säädettyä huonekohtaisesti, jolloin päästiin eroon isoista paine-eroista. Lisäksi vuosien aikana kertyneet mineraalivillakuidut puhdistettiin pinnoilta.

Laajempaan remonttiin ei haluttu lähteä, koska rakennuksen peruskorjaus oli lähestymässä. Helmikuussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa käyttäjät kertoivat olosuhdeoireiden parantuneen.

Veikko Saukkonen kertoo tunnistavansa tilanteet, joissa tällainen ratkaisu voi tulla kyseeseen.

”Noin 95 prosentissa 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneista kouluista ja päiväkodeista sisäilmaongelmat johtuvat nimenomaan villakuiduista”, Saukkonen sanoo omana käsityksenään.

”Joskus tähän yhdistyy homevaurioita, mutta ilmanvaihtokanavien ja -koneiden villaeristys on kyllä yleisin syy. Kaikkia rakennuksia ei voi eikä edes tarvitse perusteellisesti saneerata, joten on hyvä asia, että ongelma on yleensä korjattavissa muutenkin”, Saukkonen sanoo.

Miksi huonoja tuotteita riittää edelleen?

2000-luvun taloissa villatuotteet on varustettu kuitujen irtoamisen estävillä pinnoitteilla. Myös sideaineiden tartunta on parantunut. Itse sideaineet ovat pitkälti samat, mutta ne ovat nykyisin jakautuneet tasaisesti levyn koko pintaan

”Eristystuotteita, joista kuituja ei irtoa, on toki ollut tarjolla jo vuosikymmeniä, mutta yleensä kysyntä kohdistuu halvempiin tuotteisiin, joita käytettäessä kuitujen irtoaminen on edelleen ongelma. Tuotteen tilaaja ei runsaiden esimerkkien valossa yleensä sitä tiedä”, Kämppi sanoo. Tämä selittää sen, että kuituongelmia on jonkin verran tavattu myös 2000-luvun taloissa.

”Villapohjaisia akustiikkalevyjä saa nykyään erilaisilla pinnoitteilla päällystettynä. Vastaavat akustiikkaominaisuudet saa kyllä aikaiseksi myös täyssynteettisillä levyillä tai puukuitulevyillä”, Saukkonen sanoo.

Kirjoittajat: Vesa Tompuri ja Seppo Mölsä

 

Tutkimustietoa: Sisäilmastoseminaari 2017, Tuomo Kollasen ja Piia Markkasen esitelmät.

Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt, Altistuminen, mittaaminen ja tuotetestaus. VTT:n tiedotteita 2360. 2006

Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset, Raportti B76. TKK. 2003

Scneider T: Synthetic vitreous fibres. Indoor Quality Handbook. 2001

Mineraalivillakuitujen siivousohje. Työterveyslaitos. 2010.

Kooste toimistoympäristöjen epäpuhtaus- ja olosuhdetasoista, joiden ylittyminen voi viitata sisäilmaongelmiin. Työterveyslaitos. 2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Ilmakanavien ja akustoinnin pölisevät villaeristeet aiheuttavat homeen kaltaisia oireita”

  1. Artikkelistahan EI selviä se, että ovatko villaeristeet mahdollinen vauriomateriaali 😉

  2. Huonekohtaisista suodattavista päätelaitteista on kokemusta >10v ajalta. Parhaimmat niistä yltävät HEPA luokkaan ja suodattavat myös kaasuja – kuten esimerkiksi Lifa 3G suodatinlaitteet, joista mm. sairaaloista ja Allergiatalosta on myös tieteelliset tutkimukset julkaistu jo 2003

  3. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon kuituja ja muita epäpuhtauksia tulee sisäilmaan ulkovaipparakenteiden läpi tulevan vuotoilman mukana, kun alkuperäisen henkilömäärän kasvamisen johdosta ilmanvaihtoa on pyritty tehostamaan (alipaine).

