Espoossa aloitettiin katuremontti lähes 25 vuotta sitten – valmista on näillä näkyvin 2040-luvulla

Espoo haluaa päivittää vanhojen omakotitaloalueiden katuverkostot nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Kun rahoitusta on leikattu, on myös projektin valmistuminen lykkääntynyt.

Pitkäjärvenrantaa kunnostettiin Laaksolahdessa kesällä 2019. Kuva: Espoon kaupunki

Espoossa on käynnissä poikkeuksellisen pitkä rakennusprojekti. Nimellä Kotikadut kuntoon -kulkeva ohjelma aloitettiin vuonna 1996 ja se on tarkoitus saattaa päätökseen joskus 2040-luvulla.

Projektissa Espoo päivittää vanhojen omakotitaloalueiden katuverkostoa nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että kadut asvaltoidaan, niille rakennetaan jalkakäytävät ja katuvalaistus sekä hulevesijärjestelmät uusitaan.

Projektissa kestää, sillä kunnostettavia katualueita on paljon, yhteensä 254 kilometriä. Se vastaa noin 20 prosenttia kaikista Espoon kaduista. Näistä 254 kilometristä on toistaiseksi rakennettu noin 170 kilometriä

”Tässä on isosta urakasta kyse. Alueita on paljon ja rakentaminen on kallista. Samaan aikaan kaupunki on halunnut kasvaa ja rahaa on laitettu uusiin alueisiin”, sanoo investointipäällikkö Petri Vainio Espoon kaupungilta.

Vainio on seurannut Kotikadut kuntoon -projektia reilun kymmenen vuoden ajan.

”Alkuvaiheessa tätä tehtiin pitkään niin, että rakennettiin katu kerrallaan. Kymmenen vuotta sitten havahduttiin siihen, että on tehokkaampaa rakentaa isoja kokonaisuuksia kerrallaan.”

Esimerkiksi viime kesänä katuja rakennettiin Laaksolahden alueella, ensi kesänä vuorossa on Lintuvaara.

Nyt kaupunki on osoittanut projektiin noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Karkeasti yksinkertaistettuna sillä saa rakennettua noin yhden kilometrin verran katua.

Viisivuotiskautena 2013–2017 kotikatujen rakentamiseen voitiin sijoittaa 26,5 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 5,3 miljoonaa vuodessa. Määrärahoja on pienennetty, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että urakan valmistuminen on siirtynyt 2040-luvulle.

”Nämä ovat aina myös poliittisia asioita. Neljän vuoden välein, kun on kuntavaalit, nämä voivat vähän heilahdella”, Vainio sanoo.

Asukkaiden suhtautuminen vanhojen hiekkateiden muuttamiseksi kaduiksi vaihtelee. HS Espoo kertoi kesällä, kuinka asukkaat olivat pettyneet Harjutien kunnostukseen.

”Usein, kun katualue kaavoitetaan, se levenee aikaisempaan hiekkatieratkaisuun verrattuna niin, että se ulottuu asukkaiden pihoille, ja asukkailla saattaa olla tulevalla katualueella aitoja tai pensasaitoja, jotka joudutaan poistamaan”, Vainio sanoo.

Toisaalta esimerkiksi siihen, että kaduille tulevat kunnolliset hulevesijärjestelmät, jotka estävät sadevesien aiheuttamaa tulvimista, ollaan usein tyytyväisiä, Vainio kertoo. Myös liikenneturvallisuus paranee, kun kaduille saadaan rakennettua jalkakäytävät ja suojatiet.

”Monet ovat ymmärtäneet, että kun sateet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä, kunnon sadevesiratkaisut vähentävät niiden aiheuttamia haittoja.”

Vuosina 2020–2024 rakentamisvuoroon ovat tulossa Mankkaan, Järvenperän, Ymmerstan, Kauklahden ja Soukansalmen vanhojen omakotitaloalueiden katuverkostot.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Espoossa aloitettiin katuremontti lähes 25 vuotta sitten – valmista on näillä näkyvin 2040-luvulla”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi