Kokeile kuukausi maksutta

Länsimetron salaojaputket olivat tulla kalliiksi: rakennusyhtiö Destia yritti laskuttaa 30-kertaisen hinnan 2,5 kilometristä putkia – Hovioikeus ei uskonut selityksiin

Destia rakensi länsimetron Lauttasaaren ja Keilaniemen välisen osuuden. Vuoden 2014 syyskuussa rakennustyöt olivat jo edenneet pitkälle Lauttasaaren aseman tuntumassa. Kuva: Rio Gandara

Helsingin hovioikeus on alentanut hieman Destian maksettavaksi tuomittuja korvauksia länsimetron rakentamisesta Keilaniemen ja Lauttasaaren välisellä osuudella.

Destia joutuu palauttamaan Länsimetro oy:lle 2,49 miljoonaa euroa, koska se oli laskuttanut lähes 30-kertaisella hinnalla salaojaputkia, joita se oli asentanut yhteensä 2,5 kilometriä.

Hovioikeus kuitenkin katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että Destia oli hyvässä uskossa jatkanut salaojia, koska ohjeet työn suorittamisesta olivat ristiriitaisia. Siitä syystä Destia voi hovioikeuden päätöksen mukaan laskuttaa metroyhtiöltä yhteensä 67 581,20 euroa tehdystä työstä.

Käräjäoikeus oli ratkaisussaan kallistunut samalla kannalle kuin metroyhtiö, että työ olisi tehty tilauksen vastaisesti.

Tämän lisäksi Destia joutuu maksamaan leijonanosan metroyhtiön oikeudenkäyntikuluista kahdessa oikeusasteessa, yhteensä liki 300 000 euroa.

Destia perusteli työn vaativuudella

Olennaista korvaussumman suuruuden kannalta on kuitenkin se, ettei hovioikeuskaan pitänyt Destian laskuttamaa yksikköhintaa kohtuullisena.

Yksikköhinnasta nousi osapuolten kesken valtava riita vuoden 2013 kesällä. Kuukausien vääntö kärjistyi työmaakokouksessa elokuussa siihen, että metroyhtiön valvoja uhkasi viedä asian poliisitutkintaan.

Destia laskutti salaojaputkien jatkamisesta 940,57 euro metriltä, kun metroyhtiön ja nyt myös hovioikeuden tuomiolauselman mukaan kohtuullinen yksikköhinta oli 21,40 euroa metriltä.

Yhtiö perusteli kovaa yksikköhintaa lisätyön luonteella sekä työn vaativuudella. Ruiskubetonin alle jääneitä salaojaputken päitä piikattiin käsipelillä auki. Metroyhtiön mukaan piikkaus ei useimmissa kohdissa ollut edes välttämätöntä, vaan kaivinkoneen rouhaisu olisi riittänyt.

Riidan vuoksi metroyhtiö pidätti viimeisen urakkasumman maksamisen. Hovioikeuden mukaan metroyhtiön on nyt maksettava Destialle loppu-urakasta 1,95 miljoonaa euroa.

Riitaa tuli muistakin osaurakoista

Raskauttavinta koko jupakassa on hovioikeuden mukaan se, että lojaalisti toimiessaan Destian olisi pitänyt ottaa esille kysymys yksikköhinnasta, kun yhtiölle selvisi työn tosiasiallinen sisältö.

”Sen sijaan Destia on laskuttanut salaojaputkien päiden jatkamisesta sellaisella yksikköhinnalla, jota ei ollut laskettu kyseessä olevalle työlle ja joka oli lisäksi huomattavan korkea työn todellisiin kustannuksiin nähden”, hovioikeus toteaa.

Osapuolet riitelivät käräjäoikeudessa salaojaputkien jatkamisen lisäksi monista muista osaurakoista muun muassa tukimuurin asennushiekan laskusta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kivituhkan asentaminen tukimuurielementtien alle kuului urakkaan eikä Destia voinut siitä vaatia lisäkorvauksia.

A-Insinöörit ja Destia sopivat riitansa

Metroyhtiö vaati käräjäoikeudessa korvauksia 2,3 miljoonaa euroa eli nyt hovioikeuden ratkaisun jälkeen sen korvausvaatimuksista menestyi yhdeksän kymmenesosaa.

Tällä on suora vaikutus mittaviin oikeudenkäyntikuluihin. Destian on korvattava Länsimetro oy:n yli 256 000 euron suuruisista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa yhteensä 171 319,42 euroa korkoineen.

Metroyhtiön hovioikeuden kuluista Destia korvaa kaksi kolmasosaa eli lähes 124 000 euroa korkoineen.

Viime keväänä Helsingin hovioikeus ratkaisi metroyhtiön ja rakennusyhtiö YIT:n riidan, joka koski Niittykummun aseman rakentamista. YIT joutui lopulta maksamaan korvauksia metroyhtiölle noin miljoonaa euroa, vaikka se vaati lähes neljää miljoonaa euroa.

Metroyhtiö maksoi pidättämänsä viimeisen maksuerän eli 1,8 miljoonaa euroa YIT:lle.

Tässäkin oikeudenkäynnissä metroyhtiön oikeudenkäyntikuluista valtaosa eli karkeasti kaksi kolmasosaa jäi urakoitsijan maksettavaksi.

Myös A-insinöörit ehti haastaa Länsimetro oy:n oikeuteen, mutta lopulta osapuolet sopivat laskutusriitansa oikeuden ulkopuolella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Länsimetron salaojaputket olivat tulla kalliiksi: rakennusyhtiö Destia yritti laskuttaa 30-kertaisen hinnan 2,5 kilometristä putkia – Hovioikeus ei uskonut selityksiin”

  1. Kukahan nämä laskut maksaa, kun Destia taisi olla silloin valtion yhtiö? Valtio vai nykyiset Destian omistajat?

  2. Jälleen kerran……..varmaan ensin on tehty : tarjous-työ-laskutus ?! Kuka läskipää konsultti on tarjouksen hyväksynyt ? Ei Destia(kaan) laskuta ihan noin vaan !

  3. Oho! Yleensä urakoitsija kertoo ainoastaan kahdella tai kolmella.

  4. Kukahan sen laskutusmääräyksen antoi??????Ja miksi tämä on edennyt hoviin asti? Onko laskutusta pidetty jääräpäisesti oikeassa? Toisaalta tilaajan ei varmaankaan ole pakko maksaa, jos laskutus on urakkasopimuksen vastainen.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat