Rajut sanktiot koskevat tuhansia asuntoja: Valtio perii Nuorisosäätiöltä aravalainat takaisin ja lopettaa korkotuen maksamisen

Yleishyödyllisten säntöjen rikkomisesta aiheutuneet Aran rankaisutoimet koskevat tuhansia Nuorisosäätiön asuntoja.

Ara on joutunut ottamaan Nuorisosäätiön kohdalla kovat keinot käyttöön. Kuva: Petri Krook / HS

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) on irtisanonut Nuorisosäätiön tytäryhtiöiden aravalainat ja lakkauttanut korkotuen. Nuorisosäätiön asuntotuotanto on tehty sen tytäryrityksiin.

”Nyt tehty päätös on hyvin poikkeuksellinen, mutta haluan muistuttaa, että yleishyödyllisyyden vastainen toiminta on ollut poikkeuksellisen törkeää ja siitä aiheutuneet vahingot mittavia”, Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo viraston tiedotteessa.

”Vastaavan päätöksen Ara on tehnyt vain kerran aiemmin oululaisen Riihi säätiön tapauksessa.”

Irtisanottavia aravalainoja on noin 20 miljoonaa euroa. Aravalainat erääntyvät maksettavaksi kuuden kuukauden kuluessa Aran päätöksestä.

Korkotuen lakkauttaminen koskee korkotukilainoja, joiden yhteismäärä on noin 132 miljoonaa euroa.

Päätös koskee tuhansia asuntoja

Aran valvontapäällikkö Sami Turunen kertoo Rakennuslehdelle, että päätökset koskevat noin 3000 Ara-vuokra-asuntoa. Aravalainalla rahoitettuja asuntoja on noin 800 ja loput ovat korkotukivuokra-asuntoja.

Aravalainat ovat valtion myöntämiä lainoja, ja ne on maksettava nyt tehdyn päätöksen perusteella takaisin valtiolla. Nuorisosäätiö joutuu hankkimaan tilalle korvaavaa rahoitusta.

Korkotukilainat puolestaan ovat rahoituslaitosten myöntämää lainoitusta, jolle valtio maksaa korkotukea. Itse lainat ja niihin sisältyvä valtion täytetakaus säilyvät tämän päätöksen jälkeenkin, mutta valtion maksama korkotuki lakkaa tänään tehdyn päätöksen saatua lainvoiman.

Korkotuella ei ole kovin isoa merkitystä matalien korkojen aikana, mutta korkeamman korkotason aikana kyse on merkittävästä tuesta.

Lisäksi Nuorisosäätiöllä on vielä jonkin verran vapaarahoitteisia asuntoja, vaikka se onkin yrittänyt myydä niitä.

Valitukset hidastanevat prosessia

Todennäköistä on, että Nuorisosäätiö lykkää valituksilla päätösten voimaantuloa. Säätiö voi hakea ensin kuukauden kuluessa Aralta päätöksen oikaisua. Tämän jälkeen sanktioiden kumoamista voi hakea oikeusteitse.

Päätökset saavat lainvoiman kuukauden kuluessa tai vasta oikaisu- ja oikeuskäsittelyn jälkeen.

Asukkaiden asemaa turvaavat kohdekohtaiset käyttö- ja luovutusrajoitukset myös jatkossa. Ne sääntelevät muun muassa asukasvalintaa, enimmäisvuokran määrää sekä kohteiden luovutusta.

Suuressa osassa Nuorisosäätiön kohteita nämä rajoitukset ovat voimassa vielä pitkään eli kohteita tulee käyttää nuorten asuntoina.

Taustalla pitkä prosessi

Ara teki jo 4.6.2018 päätöksen Nuorisosäätiön yleishyödyllisyyden peruuttamisesta, koska oli tarkastuksessaan havainnut, että Nuorisosäätiö ja sen tytäryhtiöt olivat rikkoneet merkittävällä tavalla arava- ja korkotukilain yleishyödyllisyyssäännöksiä.

Säätiö oli muun muassa antanut yleishyödyllisyyden vastaisia lainoja ja vakuuksia, ottanut kiellettyjä riskejä sekä jättänyt ilmoittamatta Aralle toimenpiteistä etukäteen.

Konsernissa tapahtuneet rikkomukset ja laiminlyönnit olivat Aran mukaan poikkeuksellisen vakavia ja törkeitä, ja niitä tutkitaan paraikaa useissa siviili- ja rikosoikeudellisissa prosesseissa.

Ara linjasi jo 4.6.2018 tehdyn päätöksen yhteydessä, että nimeämisen peruuttamisen lisäksi Nuorisosäätiön aravalainat tulisi irtisanoa ja korkotuki lakkauttaa.

Aran lainoja ja korkotukia koskeva päätöksenteko jäi odottamaan, että Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysstatuksen peruuttaminen saisi lainvoiman. Päätös sai lainvoiman 19.3.2020.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Rajut sanktiot koskevat tuhansia asuntoja: Valtio perii Nuorisosäätiöltä aravalainat takaisin ja lopettaa korkotuen maksamisen”

  1. Ryhdikästä ja nopeaa toimintaa ARA:lta. Haaro ja Nousiainen pyörittivät Nuorisosäätiötä vuodesta 2013 lähtien.

  2. Jos oikaisuvaatimus jätetään, se jätettäneen hieman ennen määräaikaa, jolloin päätöksen lainvoimaiseksi tulo siirtyy eteenpäin. Viranomaiselle tehdystä oikaisuvaatimuksesta oikaistaan yleensä lähinnä viranomaisten huolimattomuusvirheitä, mutta oletettavasti ARA on harkinnut tuota asiaa aika tarkkaan ennen päätöstään, eikä oikaisuvaatimus ARA:an johtane ARA:n tekemään oikaisuun. Varsinainen oikaisuvaatimuksen käsittelypaikka päätöksen sisällön osalta on tällöin tuomioistuin. Hallinto-oikeuksissa asioiden käsittely on koronatoimenpiteiden johdosta huomattavasti hidastunut, mikä on ruuhkauttanut niissä asioiden käsittelyn. Toki yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana asian käsittelyä saatetaan priorisoida muiden tapausten ohi, jolloin yleisruuhka ei välttämättä hidastuta tuon asian käsittelyä niin paljon kuin joidenkin muiden asioiden. Hallinto-oikeudenkin päätökseen voi koittaa vielä hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Jos kyse on poikkeuksellisesta ARA:n tekemästä päätöksestä, voi ennakkotapauskriteeri täyttyä tuomioistuimessa herkemmin kuin sellaisissa valituksissa, jonka tyyppisistä asioista on tuomioistuinten linja tiedossa jo ennestään. Jos Nuorisosäätiö lähtee tekemään valitusta päätöksestä, voidaan olla loppuvuodessa 2021 tai vuodessa 2022 ennen kuin asiasta on lainvoimainen päätös. Jos päätös pysyy, sitten on vielä 6 kuukautta aikaa ennen kuin lainat pitää maksaa takaisin.

    Mitä päätöksen seurauksiin tulee, niin siitä seuraa todennäköisesti paineita vuokrien nostamiselle. Mutta miten paljon sitä saa tehdä, on toinen asia. Omarahoitusosuudestahan ARA:n ohjeiden mukaan saa periä 4 % tai 6 % korkoa, jollaisena huomioidaan myös esim. taloyhtiön nimiin otetut pankkilainat. Toisaalta taas ennalta maksettujen lainojen osalta saa lähtökohtaisesti laskelmissa huomioida enintään alkuperäisen rahoitussopimuksen verran rahoituskuluja, eli jos on kalliimpi uusi laina, ei saisi lainameno siltä osin nousta. Ja vielä toisaalta – säännöt sallivat mm. lainanlyhennysten nopeutuksen ja tai hidastamisen määräaikaisesti, mikä voidaan huomioida omakustannusvuokrien laskelmissa. Vuokranmääritysohjeet ovat epäselvät sen suhteen, miten vuokran maksimimäärien laskenta tapahtuu sallittujen rahoitusmenojen osalta silloin, jos aravalainat peritään takaisin ja korkotuki lakkautetaan. Asiaa vielä monimutkaistaa se, että eri lainat ovat eri aikoina otettuja ja samalla yksityiskohdiltaan erilaisten lakien alaisia.

  3. ”Nyt tehty päätös on hyvin poikkeuksellinen, mutta haluan muistuttaa, että yleishyödyllisyyden vastainen toiminta on ollut poikkeuksellisen törkeää ja siitä aiheutuneet vahingot mittavia”, Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo viraston tiedotteessa.

    ”Korkotukilainat puolestaan ovat rahoituslaitosten myöntämää lainoitusta, jolle valtio maksaa korkotukea. Itse lainat ja niihin sisältyvä valtion täytetakaus säilyvät tämän päätöksen jälkeenkin, mutta valtion maksama korkotuki lakkaa tänään tehdyn päätöksen saatua lainvoiman.”

    Mietitäämpä hetki. Tällainen totaalinen puhallus, mikä on sanktio. Ehkä kovin sanktio oli se, että yleishyödyllisyys meni Nuorisosäätiöltä, miten se Haaroa tai Nousiaista häiritsee?

    Korkotuen menettäminen, onko se edes sanktio? Valtion täytetakaus kuitenkin säilyy. Ja mietitäämpä vielä kertaalleen kuinka totaalinen puhallus oikein olikaan. Mikäli järjestelmä on tämän kaltainen, jäämme odottamaan seuraavaa toisenlaista ja totta kai sitä seuraavaa. ARA;n roolia valvovan viranomaisen asemassa täytyisi jälleen kerran tarkastella merkittävän paljon kriittisemmin, mitä he oikein puuhaavat ja mitä heidän täytyisi puuhata? Nuorisosäätiö case on tiettävästi törkein tässä sarjassa tehty puhallus, mutta ei suinkaan ainoa niistä, joissa ARA;n toimia olisi ollut syytä tarkastella kriittisemmin. Historiasta löytyy yleishyödyllisen toimijan jonkin sortin puhallus eli konkurssiin ”ajaminen” ja itselleen haltuun otto, löytyy yleishyödyllisyyden velvoitteista luikahtamista ja kaikki ARA;n silmien alla. Historia ei ole tältä osin erityisen myönteinen ARAnkaan osaa tarkastellen.

    Onko vika tässä tapauksessa pelkästään Nuorisosäätiössä (Haaro, Nousiainen…) vai osittain myös toiminnan mahdollistajissa, kuka on se taho jonka oikeasti pitäisi valvoa yleishyödyllisyyden statuksella leikkiviä veijareita? Varovainen arvaus on, että yleishyödyllisyysstatuksella on tehty kyseenalaista rahaa enemmän kuin Rossilahden laskukoneessa on lukuja.

    1. Suomessa on olemassa rikosoikeudellinen järjestelmä väärinkäytösten käsittelyä ja sanktioita varten. Siitä ei ole julkisuuteen maaliskuun jälkeen kerrottu, mitä mahdollisissa rikostutkinnoissa on selvinnyt vai onko ilmennyt, että mitään rikosta ei ole kenenkään toimesta tapahtunut. Mutta maaliskuussa uutisoitiin, että poliisilla on menossa tutkintoja asiassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/28/poliisi-takavarikoi-kerrostalon-panttikirjat-helsingin-kampissa-nuorisosaation
      Silloin Yle väitti, että ”Tutkinnassa on epäiltynä toistakymmentä ihmistä talousrikoksista kuten esimerkiksi lahjonnasta. ”

      Mitä taas Nuorisosäätiöön tulee, niin ei yleishyödyllisen toimijan statuksen menettäneen toimijankaan kohdalla valtio voi kuitenkaan tehdä toimia, joilla monet asukkaat lentäisivät yhtäkkiä ulos asunnoista – varsinkaan huomioiden sen, että kyse on osin sellaisista asukkaista, joihin on katsottu liittyvän asunnottomuusriskiä vapaiden markkinoiden tarjonnan osalta. Valtio joutuu miettimään myös asukkaiden edun turvaamista, ja valtio vaikuttaisi pyrkivän huolehtimaan siihen, että ARA-kohteeseen asukkaaksi päässeet saavat pääasiassa asua jatkossakin asunnoissaan, johon kohdistuvat käyttörajoitukset pysyvät voimassa, vaikka asuntojen omistajan rahoitusjärjestelyt eivät säilyisikään..

      1. Totean vielä tuosta rikosoikeudellisesta järjestelmästä, että se toisinaan toimii, toisinaan ei. Ottamatta tässä kantaa Nuorisosäätiöön ja sen asianosaisiin, voinee yleisellä tasolla todeta, että aika usein ainakin isommissa talousrikosasioissa epäillyt tuntuvat katoavan ulkomaille, jonka jälkeen kuulustelujen tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta, eikä syytettyjä saada oikeudenkäyntiinkään, ja jos tuomio tulee huolimatta siitä, että asianosaiset ovat saattaneet palkata jokseenkin kalleimmat ja taitavimmat asianajajat joita maasta löytyy syytteitä vastustamaan, niin tuomioita ei saada toimeenpantua, jos asianosainen on siitä eteenpäin ulkomailla pysyvämmin. Vaikkapa kaupasta pienehköjen summien edestä näpistelevät eivät yleensä katoa mihinkään, vaan saavat yleensä tuomionsa, jos jäävät kiinni, mutta isojen taloudellisten summien ollessa kyseessä tuomioita voi olla helpompi vältellä.

        1. Niinpä, pohdintaa kertoo hyvin, että rikosoikeudellinen järjestelmä väärinkäytösten käsittelyä kohtaan. Ei kuitenkaan niiden estämistä kohtaan. Pohdintaa kertoo myös hyvin pienten ja suurten rikosten suhteesta toisiinsa. Niin se taitaa olla, että jos/kun teet talousrikoksen, tee mahdollisimman iso, silloin jää rahaa myös asianajajiin ja taas pienistä rikoksista saa suhteettoman kovan tuomion.

          Nyt on käymässä niin, että Nuorisosäätiön asiakaskunta on siellä kärsijän roolissa, samoin Nuorisosäätiö. Muistetaan, että puhalluksen ovat tehneet osa Nuorisosäätiöllä töissä olleista henkilöistä, ei Nuorisosäätiö, jos näin provosoiva saa olla. Olisiko jonkun pitänyt valvoa toimintaa tiukemmin jo etukäteen.

          Nykyään on myös joitakin yleishyödyllisiä toimijoita, jotka ajavat kaksilla rattailla. Tehdään yleishyödyllistä, mutta myös myyntituotantoa, miten mahtaa ralli pyöriä näillä toimijoilla, onko jollakin taholla valvontavastuuta tästä? Näin se menee….

          Mielenkiintoista olisi myös tietää missä tällä hetkellä on Nuorisosäätiön tonttivarallisuus, pannassa vai jonkun toimijan/toimijoiden tuotannossa?

Jätä kommentti