Skanska rakentaa Helsinkiin ”Pikku-Kööpenhaminaa” – pääkaupunki saa ensimmäisen kunnon rantabulevardin

Historiallinen Hietalahden telakka-alue muuttuu tanskalaisten ideoilla paikaksi, jossa voi kuvitella olevansa Kööpenhaminassa tai Amsterdamissa.

Helsinkiläiset ovat saamassa ensimmäisen kunnon rantabulevardin. Tähän asti kahviloilla ja ravintoloilla reunustettua rantabulevardia ei ole ollut, ainoastaan yksittäisiä kahviloita ja ravintoloita merenrannalla eri puolilla kantakaupunkia.

Historiallisen Hietalahden telakka-alueen rantaan tulee bulevardi, jonka viereen rakennettavan rakennuskannan katutaso on varattu lähes kokonaan liiketiloja varten. Kyseessä on Skanskan kruununjalokivikohde, jota on jatkuvien valitusprosessien vuoksi työstetty koko 2000-luku.

Skanska ja Helsingin kaupunki järjestivät kansainvälisen arkkitehtikutsukilpailun vuonna 2010. Kilpailun voittajaksi valikoitui tanskalaisen Lundgaard & Tranberg Arkitekter -toimiston työ. Kilpailun tavoitteena oli löytää ideoita liiketoiminnan sijoittamiseen teollisuusrakennusten yhteyteen. Lisäksi etsittiin ideoita vanhojen rakennusten uusiokäyttöön ja asuinkorttelin sijoittamiseen alueelle.

Telakkarannan suunnitelma perustuu Helsingin perinteiseen ruutukaavaan. Punavuoresta johtavat kadut on jatkettu rantaan asti, Hietalahdenlaiturille. Katujen rajaamina muodostuvat omat korttelit asumiselle, liikkeille, ravintoloille ja kahviloille.

Skanska rakentaa alueelle useita asuinrakennuksia sekä suuren toimistorakennuksen EU:n kemikaalivirastolle. Kyseessä on sekä arkkitehtuurin että rakennustekniikan kannalta poikkeuksellinen hanke, sillä yksi telakka-alueen suojelluista rakennuksista jää toimistorakennuksen sisään. Uusi rakennusmassa nousee perinteisen punatiilisen telakkarakennuksen sivulle ja yläpuolelle.

Rakennuskanta aaltoilee

Tulevien asuinrakennusten korkeus vaihtelee merkittävästi. Rakennusten harjakatot on suunniteltu niin että räystäslinja nousee ja laskee kuin meren aallot. Rakennusten julkisivusta poikkeuksellisen suuri osuus on ikkunapinta-alaa.

Asuinrakennuksilla on yksi yhteinen piha-alue, ja muu rakennusten ympärillä oleva alue on julkista tilaa, josta Helsingin kaupunki suunnittelee mahdollisimman viihtyisää muun muassa erilaisine istuttavine portaineen. Tämä yhdessä ravintoloiden ja kahviloiden sekä koko alueelle yhteisesti suunniteltavan iltavalaistuksen kanssa tulee muodostamaan Helsinkiin ensimmäisen kunnon rantabulevardin.

”Uskon että tästä tulee todella suosittu alue kaupunkilaisten keskuudessa. Pelkästään naapurustoon rakennettavista Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta sekä vanhasta kantakaupungista tulee paljon ihmisiä ja moni varmasti kauempaakin”, arkkitehti Matti Kaijansinkko Helsingin kaupungilta toteaa.

”Bulevardi on vielä pohjois-eteläsuunnassa, eli ilta-aurinko paistaa siihen mukavasti.”

Skanskalle kohde onkin herkullinen.

”Tällaista ei ole muualla Suomessa. Vastaavanlaisia paikkoja löytyy esimerkiksi Kööpenhaminasta ja Amsterdamista”, Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen toteaa.

Kyseessä on niin poikkeuksellinen kohde, että asuntojen myynti on lähtenyt Skanskan mukaan hyvin käyntiin, vaikka ensimmäiset kaksi asuinrakennusta valmistuvat vuosina 2021 ja 2022.

”Asunnoista on jo noin puolet myyty. Moni on odottanut vuosia sitä, että pääsemme aloittamaan rakentamisen. Hintataso on plus, miinus 10 000 euroa neliömetriltä”, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Skanska rakentaa Helsinkiin ”Pikku-Kööpenhaminaa” – pääkaupunki saa ensimmäisen kunnon rantabulevardin”

  1. Köyhät kyykkyyn. Ja syvään kyykkyyn. Toivottavasti löytyy isoon hankkeeseen asiakkaita, jotka ovat valmiit maksamaan 10.000+ euroa neliöltä. Rantabulevardi on vain kaukainen haave niin kauan, kuin aluetta rakennetaan.

  2. Tanskalaisethan on jo heitetty pihalle ja otetty suomalaiset jeesmies-arkkitehdit piirtämään karvalakkimalli tanskalaisten ideoista. Oikeastaan aika röyhkeää Skanskalta tuoda projekti omassa markkinoinnissa nimenomaan suomalaisen arkkitehdin työnä, vaikka tanskalaiset loivat koko homman, jota suomalainen nyt koittaa halventaa. Ja tottakai tuolla sijainnilla menee kaupaksi. Tulevaisuudessa olisi positiivista jos telakka menisi venäläisiltä konkkaan ja sekin alue otettaisiin asuinkäytttöön. Turha pitää noin valtavaa alaa keskellä kaupunkia tuollaisessa käytössä joka tekee kymmeniä miljoonia tappioita vuosittain, kun alueelle saisi asutettua tuhansia veronmaksajia ja työpaikkoja. Ihan typerää yrittää pitää telakkaa pystyssä, kun sille ei ole markkinaehtoista kysyntää. Lopputulemana voi sanoa että kaupungin pitäisi houkutella ulkomaiset arkkitehdit Helsinkiin, kun tulee näin paljon paremman näköistä, vaikka suomalaiset sitä koittaa halventaakin. Ongelma on se, että kilpailujen tuomaristo on SAFAn porukkaa aina, joten suomalainen voittaa aina oli työn taso mitä vaan, eikä ulkomaalaiset enää yritäkään tänne.

  3. Ihmeellistä miten kommentoija onnistuu löytämään samaan tekstiin epäkohdiksi sen että neliöhinta on korkea ja toisaalta suomalaisen ”halpatyön”.
    Pysykää kotonanne pahoittamassa mieltänne.

  4. Helsinki ei edes tunnu kovinkaan merelliseltä kaupungilta, vaikka kaupunki sitä sellaisena yrittää markkinoida. Täytyy kyllä toivoa, että niin tämä alue kuin Hakaniemen täydennysrakentaminen luo hyvää ympäristöä eikä monotonista copy/paste -arkkitehtuuria. Kattojen muodot vaikuttavat suurmaisemassa vaikutelmaan todella paljon, mutta valitettavasti Hakaniemeen lienee tulossa tylsiä kuutioita. Tässä Telakkarannassa on jotain yritystä, mutta oikeaan kööpenhaminalaisfiilikseen pääsy vaatisi enemmän väriä.

    1. Oikeaan kööpenhaminalaisfiilikseen pääsy vaatisi matkaa Kööpenhaminaan.

  5. Mitenkähän mahtavat nämä talot kestää ajansaatossa vettä ja kosteutta? Naapurissa Eiranrannassa kaikki ei mennyt putkeen ja korjauksia tehdään vieläkin. Ei se kallis hinta aina tunnu kaikkea kertovan.

  6. Ei hyvää päivää. Tuota kemikaaliviraston mieleenpainuvaa taloa suunnittelee nyt entinen Larkas&Laine, vaikka hanketta myydään yhä tanskalaisten kuvilla ja nimellä. LL on kaukana laatuarkkitehtuurista, Leppävaara on heidän halvoilla toimistotaloillaan koristeltu. Lundgaard&Tranberg edustaa asteikon toista ääripäätä, on suunnitellut mm. maineikkaan Tietgenkollegietin Köpiksessä. Kuvaavaa että koko hankkeesta ei ole enää mainintaakaan tanskalaisen toimiston kotisivuilla. Heidät on tietysti nakattu sivuun kilpailun jälkeen ja ovat siitä sydämistyneet. Eikä ole edes ensimmäinen kerta kun suomalaiset bisnesarkkitehdit, rakennusliike ja Helsingin kaupunki sahaavat tanskalaisia silmään. Vuosaaren Cirrus on vielä oikein hyvin muistissa – sen voitti 3xNielsen ja todellisen suunnittelun hoiti suomalainen bulkkitoimisto. Lopputulos ei muistuta voittanutta kilpailutyötä muuten kuin että se on korkea.

    Matti Kaijansinkko on Telakkarannan projektijohtaja, joten tällaiset laadunvarmistuksen puutteet ymmärtää. Miehen edellisessä projektissa eli Jätkäsaaressa petti liikennesuunnittelu ja kaupunkikuvan hallinta melko totaalisesti. Joutui lähtemään Suomen arkkitehtiliitostakin kun ei kestänyt kritiikkiä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi