Rakentamisen kasvu jatkuu Euroopassa – mutta vauhti hidastuu

Rakentamisen kasvu jatkuu Euroopassa lähivuosina, mutta kasvuvauhti hidastuu selvästi. Kasvu jatkuu nyt viidettä vuotta.

Finanssikriisin jälkeen rakentaminen väheni viiden vuoden ajan ja kääntyi kasvuun vuonna 2014. Kun kasvun ennakoidaan jatkuvan vielä 2019 ja 2020, on rakentamiseen luvassa seitsemän vuoden kasvuputki.

Edelleen alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä

Nousu on kuitenkin ollut hidasta, ja rakentamisen määrä on edelleen 14 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2007.

Euroconstructin tällä viikolla Helsingissä julkistaman ennusteen mukaan Euroopan rakentaminen kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia. Viime vuonna kasvua oli 3,9 prosenttia.

Kasvuvauhti hidastuu edelleen ensi ja seuraavana vuonna, eikä rakentaminen enää toimi Euroopan talousveturina.

Kasvua on kaikissa sektoreissa, mutta asuntojen uudisrakentamisen rooli rakentamisen kasvun veturina pienenee ja painopiste siirtyy infrarakentamiseen.

Uusien asuntojen rakentaminen on kasvanut kahtena viime vuotena hyvin nopeasti, 9–10 prosenttia vuodessa, mikä on lähes tuplavauhti muihin rakentamisen osasektoreihin verrattuna. Näin isoon kasvuvauhtiin on vaikuttanut se, että asuntorakentaminen putosi sektoreista eniten finanssikriisin jälkeen.

Tänä vuonna kasvuvauhti on vielä noin 5 prosenttia, mutta sen jälkeen kasvu on selvästi hitaampaa ja alkaa hiipua lähelle nollaa vuonna 2020.

Riskit rakentamisen yllättävään vähenemiseen pienet

”Riskit rakentamisen menemiseen miinukselle koko Euroopan tasolla ovat melko pienet. Suurten maiden kehityksellä on tässä suuri merkitys”, arvioivat Forecon oy:n toimitusjohtaja Markku Riihimäki ja johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala.

He perustelevat riskiarviotaan sillä, että taloudessa menee hyvin, työttömyys pienenee, eikä ylikuumenemista vastaavaan tapaan kuin ennen finanssikriisiä ole nähtävissä rakentamisessa. Hyvä taloustilanne tuo rakentamiselle kysyntää jatkossakin.

Suurimmat riskit liittyvät poliittisiin kriiseihin ja kauppasotaan, esimerkiksi Saksan autoteollisuuden viennin rajuun vähenemiseen Yhdysvaltoihin. Ne saisivat kansalaisten ja yritysten nykyiset hyvät odotukset nopeasti heikkenemään.

Tänä ja ensi vuonna rakentaminen kasvaa nopeimmin Unkarissa, Puolassa, Irlannissa ja Portugalissa. Rakentamisen kasvu pysähtyy lähivuosina Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa.

Itä-Euroopassa nopeaa kasvua

”Portugalissa, Irlannissa ja Espanjassa tapahtui voimakas romahdus finanssikriisin jälkeen ja kun lähdetään matalalta tasolta kasvuun, saadaan suuret kasvuprosentit. Rakentaminen näissä maissa oli epäterveen korkealla 2007. Espanjassa putoaminen oli suurinta, eikä voimakasta kasvua ole vieläkään nähtävissä”, Pajakkala ja Riihimäki analysoivat.

Itä-Euroopassa, Puolaa lukuun ottamatta, rakentaminen kehittyi vaisusti muuhun Eurooppaan verrattuna. EU:n rahoituskauden vaihdos pudotti infrarakentamisen määrää voimakkaasti vuonna 2016. Kun infran tilanne normalisoitui 2017 ja muu talouskasvu vahvisti rakentamista, kasvuvauhti on tällä hetkellä hyvä.

Ruotsissa ja Suomessa hiljenee

Rakentaminen Pohjoismaissa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kahtena viime vuonna kasvu oli 5 prosentin luokkaa, kun lukemat muualla Euroopassa olivat 2,5 ja 3,9 prosenttia.

Nyt pohjoismaissa tapahtuu hiljeneminen, joka on peräisin Ruotsista ja Suomesta. Näissä maissa vuosien 2018– 2020 keskimääräinen kasvu on nollalukemissa.

Tanskassa rakentamisen kasvun ennakoidaan Pajakkalan mukaan olevan laajapohjaista eli kasvunäkymät ovat kohtuullisen hyvät vuosikymmenen loppuun saakka rakentamisen kaikilla osasektoreilla.

Tanskassa ei ole ollut Norjan, Ruotsin ja Suomen kaltaista rajua kasvua asuntorakentamisessa. Uudisasuinrakentaminen putosi Tanskassa vuoden 2006 tienoilla ja jäi pidemmäksi aikaa matalammalle tasolle kuin muissa pohjoismaissa. Määrä on alkanut vasta nyt kasvaa.

Norjassa asuntorakentaminen on 2018–2020 keskimäärin miinuksella, mutta erityisesti infrarakentaminen, mutta myös toimitilarakentaminen kasvavat koko ajan.

Toimitilarakentaminen on ennusteen mukaan vauhdissa pohjoismaissa vielä tänä ja ensi vuonna, mutta menee miinukselle vuonna 2020. Teollisuusrakentaminen pysyy kasvussa lähivuodet. Hoitoalan rakennusten ja sairaaloiden rakentamisen ansiosta julkisen toimitilarakentamisen näkymät ovat paremmat kuin yksityisen puolen.

Korjausrakentamisen vaihtelut ovat pohjoismaissa vähäisiä uudisrakentamiseen verrattuna. 1,5–2 prosentin kasvutahti jatkuu vuoteen 2020 saakka.

Pohjoismaat rakentavat eniten asuntoja

Pohjoismaissa aloitettiin viime vuonna 180000 uuden asunnon rakentaminen. Määrässä on 67 prosenttia nousua vuodesta 2014.

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat eniten uusia asuntoja rakentavia maita Euroopassa mitattuna asuntomäärillä 1000 asukasta kohden. Muita aktiivisia asuntorakentajia ovat Itävalta, Sveitsi ja Irlanti.

Tämän vuoden asuntoennuste laskee pohjoismaissa 20000 asunnolla viime vuoden huippulukemista.

Tanskan ennuste on ainoana plussalla koko vuosikymmenen. Ruotsin ja Norjan aloitusennusteet ovat tänä vuonna 15 prosenttia miinuksella ja Suomen ennuste lähes samanlainen. Suomen ja Ruotsin asuntoaloitukset vähenevät 2019–2020. Norja ennakoi uutta kasvua 2020.