Rakentaminen Talous Uutiset Auri Häkkinen 10 kommenttia

Betoniongelman uusi käänne – Rudus syyttää nyt Lemminkäistä Turun sairaalatyömaan betoniongelmista

Rudus oy kiistää joulun alla käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa kaikki vaatimukset, jotka Lemminkäinen Infra oy on esittänyt haastehakemuksessaan koskien Turun yliopistollisen keskussairaalan valmisbetonin laatua.

Lemminkäinen vaatii käräjäoikeuden haastehakemuksessa Rudukselta 20 miljoonan euron korvausta Turun sairaalatyömaan betoniongelmista. Kuva: Sami Kilpiö/HS

Rudus vaatii samalla, että käräjäoikeus hylkää vahingonkorvausvaatimukset sekä vaatimuksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta.

Lemminkäistä Rudus vaatii samalla korvaamaan omat asianosais- ja oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Lemminkäinen tilasi Rudukselta toukokuussa 2016 betonin toimitettuna ja pumpattuna työmaalle Turun T3-sairaalan perustuksiin ja kansirakenteeseen.

Riita koskee C35/45-lujuusluokan betonia, joka on toimitettu heinä-lokakuussa 2016, muttei kaikkia Ruduksen betonitoimituksia työmaalle.

Jatkuvaa kiistämistä

Rudus jatkaa johdonmukaisesti kiistämistään, jonka se aloitti betoniongelmien ilmennyttyä. Yhtiön mukaan sen toimittama betoni ei ole ollut virheellistä.

Lemminkäinen vaati kesäkuun lopussa jättämässään haastehakemuksessa, että Rudus velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvausta enintään 20 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen valmisbetonin virheellisyyden aiheuttamista vahingoista.

Rudus vetoaa vahingonkorvauksen enimmäismäärässä kauppalakiin. ”Kyseessä on kauppalain 1 §:n mukainen irtaimen omaisuuden kauppa. Rakennustuotteiden yleisten hankinta- ja toimitusehtojen (RYHT 2000) mukaan kauppaan sovelletaan kauppalakia.”

Ruduksen mukaan sen vastuu olisi rajoitettu 200000 euroon, jos käräjäoikeus katsoisi vastoin yhtiön omaa näkemystä, että toimitetussa betonissa olisi ollut virhe.

Suuri joukko perusteita

Rudus marssittaa esiin suuren joukon kiistämisperusteita. ”Betonissa ei ollut virhettä. Betoni oli toimitushetkellä osapuolten välisen sopimuksen sekä sovellettavien standardien ja muiden normien mukaista”, alkaa yhtiön perusteluteksti.

Yhtiö kertoo esimerkiksi testanneensa toimitetun betonin standardien ja sovellettavien normien mukaan ja testitulosten osoittavan betonin virheettömäksi.

”Valmiista betonirakenteesta porattujen koekappaleiden puristuslujuustulokset eivät osoita pelkästään betonin ominaisuuksia, vaan ne kuvaavat betonista työmaaolosuhteiden erinäisten työvaiheiden jälkeen valmistuneen, valmiin betonirakenteen lujuutta”, Rudus toteaa.

Se muistuttaa, että Lemminkäisen vastuulla on ollut betonityön suunnittelu, valutyö ja valetun rakenteen jälkihoito sekä sääolosuhteet.

”Liian vähän puristuslujuustutkimuksia”

Ruduksen mukaan Lemminkäisellä ei ole riittävää määrää puristuslujuustuloksia yhdestäkään valetusta rakenteesta eikä yksittäisten puristuslujuustulosten perusteella voi päätellä mitään kokonaisten rakenneosien lujuudesta.

Rudus sanoo, että puristuslujuustutkimuksia ei ole tehty standardien edellyttämällä tavalla. Lisäksi vertailulaskelmat on tehty Betoninormien perusteella, kun ne olisi tullut tehdä Analyysistandardia noudattaen.

Analyysistandardi edellyttää 15:ttä puristuslujuustulosta ja betoninormit kolmea tulosta. Ruduksen mukaan kolme tulosta ei ole riittävä otos osoittamaan kokonaista rakenneosaa vaatimuksen vastaiseksi.

Rudus arvioi, ettei puristuslujuustulosten perusteella tehdyissä analyyseissä ole huomioitu lujuuteen olennaisesti vaikuttavaa valutyön laatua eikä jälkihoitotapaa.

Rudus kiistää vastauksessaan myös Lemminkäisen teettämien ohuthietutkimusten ja tiehystutkimusten todistusvoiman.

Rakenteiden purkupäätös tehtiin joulukuussa 2016.

Keskustelu artikkelista: 10 kommenttia

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia