Talous Infra Uutiset Marjaana Varmavuori / HS 3 kommenttia

Länsimetro maksaa liki miljardin kerrottua enemmän – metrohankkeen ylittyneitä kustannuksia näyttää myös paikatun Espoon rahoilla

Luku 1,2 miljardia euroa on iskostunut monien mieliin summana, jonka länsimetron Matinkylään ulottuva ensimmäinen vaihe tulee maksamaan.

Länsimetro maksaa Espoolle satoja miljoonia enemmän kuin on kerrottu. Metrojuna seisoi Matinkylässä Espoossa 12. maaliskuuta. Kuva: Panu Tuunala / Lehtikuva

Maaliskuun alussa julkistetun kakkosvaiheen tarkistetun hankesuunnitelman mukaan myös metron jatkaminen Kivenlahteen maksaa lähes saman verran.

Tarkemmat summat ovat 1,186 miljardia ja 1,159 miljardia euroa. Näin laskien länsimetron hinnaksi muodostuva 2,345 miljardia euroa ei ole kuitenkaan koko totuus siitä, mitä metrohanke tulee maksamaan.

Espoon kaupunki on metron ykkösvaiheessa maksanut budjettivaroistaan vähintään kymmenillä miljoonilla euroilla metroasemien rakentamista, vaikka metroasemien piti kuulua metron rakentamista varten perustetun yhtiön Länsimetro oy:n budjettiin.

Kaupunki on maksanut noin 50 miljoonaa euroa Niittykummun asemasta. Myös Tapiolan asema on rakennettu osin kaupungin budjettirahalla. Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo vahvistaa nämä HS:n muuta kautta hankkimat tiedot.

Länsimetron hinnaksi muodostuva 2,345 miljardia euroa ei ole kuitenkaan koko totuus siitä, mitä metrohanke tulee maksamaan.

Espoo, jonka alueelle uusi metrolinja pääosin sijoittuu, investoi lisäksi satoja miljoonia euroja muun muassa metroasemien ja niiden ympäristöjen kehittämiseen, asemien kunnallistekniikkaan sekä liityntäliikenteeseen.

Isotalon mukaan nämä investoinnit tulevat maksamaan yhteensä vähintään vajaa miljardi euroa. Isotalo on metrohankkeesta vastuussa myös metroyhtiön puolella, sillä hän on Länsimetro oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Ykkösvaiheen rakenteet monimutkaisempia

Länsimetron toisen vaiheen hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä maaliskuussa Isotalo antoi arvion, että siihen liittyvä katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen tulee vuosina 2012–2050 maksamaan yhteensä noin 440 miljoonaa euroa.

”Nämä investoinnit tapahtuvat pitkälti metron läheisyydessä, ja vaikka ne eivät kaikki johtuisi suoraan metrosta, ne tukevat olennaisesti ja merkittävästi metron ja siihen liittyvien muiden rakentamishankkeiden käyttöä”, Isotalo luonnehtii summassa mukana olevia hankkeita.

Joukossa on myös esimerkiksi katuhankkeita, jotka liittyvät kehityskäytävälle nousevien uusien asuinalueiden rakentamiseen.

”Ykkösvaiheen osalta summa tulee olemaan vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän, sillä ykkösvaiheessa asemien rakenteet ovat monessa kohtaa olleet monimutkaisempia”, Isotalo sanoo.

Isotalo viittaa erityisesti Tapiolan, Niittykummun ja Matinkylän asemiin, joissa aseman ja niiden yhteydessä toteutettavien muiden rakennushankkeiden, kuten kauppakeskusten, rakenteet ovat yhteydessä toisiinsa.

Myös Keilaniemen aseman ympäristön rakentamisessa on haasteensa paikan ahtauden vuoksi. Jotta metroaseman yhteyteen pystytään rakentamaan asumista, vieressä kulkevan Kehä I:n tunnelointiin investoidaan noin 80 miljoonaa euroa.

”Otaniemikin on omalla tavallaan haastava, koska siellä kaupunkirakennetta muutettiin merkittävästi rakentamalla tiivis keskus sellaiseen paikkaan, missä aikaisemmin ei ollut juuri mitään”, Isotalo sanoo.

Summa on laskettu rajaamalla kartasta metron välittömäksi vaikutusalueeksi katsottu alue, korkeintaan vajaan kilometrin levyinen kaistale metrolinjan ympärillä.

”Tämä on lumipalloefekti”

Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska osaa kertoa, että toistaiseksi Espoo on investoinut länsimetron kehityskäytävälle vuosina 2012–2017 runsaalla 360 miljoonalla eurolla pääosin ykkösvaiheen asemanympäristöihin liittyen.

