Kiinteistöalan yritykselle yhteisösakko työturvallisuusrikoksesta

Tiedotteen mukaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on 20.12.2018 antamallaan tuomiolla tuominnut EPV Kiinteistöpalvelu oy:n 3 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Yhtiö tuomittiin myös menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 500 euroa. Lisäksi yhtiön ensimmäisen tapaturman aikainen toimitusjohtaja tuomittiin 15 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Oikeudessa käsiteltävinä olevat työturvallisuuspuutteet juonsivat juurensa yhtiön samalle työntekijälle kiinteistönhuoltotöissä sattuneisiin kahteen erilliseen työtapaturmaan.

Ensimmäisessä tapauksessa työntekijä oli 12.10.2016 ollut puhdistamassa omakotitalon rännejä, kun hänen työalustana käyttämänsä nojatikkaat olivat luistaneet alta sillä seurauksella, että työntekijä loukkaantui.

Toisessa tapauksessa samainen työntekijä oli 5.9.2017 ollut puhdistamassa sadevesijärjestelmää tasakattoisen liikekiinteistön katolla. Hän oli työn valmistuttua ottanut muutaman askeleen taaksepäin ottaakseen valmiista työstä kuvan, mutta putosikin kattotasanteelta alemmalle kattotasanteelle noin kolmen metrin matkan ja loukkaantui. Hänellä ei ollut käytössään mitään putoamisen estäviä turvavälineitä.

Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana

Työsuojeluviranomainen viittasi työturvallisuusmääräyksiin, joiden mukaan nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Työsuojeluviranomaisen mukaan työnantaja ei ollut riittävästi selvittänyt ja arvioinut työkohteiden vaaroja eikä huolehtinut siitä, että työntekijöillä on asianmukaiset työvälineet ja työturvallisuusvarusteet käytössään, sillä työntekijöiden tuli itse kohteeseen lähtiessään valita työvälineet mukaansa.

Työnantaja oli työsuojeluviranomaisen mukaan myös laiminlyönyt valvoa työntekijöitä ja työnteon turvallisuutta oma-aloitteisesti, sillä asiassa kävi moneen kertaan ilmi, että työntekijät saavat apua pyydettäessä, mutta muuten työnantajan edustajat käyvät kohteissa vain harvakseltaan.

Työpaikalla ei riittävää ohjausta

Syyte hylättiin toisen tapauksen osalta, koska käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että varsinaiseen työtehtävän suorittamiseen ei ollut liittynyt putoamisvaaraa. Lisäksi käräjäoikeus katsoi ensimmäisen tapauksen osalta, että syytteestä poiketen työnantaja oli huolehtinut asianmukaiset työvälineet ja työturvallisuusvälineet työntekijöille.

Käräjäoikeus katsoi asiassa ensimmäisen tapauksen osalta selvitetyksi, että vaaroja ei ollut selvitetty eikä niiden arviointia ollut tehty järjestelmällisesti kohteittain siten, että tieto olisi kaikilta osiltaan välittynyt asianmukaisesti työntekijöille.

Työntekijöiden työkohteet vaihtelevat paljon – yhtiöllä on noin 150 työkohdetta –  eikä vaarojen selvittämistä ja arviointia voida käräjäoikeuden mukaan jättää kussakin yksittäistapauksessa ja -kohteessa työntekijän vastuulle.

Työpaikalla ei ollut käräjäoikeuden mukaan huolehdittu työntekijöiden riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta. Käräjäoikeus katsoi myös, että työolojen jatkuvaa seurantaa ja havaittuihin epäkohtiin puuttumista ei ollut hoidettu riittävän kattavasti ja asianmukaisesti.