Lemminkäinen otti lisää markkinaosuutta maanteiden hoidossa – Destia menetti

Tarjouksia tuli hiukan vähemmän kuin edellisellä kierroksella, keskimäärin 3,5 hyväksyttyä tarjousta urakkaa kohden. Yhdeksän eri toimijaa osallistui tarjouskilpailuun, mutta urakat jakaantuivat lopulta vain neljän urakoitsijan kesken. Tarjousten yhteenlaskettu arvo oli 220 miljoonaa euroa.

Lemminkäinen Infra kasvatti markkinaosuuttaan eniten (+3,6 %-yksikköä) voittamalla kolme uutta urakkaa. Suurimman markkinaosuuden menetyksen (-5,9 %-yksikköä) koki Destia. Yhtiö voitti neljä vanhaa ja kolme uutta urakkaa mutta hävisi samalla kahdeksan vanhaa urakkaa. NCC Suomi (+1,5 %-yksikköä) ja YIT Rakennus (+0,9 %-yksikköä) onnistuivat myös kasvattamaan osuuttaan.

Syksyllä uuden urakkakauden alkaessa Suomessa on käynnissä yhteensä 79 urakkaa, joita hoitaa edelleen kuusi eri urakoitsijaa. Urakoitsijakohtaiset markkinaosuudet ovat seuraavat (suluissa edellisen vuoden osuudet):

1. Destia oy 51,0 % (56,9 %)
2. YIT Rakennus oy 26,2 % (25,3 %)
3. Lemminkäinen Infra oy 10,0 % (6,4 %)
4. NCC Suomi oy 8,1 % (6,6 %)
5. Savon Kuljetus oy 3,9 % (4,0 %)
6. Kuljetus- ja vihertyö Tapio Pahkakangas 0,8 % (0,8 %)

Hintataso samaa luokkaa kuin edellisvuonna

Maanteiden hoidon hinnat pysyivät valtakunnallisesti katsottuna edellisvuoden tasolla, mutta urakoiden hinnoissa on selviä alueellisia eroja. Valtakunnan tasolla saatujen tarjousten yhteenlaskettu hinta oli neljä prosenttia pienempi kuin tilaajan kustannusarvioiden summa. Urakkakohtaisesti erot vaihtelivat -13,4 prosentista +25,6 prosenttiin. Merkittävää on myös se, että toiseksi tulleiden tarjousten hintaero voittajaan pieneni edellisestä vuodesta. Toiseksi tulleen tarjoushinnan ero voittajan hintaan oli keskimäärin 6,4 prosenttia.

Eri vuosina kilpailutettavien urakoiden hintavertailu on kuitenkin varsin vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että vuosittain kilpailussa on hyvin erityyppisiä urakoita. Esimerkiksi päällysteiden paikkaukset ovat mukana pääosassa alueurakoita, vaikka niitä teetetään myös erillisissä urakoissa. Lisäksi vuosittain alueurakoiden vaatimuksiin saatetaan tehdä muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2016 kalustoon kohdistuvia vaatimuksia lisättiin.

Nyt kilpailutetut urakat olivat Lahti, Heinola, Loimaa, Merikarvia, Kristiinankaupunki, Alavus, Tampere, Sastamala, Kiuruvesi, Pielavesi, Savonlinna, Viinijärvi, Jyväskylä, Keuruu, Oulu, Siikalatva, Pyhäjärvi, Pello ja Rovaniemi.

Käytössä useita kilpailutusmenetelmiä

Suurin osa (15 kpl) alueurakoista kilpailutettiin avoimella kahden kuoren menettelyllä. Näissä tarjousten valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta ja perusteena oli laatuarvion rajan ylittäneiden osalta halvin hinta.

Merikarvian ja Kiuruveden tarjouspyynnöt tehtiin Cloudia-järjestelmällä (Hanki-tarjoajaportaali) hankintalain mukaisella avoimella kahden kuoren menettelyllä. Tarjousten valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta ja perusteena oli laatuarvion rajan ylittäneiden osalta halvin hinta.

Niin ikään Rovaniemen kilpailutus toteutettiin sähköisenä kilpailutuksena Cloudia-järjestelmällä. Hankintamenettelynä oli hankintalain mukainen avoin menettely. Tarjouksen valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuuttaja ja perusteena oli paras hinta-laatusuhde. Hankinnassa käytettiin laatulupauksia. Lupauksilla tarkoitetaan tarjouspyynnössä esitettyjä laatutekijöitä, joihin tarjoajalta haluttiin lupauksia. Laatulupaukset perustuvat mittareihin, joita käytetään laatulupauksen todentamiseen.

Lahden alueurakassa hankintamenettelynä oli hankintalain mukainen tarjousperusteinen neuvottelumenettely. Tarjouksen valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta ja perusteena oli paras hinta-laatusuhde. Urakkamuotona on hoidonjohtourakka (HJU).

Alueurakoiden keskeisiä tehtäviä ovat talvikunnossapito, sorateiden pinnan hoito, viher- ja puhtaanapitotyöt, erilaisten varusteiden ja laitteiden kuten liikennemerkkien kunnossapito, päällysteiden paikkaukset sekä osallistuminen osaltaan tilaajalle kuuluvien viranomaistehtävien hoitoon. Hoitotöiden valvonnasta vastaavat ELY-keskukset.