  4. Ei nämä raaski laittaa solukumia tarpeeksi kuitenkaan, jos tarvitaan mölypaalia, niin suunnittelu ja laitehankinnat ovat menneet pieleen.

    1. Mikä on mölypaali? Onko se oksasilppurilla tehtävää puhallusvillaa vanhoista eristeistä?

  5. Eikös näitä iv- hormeja pidä nuohota säännöllisesti, iv- koneiden suodattimia vaihtaa, mitata ja säätää ilmamääriä. Säästetään ja unohdetaan se tärkein: rakennusten ylläpito. Huoltoväli tuppaa olemaan 10 vuotta em. asioilla, ihan vaan koska käyttäjä ei ole sanonut mitään. Siis mitä!!
    Toki vanhoissa nämä kuidutkin voivat oireita aiheuttaa…

    1. Kyllähän nittä voi strutsin sulilla sipsutella silloin tällöin sisäpuolelta, mutta nyt on kyse siitä paskasta, mitä koneellinen poisto vetää rakenteista, kun ne kondensoivat.

  6. Kiitos Seppo tästä artikkelista, alla hieman täydennystä kuiduista.
    1) Uudemmat kuidut (direktiivi 97/69/EY) hajoavat nopeammin (40 pv) ihmiskehossa, vanhat (ennen v. 1998) eivät niinkään (100+).
    http://www.bgbau.de/gisbau/publikationen/brosch/downloads/341_Handlingmineralwool_42015_Ansicht.pdf
    2) Sideaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.(TTL ja BGBau)
    3) Sideaineet (formaldehydihartsit) tuottavat formaldehydi- ja VOC-päästöjä (offgassing). Kosteusolosuhteet vaikuttavat päästöihin (VOCit VTT/Helena Järnström). Suomessa on tyypillisesti hyvin kosteaa heinä-syyskuussa, sisäilmassakin jopa 65 % RH. Eräästä villasta VOCit olivat 60-kertaisia, kun kosteus nostettiin 45 -> 75% RH. Vanhoissa villoissa on myös paljon enemmän erilaisia haitallisia yhdisteitä kuin uudemmissa.
    http://www.doi.gov/greening/buildings/upload/iEnvironmental-Considerations-of-Building-Insulation-National-Park-Service-insulation.pdf ”For chemically sensitive individuals, specify a non-offgassing insulation material.”
    4) Sideaineet hajoavat ajan myötä. Lasikuidut kristallisoituvat hauraiksi (->pulverization) ja kuidut vapautuvat.
    http://www.isaet.org/images/extraimages/D114315.pdf
    5) Kuitumääritelmät: TTL 20 um ja WHO 5 um. Olisi paikallaan laskea myös 5 – 20 um pituiset kuidut, jotka kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin normaalien kuitu- (TTL yli 20 um) ja pölymittausten PM10 jne lisäksi.
    6) Kuitumittauksissa näytteitä on yleensä todella vähän eikä ole tietoa ilmavirtojen vaikutuksesta kuitujen leviämiseen, jolloin mittaustulos ei ole edustava. Näytteitä otetaan joskus myös aivan vääristä paikoista, esimerkiksi korkeiden kaappien päältä.
    7) Kuitujen ja VOCien lähteitä sisäilmaan: tuloilmakanavien äänenvaimentimet, putki/seinä/kattoeristeet, akustiikkalevyt ja ilmanvaihdon päätelaitteet. Villaa on käytetty ”palokatkoissa” ja läpivientien ”tiivistyksissä”, joista ilma pääsee virtaamaan läpi. Sisätiloissa IV-kanavien palosuojauksissa voi olla huomattava määrä villaa, joka on ilmayhteydessä huonetilaan. Joskus voi haistaa kostean mineraalivillan hajun.
    8) ”Kanadassa homekasvua on havaittu myös äänenvaimenninmateriaaleilla.”
    https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/suomessa-koulujen-sisailma-on-puhtaampaa-mutta-oirehtivia-ihmisia-on-enemman-kuin-muualla-euroopassa/
    Mineraalivilla pidättää kosteutta ja ilmanvaihdon pysäytyksen tuottama lämmönnousu IV-laitteen vaimennusmateriaalissa voi luoda otolliset olosuhteet kasvustolle.
    9) Tulo-poistoilmanvaihto (LTO:lla) äänenvaimentimineen on Suomessa ehkäpä yleisempi kuin eteläisemmässä Euroopassa (jo 80-luvun kiertoilmasysteemit!)
    10) Suomessa myös päiväkodit, koululuokat ja toimisto-/kokoustilat ovat akustoituja akustiikkalevyillä jo 70-luvulta alkaen. Mutta niiden levyjen pinnoittamattomia reunan villapintoja näkyy vielä monessa paikassa.
    11) Voisiko kuitualtistus selittää astman yleistymistä?