Sen jälkeen kaupungin tilinpäätöksistä on poimittu tiedot alueella viimeisten viiden vuoden aikana toteutetuista rakennushankkeista. Rajauksen ja poiminnan on tehnyt Espoon kaupunkitekniikan keskus.

Osa rakennushankkeista olisi Tanskan mukaan toteutettu täysin metrosta riippumatta. Tanskan hankkeista tekemän erittelyn mukaan 95 prosenttia niistä kuitenkin liittyy metroon tavalla tai toisella.

Tanska kuitenkin huomauttaa rajaamisen ongelmasta. Ei voida yksiselitteisesti sanoa, mitkä investoinnit johtuvat metrosta.

”Tämä on lumipalloefekti. Esimerkiksi Raide-Jokeria ryhdytään rakentamaan pitkälti siksi, että se parantaa edelleen liikenneyhteyksiä Otaniemen ja Keilaniemen alueella. Eikä Tapiolan keskustaa uudistettaisi täysin, ellei metroa olisi tullut”, Tanska sanoo.

Osa rakennushankkeista olisi Tanskan mukaan toteutettu täysin metrosta riippumatta.

”Toisaalta voi ajatella, että jos metroa ei olisi lähdetty rakentamaan, Otaniemi ja Tapiola olisivat saaneet museoitua rauhassa. Ja vielä ensi vuosisadalla saisi Niittykummusta ostaa autoja tai urheilupuistossa pelata tennistä peltihallissa.”

Isotalokin korostaa, että kyse on kaupungin elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä, jonka tulokset kilisevät aikanaan kaupungin kirstuun tontinmyynnin ja maankäyttösopimuskorvausten muodossa.

Ykkösvaiheeseen liittyvä rakentaminen vielä kesken

Kaupunkitekniikan keskuksen HS:lle antamat tiedot eivät sisällä esimerkiksi Niittykummun metroaseman rakentamista. Tapiolan metroasemaan liittyviä kuluja summassa sen sijaan on mukana.

Metron ykkösvaiheeseen liittyvä rakentaminen on monilta osin vielä kesken. Erityisesti Tapiolan keskustassa myllerrys jatkuu vielä vuosia. Esimerkiksi bussiterminaali valmistuu vasta vuoden 2019 keväällä. Kustannuksia syntyy siis myös tulevina vuosina.

Länsimetroon liittyviin investointeihin kuluvaksi arvioitu vähintään 900 miljoonaa euroa on samaa suuruusluokkaa kuin Espoo on kaavaillut seuraavalle kymmenelle vuodelle homekoulujen ja päiväkotien korjaamiseen ja rakentamiseen.

Hankkeen budjetti tosin on syksyn talousarviopäätöksen jälkeen jo paukkumassa, kun kouluverkkosuunnitelmaa on käsitelty yksityiskohtaisesti. Suunniteltujen koulu- ja päiväkotirakentamisten hinta on nousemassa vähintään miljardiin euroon.

Tarkentuminen voi paisuttaa kustannuksia

Isotalon mukaan on mahdollista, että myös metroon liittyvät investoinnit paisuvat vielä ennustetusta. Tämä johtuu siitä, että Kivenlahteen ulottuvan metronjatkeen asemien ympäristöjä on vielä paljon kaavoittamatta. Suunnitelmien tarkentuessa myös kustannukset voivat kohota.

Summa 2,345 miljardia euroa siis sisältää vain Länsimetro oy:n hankesuunnitelmien mukaisesti toteuttaman osan metrohankkeesta, minkä osalta rakentajakaupungit Espoo ja Helsinki toimivat metroyhtiön ottamien lainojen takaajana.

Ainakin teoriassa työnjako on selvä. Länsimetro oy suunnittelee ja rakentaa itse metron eli tunnelit asemineen ja varikoineen sekä metron liikennöintiin liittyvän tekniikan.

Kaupungit, Helsinki ja Espoo, puolestaan huolehtivat kaikesta metroasemien ympäristössä tapahtuvasta, esimerkiksi liityntäbussien pysäkeistä, katujärjestelyistä ja asemanseutujen kehittämisestä. Näitä investointeja on rahoitettu ja rahoitetaan kaupungin budjettivaroista, kuten muissakin vastaavissa hankkeissa.

Käytännössä Espoo on kuitenkin ykkösvaiheen osalta rahoittanut budjettivaroistaan myös itse metroasemien rakentamista. Niittykummun lisäksi Tapiolan metroasemaan ja siihen välittömästi liittyviin rakenteisiin, kuten bussiterminaaliin, kuluu yli 100 miljoonaa euroa.

”Niittykummun metroasema on kaupungin omistuksessa”

Kun länsimetron Matinkylään ulottuvan vaiheen hankesuunnitelma aikanaan hyväksyttiin, Helsingin puolella sijaitsevan Koivusaaren ja Espoon Niittykummun metroasemat olivat mukana vain varauksina. Asemat oli määrä louhia, mutta niiden mahdollinen rakentaminen oli tarkoitus jättää tulevaisuuteen.

Isotalon mukaan on mahdollista, että myös metroon liittyvät investoinnit paisuvat vielä ennustetusta.

Metrohankkeen edetessä kuitenkin selvisi, että metroasemien rakentaminen tulisi hyvin kalliiksi metroliikenteen jo ollessa käynnissä.

Niinpä Espoo kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2013 lokakuussa, että myös Niittykummun metroasema rakennetaan samaan aikaan muiden asemien kanssa. Päätös oli, että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa Länsimetro oy.

Varausta varten metrohankkeen kustannusarvioon oli sisällytetty louhintatöiden sekä ilmanvaihto- ja poistumistieyhteyden toteuttamiseen tarvittavat kymmenen miljoonaa euroa. Sen Länsimetro oy on maksanut. Loput aseman rakentamiseen kuluneista noin 50 miljoonasta eurosta on maksanut kaupunki.

”Kaupunki ei ole maksanut metron omistukseen tulevia tase-eriä. Niittykummun metroasema on kaupungin omistuksessa”, Isotalo kertoo.

Kuntaliitto: Rajojen hämärtyminen ongelmallista

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento pitää ongelmallisena, että metroyhtiön ja Espoon kaupungin vastuun- ja kustannustenjako ovat metroprojektin kuluessa hämärtyneet.

Vuorento ei halua käyttää sanaa peittely, mutta käytännössä hänestä vaikuttaa siltä, että Espoo on lähtenyt paikkaamaan metrohankkeen kustannusylityksiä maksamalla osan nousseista kustannuksista budjettivaroistaan. Se taas heikentää hankkeen talouden läpinäkyvyyttä.

”Länsimetron budjetin ylitys on hyvin poikkeuksellinen. Yleensä kunnallisissa yhtiöissä ei ole ollut näin jättiläismäisiä ylityksiä. Varmaankin on haluttu, että tätä ylitystä paikataan osin Espoon budjetista”, Vuorento sanoo.

”Espoo on voimakkaan ylijäämäinen. Sillä on varaa rahoittaa tällaisia suhteellisen pieniä summia. Niiden rahoittaminen budjetista ei mitenkään erikoisemmin tunnu sen taloudessa.”

Vuorento on sitä mieltä, että metrohankkeen talouden ja päätöksenteon avoimuuden nimissä esimerkiksi Niittykummun ja Tapiolan metroasemien rakentamiskustannusten olisi pitänyt sisältyä metroyhtiön budjettiin. Näin kaikki tiedot metron rakentamisesta aiheutuneista kuluista olisi saatavissa yhtiön asiakirjoista.

”Jos joku haluaa saada kokonaiskäsityksen hankkeen kustannuksista, sen pitää onnistua”, Vuorento sanoo.

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota

Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Espoon tarkastuslautakunta, joka on vaati vuosi sitten keväällä vuoden 2016 tarkastuskertomuksessa, että länsimetron rakentamisesta kokonaisuutena aiheutuvat investointikustannukset tulee eritellä kaupungin tilinpäätöksessä.

”Länsimetron budjetin ylitys on hyvin poikkeuksellinen.”

”Tarkastuslautakunta halusi selvittää, mistä kustannusten nousu johtui ja mitä kustannukset pitävät sisällään sekä mitkä hankkeet ovat tulleet lisänä ja mitä rahoitetaan kaupungin budjettivaroista”, kertoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen (kok).

”Lisäksi tärkeä kysymys on se, onko hanke kokonaistaloudellisesti sellainen kuin on päätöksenteossa annettu ymmärtää”, sanoo lautakunnan varapuheenjohtaja Antero Laukkanen (kd).

”Metron rakentamisen varrella asemia on päätetty kehittää ja laajentaa. Esimerkiksi Niittykummun ja Tapiolan aseman laajennuksia voi pitää perusteltuina. Niidenkin osalta talouden ja päätöksenteon pitäisi olla läpinäkyvää.”

Kustannustiedon hankkiminen työlästä

Tällä hetkellä metron kustannuksia koskevien tietojen kaivaminen on erittäin työlästä ja monilta osin ulkopuoliselle jopa mahdotonta. Syksyllä julkistetusta länsimetroselvityksestä käy ilmi, että Niittykumpua ja Tapiolaa lukuun ottamatta Länsimetro oy:n maksamat metroasemien rakentamiskustannukset ovat kasvaneet suunniteltuun nähden 68–80 prosenttia.

Metroyhtiö on perustellut asemien laajuuden muuttumista ja kasvaneita kustannuksia teknisten järjestelmien tilantarpeen ja esteettömien sisäänkäyntien määrän kasvulla.

Tapiolan metroaseman osalta kustannukset ovat kasvaneet vain kolme prosenttia. Näin on, vaikka aseman laajuus on kasvanut asemista eniten, käytännössä yli kaksinkertaistunut, suhteessa alun perin suunniteltuun. Niittykummussa kustannukset puolestaan ovat alittuneet kahdella prosentilla.

Selvityksen mukaan Tapiolan aseman rakentamiseen on Länsimetro oy:lta kulunut runsaat 40 miljoonaa euroa, Niittykumpuun pelkästään louhintoihin sekä ilmastointi- ja poistumistieyhteyden rakentamiseen varatut kymmenen miljoonaa.

Käytännössä ei ole mahdollista, että asemat olisi rakennettu kyseisillä rahamäärillä.

Selitys löytyy metroselvityksen asemien rakentamiskustannuksia kuvaavan taulukon selitystekstistä: ”Niittykummun ja Tapiolan asemien osalta yhtiöllä on muista asemista poikkeavat sopimukset rakentamisen kustannusten rahoituksesta Espoon kaupungin kanssa.”

Kattosummat määriteltiin sopimuksissa

Selvityksessä ei kuitenkaan avata tarkemmin, minkälaisista sopimuksista on kyse, miksi kyseiset poikkeukset on tehty tai mitä asemat ovat kokonaisuudessaan maksaneet.

Näihin kysymyksiin ei osaa vastata tyhjentävästi myöskään teknisen toimen johtaja Isotalo. Hän selittää Niittykummun ja Tapiolan kohdalla tehtyjä ratkaisuja valtionapupäätöksellä.

”Päätöksessä on ollut ne kustannukset, joihin valtio osallistuu. Jossakin kohtaa olisi voinut olla fiksumpaa, että [Länsi]metro olisi maksanut jonkin asian. Ei olla kuitenkaan haluttu lähteä sotkemaan niin, että [Länsi]metro olisi toteuttanut muutakin kuin mitä valtionapupäätökseen kuuluu.”

Selitys kuitenkin ontuu hieman. Valtio lähti molempiin metrohankkeisiin mukaan 30 prosentin maksuosuudella, mutta sopimuksissa määritettiin myös kattosummat. Valtio siis osallistuu kumpaankin hankkeeseen erikseen korkeintaan noin 240 miljoonan euron summalla riippumatta siitä, kuinka paljon rakentaminen tulee lopulta maksamaan.

Jossakin kohtaa olisi voinut olla fiksumpaa, että [Länsi]metro olisi maksanut jonkin asian.

Myös muiden asemien kohdalla rakentamisen laajuutta on kasvatettu ja kustannukset ovat menneet Länsimetro oy:n piikkiin. Niittykummun kohdalla tilanne on toki hieman toinen, sillä siitä oli alun perin hankesuunnitelmassa vain varaus.

Summittaisen arvion Niittykummun metroaseman kaupungille maksamasta hinnasta Isotalo toimittaa lopulta. Se on hyvä, sillä budjettikirjoista tietoa ei tunnu löytyvän.

Valtuusto hyväksyi Tapiolan metroaseman rahapotin jälkikäteen

Tapiolan metroasema onkin sitten kinkkisempi. Oikein kukaan ei tunnu tietävän, mitä aseman rakentaminen lopulta tulee maksamaan.

Jonkinlaisia vastauksia voi löytää kaupungin päätösasiakirjoista. Niistä ja virkamiehiltä saadun tiedon perusteella voi päätellä, että Espoo on kustantanut Tapiolassa merkittävällä summalla myös itse metroasemaa ja siihen kiinteästi liittyviä rakenteita.

Espoon vuosien 2016–2018 taloussuunnitelmasta esimerkiksi käy ilmi, että Tapiolan metroaseman laajentamisen ja monipuolistamisen kokonaiskustannukset ovat runsaat 33 miljoonaa.

Valtuusto päätti asiasta joulukuussa 2015 vuoden 2016 budjettipäätöksen yhteydessä. Sitä aiempien vuosien budjeteissa ei ole metroasemaa koskevaa määrärahaa.

Asiassa on kiinnostavaa se, mikä selviää taloussuunnitelmasta ja valtuuston joulukuussa tekemästä määrärahaylityspäätöksestä: Leijonanosa summasta, 30 miljoonaa euroa, oli käytetty jo vuonna 2015. Valtuusto siis hyväksyi metroasemaan käytetyn rahapotin jälkikäteen.

Joulukuussa 2015 valtuusto hyväksyi myös määrärahaylityksen, jolla rakennettiin väliaikainen, 8,5 miljoonan euron arvoinen liukuporras- ja hissirakennus Tapiolan metroaseman yhteyteen.

Isotalo: Tapiolassa rajanveto poikkeuksellisen hankalaa

Ainakin osittain Tapiolan metroasemaan liittyy myös tällä hetkellä runsaan 66 miljoonan euron hintaiseksi arvioitu hanke, joka löytyy taloussuunnitelmista nimellä Merituulentie välillä Tapiolantie-Pohjantie.

Harri Tanska kertoo, että hankkeeseen sisältyy muun muassa Merituulentien alentaminen aseman kohdalla sekä Tapiolan bussiterminaalin rakentaminen. Mainittu tuorein kustannusarvio löytyy vuosien 2018–2020 taloussuunnitelmasta.

Siihen Tanska ei osaa vastata, paljonko yllä mainituista kulueristä on kulunut itse metroaseman rakentamiseen. Eikä siihen, miksi Matinkylässä Länsimetro oy on hoitanut bussiterminaalin rakentamisen, mutta Tapiolassa ei.

Oikein kukaan ei tunnu tietävän, mitä Tapiolan aseman rakentaminen lopulta tulee maksamaan.

Isotalokaan ei osaa vastata kysymyksiin. Sen sijaan hän kertoo, että Tapiolassa rajanveto metron ja muiden hankkeiden välillä on ollut poikkeuksellisen hankalaa. Vaikeus johtuu ennen kaikkea metroasemakokonaisuuden ja siihen liittyvän yläpuolisen yksityisen rakennushankkeen merkittävästä muuttumisesta.

”Metrolla ei välttämättä ole ollut tarvetta kasvattaa asemaa ja lisätä siihen sisäänkäyntejä ja yhteyksiä, mutta ulkopuolinen maailma on ollut sellainen, että niitä on ollut järkevää tehdä ja asemaa laajentaa”, Isotalo sanoo.

”On koetettu löytää yhteistyösopimuksilla konstit, että metro pysyisi Tapiolan osalta budjetissaan, ja kustannus menisi sinne minne se kuuluukin eli kaupungin elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kustannuksiin ja osittain yksityisen hankkeen kustannuksiksi.”

”Metronjatkeen osalta jako varsinaiseen metroon ja muihin hankkeisiin on toistaiseksi ihan selvä. Raja tulee hämärtymään, jos kaavoituksen edetessä kaupunkirakenne ja metroasema limittyvät yhteen, kuten Tapiolassa on tapahtunut”, ennustaa Tanska.

HS yritti saada myös asemat rakennuttaneelta metroyhtiöltä tarkempia tietoja Niittykummun ja Tapiolan asemien kustannuksista.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Järkevä hanke sinäänsä palvelee tulevia sukupolvia

    Vastaa
  • Espoolainen veronmaksaja

    Ammattitaidottomuuden lumipalloefekti tämä on. Espoo on jo nyt Suomen velkaisin kunta (konsernivelka 18 kiloeuroa per capita). Väite että rahoitus ei ole ongelma on vähän vaikea ostaa varsinkin kun veronmaksajia on jaliitettu euroilla kautta vuosien ja kaupunginjohtaja on suojannut alaisensa kuin kuningaskunnassa ikään.

    Vastaa
  • Ilkka Tiensuu

    ”Isännätön raha” on hupaa! Hanketta suunniteltiin ja suunnittelua johdettiin kuin moolokin kidasta ammentaen. Velkainen kunta tinki muista palveluista ja keskustansa kehittämisestä saadakseen metronsa maan alle kalleimmalla tavalla. Ei kelvannut itä-metron malli, oli liian halpa vaikkakin toimiva.
    Tyhmistä päättäjien ”päistä kärsii koko kansa”. Toimintahan oli, kuten omaa arvoansa etsivällä kirkonkylällä, jonka statuksensa vaatimuksen vuoksi rakensi keskelle kylää tornitalon saadakseen arvotusta? Torni- talo jäi kuitenkin tyhjäksi, kun kenenkään ei kannattanut ostaa sieltä asuntoa. Sen pituinen se….

    Isännättömän rahan auvo

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia