Maailman avoimimmat kiinteistömarkkinat ovat Britannia, Australia ja Yhdysvallat. Pohjoismaista Suomen edelle kiilasi vain Ruotsi sijalle 10.
“Jotta sijoitus pysyisi myös tulevaisuudessa, kiinteistöosakeyhtiöiden kauppahintatietoja tulisi julkistaa nykyistä avoimemmin”, JLL:n toimitusjohtaja Tapani Piri sanoo.
“Suomeen on rakennettu avoimuutta lisäävä kiinteistörekisteri. Valtaosa kiinteistökaupasta tehdään kuitenkin kiinteistöosakeyhtiöiden kautta, joiden kaupat eivät ole julkisia. Tämä vesittää järjestelmän toimivuutta”, Piri jatkaa.
Suurempi avoimuus voisi tuoda Suomeen lisää ulkomaisia sijoittajia, vauhdittaa kauppaa ja pienentää kohteiden riskipreemiota.
Avoimuutta voidaan lisätä joko vapaaehtoisesti tai lainsäädännön avulla.
Esimerkkinä omaehtoisesta läpinäkyvyydestä Piri mainitsee saksalaisen kiinteistösijoitusyhtiö IVG Polarin, joka kertoi kiinteistösalkkunsa kauppahinnan myydessään sen kesäkuussa Goldman Sachsille ja Cromwell Property Groupille. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevan 24 toimistokohteen ja kolmen tontin salkun kauppahinta oli 108,5 miljoonaa euroa.
Kiinteistökonsulttiyhtiö JLL toivoo suurempaa avoimuutta myös kaupallisten kiinteistöjen vuokrahintoihin.
Läpinäkyvyysindeksiä varten JLL arvioi sadan eri maan ja 158 metropolialueen toimintaympäristön vakautta, lainsäädännön toimivuutta, kiinteistökaupan prosesseja, IPR:n kehitystä ja datan avoimuutta.
GRETI-tutkimus on saanut kansainvälisesti tunnustetun aseman. Sitä käyttävät sijoittajat, kiinteistökehittäjät ja eri maiden lainsäätäjät, jotka peilaavat tuloksia omaan työhönsä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomi Ruotsin perässä kiinteistömarkkinoiden avoimuudessa – lisää avoimuutta toivotaan, jotta sijoitus säilyisi”