  7. Tutkikaa ilmanvaihto ja poistakaa mineraalivillat tuloilmareittien sisältä!
    Jos IV:n tuloilmareitillä on mineraalivillaisia äänenvaimennusmateriaaleja käytössä, niin niistä voi irrota mineraalivillakuituja tuloilmaan. Lisäksi villan sideaineista vapautuu ilmankosteuden vaikutuksesta haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC).
    M1-luokitellut tuotteetkin testataan vain 50 % suhteellisella (RH) kosteudella (@23 C:. KP 12 C ja AH 10,3 g/m3), mutta mineraalivillan VOC-päästöt ovat paljon suurempia suuremmilla ilmankosteuksilla. Loppukesällä ja syksyllä sisäilman suhteellinen kosteus voi olla jopa 65 % (@ 23 C. KP 16 C ja AH 13,4 g/m3). Ulkoilman suhteellinen kosteus on jatkuvasti suuri. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta näkee lämpötilakuvaajien lisäksi klikkaamalla myös kastepistekuvaajan (KP) ja lisäksi sieltä voi ladata avoimena datana mittauspisteistä tallennetut tiedot omaan taulukkolaskentaohjelmaan.

    2017: VTT-S-06675-17
    https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ajankohtaista/ajankohtaista-liitteet/2018/vtt-s-06675-17-rt-sisailman-laadun-hallinta-191217.pdf
    S. 20: ”Tyypillisiä emissio-ongelmia ovat: … Mineraalivillojen kosteusvauriot – villojen sideaineet (hatsit) hajoavat”
    S. 30: ”Varsinkin suurten ilmanvaihtokoneiden ulkoilman sisäänotto on usein järjestetty ulkoilmakammioiden kautta.
    … Mineraalivillapintoja on ollut kammioissa näkyvissä, jolloin kuituja voi kulkeutua sisäilmaan.”

    M1-luokittelusta: mikä on kuiva ja mikä on kostea tila?
    Voiko M1-villaa käyttää IV:n ulkoilmakammiossa?
    Voiko M1-luokiteltu mineraalivillaäänenvaimennin tuottaa huonoa sisäilmaa?
    https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/newfolder/AO4Yuu8lf/White_Paper_2015.pdf
    ”2.7 Luokiteltuja tuotteita tulee käyttää vain niille tarkoitetuissa käyttökohteissa ja käyttöolosuhteissa. Esimerkiksi kuivien tilojen tuotteita ei saa käyttää kosteissa tiloissa. 6.1 Tuoteselosteissa tulee lisäksi tuoda esiin erityisesti tuotteiden käyttöön ja käyttökohteisiin liittyvät rajoitukset sekä emissioiden lisääntymiseen vaikuttavat seikat, kuten
    • käyttökohteet, soveltuvuus
    • alustan vaatimukset (kosteus, lämpötila)”
    http://m1.rts.fi/en/m1-criteria-and-the-use-of-classified-products-2d03887d-aa6a-4a66-ad3c-ce25a512cf38
    ”For example, products meant for non-humid premises must not be used in humid premises.”

    Kosteus ja mittausajankohta:
    http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Ongelmien-tutkiminen/Muut-sisailmatutkimukset/Kemialliset-tutkimukset
    ”Eräiden epäpuhtauksien esiintyminen riippuu sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta (formaldehydi ja ammoniakki), joten ne tulisi mitata myös syyskesällä tai muun tavanomaisen kosteusrasituksen aikana.”

    https://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2007/P672.pdf
    Helena Järnström: Reference values for building material emissions and indoor air quality in residential buildings
    ”The relative humidity (RH) affected ammonia and formaldehyde concentrations most strongly. Higher concentrations were measured when the RH was above 50% during the follow-up.”

    Ovatko ilmanvaihtolaitteiden äänenvaimennusmateriaalit ainakin osittain (ulkoilmakammiot) jatkuvasti kosteissa olosuhteissa?
    https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2001/terveen_rakennuksen_evoluutio.pdf
    2001 VTT. Anne Aikiovuori: Terveen rakennuksen evoluutio
    S. 66 ”Julkisivupintana oleva puuverhous on läpi vuoden tilassa, jonka suhteellinen kosteus on korkea.”.
    S: 21 kivivillat ja lasivillat
    S. 63 sisäilman suhteellinen kosteus

  8. 2016 Materiaalipäästötutkimus, tilaaja: Vantaan kaupunki, Pekka Wallenius
    Sweco Asiantuntijapalvelut Oy: Eija Puhakka, Jukka Kärkkäinen

    https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/125735_Sweco_Oy_Lausunto_ja_liitteet_sisailmaselvitysten_kehittaminen_Hameenkylan_koulu_10.6.2016.pdf

    https://docplayer.fi/24164639-Rakenteiden-eristemariaalien-kaasumaisten-epapuhtauksien-vaikutus-sisailman-laatuun.html

    Tässä tuloksia ”Tuloksia arvioitaessa ovat olleet käytössä tutkimustulokset helsinkiläisessä toimistorakennuksessa vuonna 2013 tehdystä eristevillan emissiotutkimuksesta, jossa eristevillan emissiot tutkittiin kahden eri lyhytaikaisen kosteuskäsittelyn, 50 ja 76 %, aikana.

    Sisäilman laadun tarkastelussa vallitsevasta tasosta kohonneina pitoisuuksina pidetään yhdisteestä riippuen tasoa 5-10 μg/m3 tai korkeampaa pitoisuutta. Tutkituissa näytteissä tällaisia yhdisteitä olivat dekanaali näytteessä V1.3 (tila 1125, seinän eristetila; pitoisuus 5.1 μg/m3), pineeni näytteessä V2.2 (tila 1113,
    seinän eristetila; pitoisuus 5,4 μg/m3), tolueeni näytteessä V6.1 (yläpohja, 4 m ulkoseinästä; pitoisuus 7,6 μg/m3) ja heksanaali näytteessä V6.2 (yläpohja, 4 m ulkoseinästä; pitoisuus 5,6 μg/m3).

    Aikaisemmin mainittuun helsinkiläisen toimistorakennuksen mineraalivillapäästötutkimukseen verrattuna yhteistä olivat rutiinimenetelmällä todetut etikkahapon ja metyyliisobutyyliketonin päästöt. Myös tarkemmassa tarkastelussa todetut typpiyhdisteet ja klooratut hiilivedyt olivat yhteisiä kummallekin tutkimukselle. Aikaisemmassa tutkimuksessa näitä todettiin rutiinitekniikalla TVOC -alueen ulkopuolisina yhdisteinä korkeammassa kosteudessa. Nyt tehdyssä tutkimuksessa lyhytaikaisella kosteuslisäyksellä 50 %:sta 75 %:iin ei todettu samanlaista päästömäärien lisäystä kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, jossa se oli noin 60-kertainen, ja osassa näytteitä päästömäärä laski. Päästömäärien lisäys oli nyt korkeimmillaan 10 … 20 -kertainen.

    Tulosten perusteella mineraalivillaeristeiden päästöt lisääntyvät, kun rakenteen eristetilan kosteus kasvaa. Todetuista yhdisteistä typpiyhdisteet kuten amiinit, amidit ja nitroyhdisteet, klooratut yhdisteet ja rikkiyhdisteet voivat aiheuttaa mm. hajuhaittoja. Sisäilmaan yhdisteitä voi kulkeutua rakenteiden ilmavuotokohtien kautta. Sisäilmaan mahdollisesti pääsevien yhdisteiden terveysvaikutuksista ei ole tietoa.”

  9. Erinomainen opinnäytetyö rakennusten painesuhteista, kiitos tekijälle ja ohjaajille:
    https://vahanen.com/fi/vahanen/opinnaytetyot/
    ”Ella Lahtinen (Vahanen Rakennusfysiikka Oy): Painesuhteiden hallinta ilmatiiviydeltään parannetuissa palvelurakennuksissa. Lahtisen diplomityön tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla ilmatiiviydeltään parannetun (ts. tiivistyskorjatun) rakennuksen painesuhteet saadaan hallintaan siten, että rakenteiden yli vaikuttavat paine-erot saadaan tavoitetasolle ja hyvä sisäilman laatu toteutuu. Lisäksi selvitettiin ilmatiiviydeltään parannettuun rakennukseen syntyvään paine-eroon vaikuttavat seikat. Tehtyjen mittausten perusteella saatiin selville, että erittäin tiiviin rakennuksen painesuhteet on mahdollista hallita hyvin ja ulkovaipan yli vaikuttavat paine-erot on mahdollista pitää niin hyvin hallinnassa, että paine-ero ei ylitä tavoitetasoksi asetettua 5 Pascalia.”
    https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/26407/Lahtinen.pdf?sequence=3&isAllowed=y

  10. Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset -tutkimusprojekti v. 2002-2003
    https://docplayer.fi/27975637-Ilmanvaihtojarjestelman-mineraalivillakuitujen-terveysvaikutukset.html
    Vihdoinkin tämä tutkimus on löydettävissä.

    Esipuheesta: ”Pilottitutkimuksessa Iho- ja allergiasairaalassa sisäilmasto-ongelmien syyksi paljastui ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimennusmateriaalista irtoavat mineraalivillakuidut. Pilottitutkimuksen havainnot haluttiin varmistaa uudella tutkimuksella, jossa mittausmenetelmiä voitaisiin kehittää samalla kun kuitulähteen päästöjä rajoitetaan entistä paremmilla toimenpiteillä.”

    Tiivistelmästä: ”Tutkimusprojektin tavoitteena oli vahvistaa Iho- ja allergiasairaalassa suoritetussa pilottitutkimuksessa saatuja tuloksia, joiden mukaan sairaalan hoitohenkilöstön oireilu johtui ilmanvaihtojärjestelmästä peräisin olevien mineraalivillakuitujen korkeasta pitoisuudesta potilasosastolla. Pilottitutkimuksessa oireilu saatiin vähenemään, kun ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteenä toimivat äänenvaimentimet pinnoitettiin ja potilasosasto siivottiin perusteellisesti.”
    ”Äänenvaimennusmateriaalin pinnoittamisen onnistumista oli vaikea arvioida, sillä kuitupitoisuudet tuloilmajärjestelmässä olivat joulukuussa 2002 samansuuruiset kuin heinäkuussa ennen korjaustoimenpiteitä.”
    ”Oirekyselyjen mukaan tutkimus- ja verrokkisairaalan työntekijöillä esiintyi tavallista runsaammin erityisesti silmä-, nenä- ja iho-oireita.”
    ———
    S. 37: ”Korjaustoimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 10 000 euroa. Kustannukset olisivat jääneet alemmiksi, jos olisi heti osattu suorittaa oikeat toimenpiteet jolloin esimerkiksi kanavistoa ei olisi tarvinnut puhdistaa useaan kertaan.”

    S.40 ”Pyyhintämenetelmää soveltamalla ei voida ilmoittaa teollisten mineraalikuitujen tarkkaa määrää esimerkiksi pinta-ala yksikköä kohden. Vertailu samoista kohteista otettujen teippinäytteiden kanssa on osoittanut, että jos elektronimikroskooppisessa tarkastelussa havaitaan teollisia mineraalikuituja vähäisiä määriä, on pitoisuus yleensä alle yksi kappale / cm². Jos elektronimikroskooppisessa tarkastelussa havaitaan runsaasti teollisia mineraalikuituja, on pitoisuus useita kappaleita / cm².”
    = tärkeää tietoa eri tavoilla otettujen näytteiden kuitumääristä: pyyhinnän ”vähäisiä määriä” >> 0,2 kuitua / cm2

    S. 41: ”Tässä tutkimuksessa pyrittiin yksinkertaiseen ja taloudelliseen näytteenottomalliin ja päädyttiin valomikroskooppiseen kuitumääritykseen. Aiemmin raportoidun kuitukokojakauman (Kangas et al. 2001) mukaan talotehtaan työntekijöiden näytteissä valtaosa oli yli 20 μm pituisia kuituja, jotka voidaan havaita valomikroskoopilla. Toisaalta verrokkiryhmältä löydetyt kuidut olivat valtaosin lyhyempiä, vain elektronimikroskoopilla havaittavia kuituja.”
    = vain yli 20 um kuidut laskettiin! Talotehtaalla taitaa olla uusia kuituja vs. IV-laitteiston ikääntyneet mineraalivillalähteet (”pulverization” => lyhyitä kuituja)

    S. 62: ”Toisaalta osassa tuloilmakammiosta otetuissa näytteissä toimenpideraja ylittyi korjauksista huolimatta jatkuvasti ja näytteiden keskiarvokin kohosi puhdistusta edeltäneelle ja toimenpiderajan ylittävälle tasolle joulukuuhun mennessä.”
    ”Tulosten perusteella on pääteltävissä, ettei pinnoitus- tai puhdistustyössä olla täysin onnistuttu tai järjestelmässä on muitakin kuitulähteitä.”
    = arvokasta kokemusta pinnoituksen haasteellisuudesta. Nykyään korjaajat taitavat onneksi poistaa mineraalivillakuitulähteet.

    S. 63: ”Korjausten jälkeen huonepinnoilta otetut näytteet eivät toisaalta olleet täysin puhtaitakaan (mineraalivillakuiduttomia), joten mittausten perusteella ei voida osoittaa, oliko suoritetuilla ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- ja puhdistustoimenpiteillä mitään vaikutusta.”

    ”Kyselytutkimusten perusteella sekä verrokkisairaalan että tutkimussairaalan työntekijät kokivat työpaikkansa sisäilman selvästi tavallista useammin huonoksi. Erityisesti tunkkaisuudesta ja kuivasta ilmasta valitettiin. Kesällä tutkimussairaalassa on ollut selvästi liian lämmintä ja erityispiirteenä tässä kohteessa oli melun ja epämiellyttävän hajun jatkuva esiintyminen. Hajun syytä olisi aiheellista selvittää.”
    = mineraalivillan VOCit aiheuttavat tunkkaisuutta ja kosteus vaikuttaa villan emissioihin. Myös TVOC-alueen ulkopuolella voi olla merkittäviä pitoisuuksia.

    Tämän tutkimuksen johtopäätöksiä pitää arvioida kriittisesti. ”Tutkimuksen tulosten perusteella jää epävarmaksi, mikä merkitys teollisilla mineraalikuiduilla on sairaalatyöntekijöiden oireilulle.” Tutkimuksessa ei selvitetty tai raportoitu alle 20 um kuitujen osutta. Ehkäpä nyt 2019 voitaisiin tehdä vastaava selvitys siten, että kaikki mineraalivillakuitulähteet poistetaan. Toivottavasti kuulemme tuloksia Vantaan koulukorjauksista:
    https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/home-ei-ole-suinkaan-yleisin-sisailmaongelma-julkisissa-rakennuksissa/

  11. Löytyi todellinen timantti tähän ilmanvaihdon kuituasiaan. Tässä Työterveyslaitoksen (TTL) materiaalissa on todella paljon kunnon asiaa sisäilmasta usealta näkökulmnalta tarkasteltuna. Esimerkkeinä kosteus- ja homevauriot, painesuhteet, vuotoilma, muovimattopäästöt, linoleum. mikrobikasvustot, riskinarvio ja homekorjaukset.
    https://www.avi.fi/documents/10191/2977882/09122014lapin+AVI__.pdf/0ac25011-1f9e-49d8-be2f-51ed4c0c1511

    Mineraalivillakuidut tuloilmassa (TTL):
    Katso seuravat kalvot (#):
    # Meluntorjuntarakenteet tuloilmajärjestelmässä, mineraalikuituja tarjolla tuloilmavirtaan

    # Sisäilmastokysely oireettomassa kohteessa
    – tuloilmakanavassa kuituja hyvin vähän 0,4 k/cm2
    HK: Oireilu alle 10 %, siis huomattavasti alle TTL:n verrokkiaineiaston, joka on kerätty sisäilmaongelmaisiksi epäillyistä rakennuksista!
    HK: yllä (2002): ”jos elektronimikroskooppisessa tarkastelussa havaitaan teollisia mineraalikuituja vähäisiä määriä, on pitoisuus yleensä alle yksi kappale / cm².”

    # Sisäilmastokysely paljastaa oireilun taustalla olevia tekijöitä:
    – tuloilmakanavassa yli 100 k/cm2
    HK: Oireilu (25 %) jonkin verran verrokkiaineistoa (20 %) yleisempää:
    HK: Oirekuva on samanlainen kuin verrokiaineistossa: nenän ärsytys, käheys tai kurkun kuivuus, silmien kutina, kirvely tai ärsytys, käsien ihon kuivuus, väsymys ja kasvojen ihon kuivuus tai punoitus

    # Man-made Vitrous Fibers in Office Buildings in the Helsinki Area
    https://www.researchgate.net/publication/26689869_Man-Made_Vitreous_Fibers_in_Office_Buildings_in_the_Helsinki_Area
    Heidi J. Salonen et al (2009)
    HK: Tuloilmakanavien kuiotupitoisuus oli alle 1k/cm2 vain pienessä osassa tutkituista kohteista (alle 20 %).
    HK: Pinnoille laskeutuneita kuituja ei aina löydy! Siis pelkkä pinnoille laskeutuneiden kuitujen tutkimus ei riitä selvittämään kuituongelmaa.
    ”In this study, MMVFs occurred abundantly in buildings where office workers had upper respiratory tract, eye, and skin irritation.”
    ”The occurrence of MMVFs was lowest in buildings constructed or renovated before 1960, when the buildings had mainly natural ventilation, and the amount of sound insulation materials was minor. The occurrence was most common in buildings constructed or renovated in 1960–1979. In these buildings, the erosion of fibrous materials and disturbance during maintenance activities(16) may be possible causes of high MMVF occurrence. MMVFs also occurred abundantly in buildings constructed or renovated after 2000.”
    HK: Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei yleensä ole tuloilman kuitulähteitä.
    Tässäkin tutkittiin vain yli 20 um kuituja.

    # Miten poistaa mineraalikuituongelma?
    # Vanhojen akustointilevyjen kuitupäästöt

    Näitä kuituongelmia voi olla uusissakin mineraalivillaisissa äänenvaimentimissa tai tuloilmakoneissa. Eräässä kohteessa (valm. 2016) tuloilmaputken pyyhintänäyte sisälsi (TTL:n analyysivastaus) arviolta 1 – 5 paino-% teollisia mineraalikuituja.

Vastaa käyttäjälle Kimmo Haapalainen Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi