Väylävirasto selvitti: Turun tunnin juna on kannattamaton

Hankearvioinnissa mukana olleista vaihtoehdoista yksikään ei Väyläviraston mukaan ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa.

Tunnin juna Helsingin ja Turun välillä olisi nykyisillä perusteilla kannattamaton hanke. Sen hyöty-kustannussuhde olisi ilman vaiheittaista rakentamista vain 0,44.

Väylävirasto on saanut valmiiksi arviot Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden kehitysvaihtoehdoista.  Niistä kahdessa parannettaisiin nykyistä rantarataa ja kolmannessa rakennettaisiin kokonaan uusi nopea junayhteys kaupunkien välille.

Hankearvioinnissa mukana olleista vaihtoehdoista yksikään ei Väyläviraston mukaan ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0.

”Hankkeen kannattavuus paranee, mikäli matkustajia on ennakoitua enemmän”, selvityksessä todetaan.

Espoon kaupunkiradan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraideosuuden jälkeen seuraavaksi kannattavin osa olisi Rantaradan parantaminen, jonka hyöty-kustannussuhde on 0,70.

Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon, joka perustuu uuteen Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44.  Väyläviraston mukaan vaihtoehdon kannattavuus paranee, kun Salo-Turku kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain ja ennen Espoo-Salo-oikorataa.

”Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä. Nykyisen Rantaradan kaksiraiteistamisen hyöty-kustannussuhde on 0,04”, selvityksen yhteenvedossa todetaan.

Junaliikenteen lisätarjontaan on tarvetta lähinnä ruuhkatunteina. Muina aikoina nykyinen tarjonta on riittävää kysyntään nähden. Hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat arvioinnin mukaan myönteisiä, mutta hyvin pieniä.

”Nopea junayhteys vaikuttaa lievän myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan ja laajentaa hiukan Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Eniten hankkeesta hyötyvät Espoon, Lohjan ja Vihdin kiinteistömarkkinat, Helsingin, Espoon ja Vantaan työmatkaliikenne, Turun, Salon ja Kaarinan yritykset sekä Uudenmaan aluetalous”, hankearvioinnissa todetaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Väylävirasto selvitti: Turun tunnin juna on kannattamaton”

  1. Paljon kannattavampi olisi kokonaan uusi ratayhteys itään, eli Itäinen rantarata H:Ki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina! Sillä olisi erittäin suuri aluepoliittinen vaikutus alueelle, jossa ei ennestään ole ratayhteyttä PK-seudulle. Matkustajien lisäksi, sillä olisi suuri merkitys rahtikuljetuksille Kotka-Hamina satamalle! Myös luonto kiittäisi!
    Tämä pitää rakentaa ensin! Sen jälkeen voi harkita jo olemassa olevien ratayhteyksien parantaminen!

    1. Olisi se hienoa, jos Hamina-Kotka-, Loviisa satama-akselin rahdit siirtyisivät Vuosaareen ja Kantvikiin. Matkustajaliikenteelle ei radalla mitään merkitystä koska moottoriliikennetie kuuma. Ja Porvooseen menee jo yksi rata….

    2. Se on kannattamaton. Aiemmin jo selvitetty.

    3. Kokonaan uusista ratahankkeista juuri mikään ei Suomessa ole vuosiin täyttänyt yhteiskunnallista kannattavuusrajaa eli tuottanut laskennallista yhteiskunnallista hyötyä enemmän kuin investointikustannusten verran. On ollut kyse sitten Jäämerelle johtavista kokonaan uusista radoista tai muista. Jo olemassa olevan radan kehittämisten kohdalla se ehto on täyttynyt paremmin. Esimerkiksi jo olemassa olevan, riittävän paljon liikennöidyn radan sähköistäminen tai ohituspaikan rakentaminen, tai liikenteenohjauksen kehittäminen, jonka ansiosta radoille mahtuu tiheämmin junia ilman ratojen lisäämistäkin, ovat olleet sellaisia hankkeita, joissa kerroin on voinut olla yli yhden.

      Kehitys näyttää nyt vielä siltä, että kannattavuuslaskelmat voivat mennä jatkossa alaspäin. Esimerkiksi junaliikenteen matkustajamäärät ovat ehkä pysyvämmin nyt laskeneet. Kannattavuuslaskelmia on tehty vielä vanhoilla, korkeammila matkustaja- ja rahtimäärillä, mutta on mahdollista, että jatkossa laskelmissa pitäisi käyttää uutta, kutistunutta matkustajamäärätasoa, jos matkustaminen jää pysyvästi pienemmälle tasolle. Junaliikenteestä ovat kadonneet suurelta osin mm. kansainväliset turistit. Lentoliikenne esimerkiksi monien Aasian kaupunkien ja Euroopan välillä oli vielä aktiivista viime vuonna Suomen kautta, mutta tänä vuonna se on siirtynyt muualle, jolloin myös radoille tulevat kansainvälisten turistien määrät ovat kutistuneet. Välttämättä se liikenne ei palaa Suomen kautta aiemmassa laajuudessa kulkevaksi, vaan uudessa tilanteessa myös eri lentokenttien markkinaosuudet määräytyvät maailmanlaajuisesti uusiksi. Myös etätyökalujen käytön kasvu voi vähentää pysyvästi matkustajaliikennettä raiteilla, koska etätöiden opettelun jälkeen etäpalavereista voi tulla pysyvä käytäntö. Matkustajaliikenteestä raiteilla isoimpien kaupunkien välillä merkittävä osa on ollut työmatkaliikennettä. Nyt ne junat, jotka aiemmin kuljettivat täysinä työmatkalaisia, ovat puolityhjiä.

      1. Ei ole noissa vanhojen rataosien sähköistyksissä päästy lähellekään ykköstä.
        Yleisesti ottaen hankkeita ei missään määrin priorisoida hyöty-kustannussuhteen mukaan. Maakunnissa on paljon yli 3 olevia hankkeita joita ei toteuteta.

  2. >Myös luonto kiittäisi!

    Junaliikenteen osuus koko henkilöliikennesuoritteesta on muistaakseni noin 5%:n luokkaa, eikä tämä vaikuttaisi siihen käytännössä tuon taivaallista. Ja millä perusteella ”paljon kannattavampi”? Onko esittää ihan laskelmiakin vihreän toiveajattelun lisäksi?

    Mutta sanottakoon kuitenkin, että _jos_ tuo todella olisi kannattava, niin mikäs siinä sitten. Olisi nimittäin varsin kätevä tapa matkustaa Porvoosta Helsingin keskustaan duuniin, ja raskaana point-to-point bulkkirahtiyhteytenä myös hyvä. Mutta ehdoton valtaosa Suomen maarahdista tulisi kuitenkin edelleen kulkemaan kumipyörillä maantieliikenteen ylivoimaisen joustavuuden, reititettävyyden ja nopeavasteisuuden takia.

    Niin ja me OKT:ssa asuvat itästadilaiset menisimme tietenkin edelleenkin käymään Borgååssa omalla autollamme…

  3. PS. Niin, siis herra Granberghän vaikuttaa olevan porvoolaisia, tai ainakin työnantajansa on siellä. Eli saattaa kai tuo siinä tilanteessa kannattavalta tuntuakin… siis vähän niin kuin jyväjemmareiden siltarumpupolitiikkakin joistakuista 😀

  4. Kokkarien pj Orpo jo lyttäsi Turun sanomisss Väylän selvityksen. Kunnallisvaalit lähenevät….

    1. Työmatkat ei nopeudu .. Virkamieslähtönen koko ajatus.. ja toteutus oli, että jätetää Kirkkonummella pysähtymättä kun radat ja langat ei kestä nopeutta enempää

  5. Ei voi olla kannattava, koska käyttäjiä ei ole tarpeeksi koska ei ole tunnin junaa.

    1. Saattaa myös olla, ettei olisi kannattava vaikka olisi olemassakin, koska käyttäjiä ei olisi tarpeeksi. Tai sitten saattaa olla, että olisi. Ja saattaisi myös olla parempi, jos argumentoijilla olisi laskelmia väittämiensä tueksi, jotta tämäkin keskustelu saatettaisiin joskus saattaa jopa lopputulemaansa.

      Mutta kun ei, niin ei. Jolloin saattaakin olla, että tämä kaikki lässytys täällä saattaa vain olla tällaista tuuli heiluttaa huulia-läpyskää. Siis saattaa olla. Mahdollisesti.

    2. Nimenomaa, pendolinojakin nopeutettiin ajamalla pysäkkejä pysähtymättä ohi ..

  6. lainaus:
    ”Hankearvioinnissa mukana olleista vaihtoehdoista yksikään ei Väyläviraston mukaan”
    Minkä viraston mukaan, jos ei väylä?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat