Tuoreen arvion mukaan satojen miljoonien Vantaan ratikka maksaisi itsensä takaisin

Vantaa laskee raitiotien lisäävän kaupungin tuloja maanmyynnin kautta.

Havainnekuva Vantaan ratikasta Kielotiellä. Kuva: WSP Finland Oy

Vantaan raitiotien rakentamisen tuloarviot ovat täsmentyneet. Tuloarvioita on koostettu raitiotien suunnitteluryhmässä sitä mukaa, kun kaupunki on selvittänyt lisärakentamisen mahdollisuuksia reitin varrella.

Suunniteltu 19 kilometrin pituinen raitiotiereitti kulkee Helsingin Mellunmäen metroasemalta Vantaan itäisten kaupunginosien kautta Tikkurilaan, kauppakeskus Jumbolle ja lentoasemalle.

Tuoreen kaavatalouslaskelman mukaan kaupunki voisi 40 vuoden aikana kerätä maanmyynti- ja maankäyttösopimuksilla yhteensä 270 miljoonaa euroa. Uusista rakennuksista syntyisi kiinteistöverotuottoja noin 120 miljoonaa euroa. Rakentamisesta palautuvia verotuottoja olisi arviolta 35 miljoonaa euroa.

Potentiaalinen tulokertymä 40 vuodessa olisi siten 425 miljoonaa euroa.

Raitiotien rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 393 miljoonaa euroa, josta Vantaan maksettavaksi jäisi 267 miljoonaa euroa.

Tulot painottuisivat raitiotien alkuvuosiin

Vantaan kaupunki ei omista maata raitiotien varrelta paljon, mutta kaavoituksen yhteydessä se voi periä maankäyttömaksuja niiltä maanomistajilta ja yrityksiltä, jotka keräävät lisärakentamisesta saatavan hyödyn itselleen.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) vahvistaa, että kaupungin kassaan kertyisi tuloja nimenomaan maankäyttömaksuina.

Maankäyttösopimuksilla kertyvät tulot painottuisivat raitiotien alkuvuosiin, jolloin rakentaminen on oletettavasti kiivaampaa.

”Kokemukset Tampereen raitiotiestä ja Raide-Jokerista näyttävät, että odotukset jopa ylittyvät. Tampereella tulojen ylitys on ollut 30 prosenttia. Vantaalla verrokkina on kehärata, joka vauhditti rakentamista vuosina 2015–2020”, Penttilä sanoo.

Kehärata otettiin käyttöön vuoden 2015 heinäkuussa.

Raitiotie keskeinen kuntavaalikysymys

Raitiolinjasta on tulossa keskeinen kuntavaalikysymys Vantaalla. Ratikan vastustajat pelkäävät ison investoinnin nielevän varoja kaupungin muista toiminnoista. Kannattajat taas viittaavat kehäradasta saatuihin myönteisiin kokemuksiin.

Raitiotielle myönteisiä ennakkolaskelmia on kritisoitu muun muassa siitä, että raitiotien vaikutuksia on melko mahdotonta erottaa kehäradan vaikutuksista Tikkurilassa ja Aviapoliksessa. Näitä kahta aluetta pidetään keskeisinä kehityskohteina raitiotiesuunnitelmassa.

Penttiläkin myöntää tämän.

”Eihän kehäradan ja ratikan vaikutuksia pysty erottelemaan, kyse on kokonaisuudesta. Tosin viimeaikaiset viestit rakennuttajilta kertovat, että ratikkareitti kiinnostaa”, Penttilä sanoo.

Samaa on viestittänyt Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) aiemmin.

Kustannukset tarkentuvat ratasuunnitelman valmistuttua

Raitiolinjan rakentamiskustannukset tarkentuvat vasta siinä vaiheessa, kun ratasuunnitelma valmistuu. Kaupunki ei ole korottanut puolentoista vuoden takaista arviota 393 miljoonasta, vaikka Tikkurilan tunnelin kustannusarviota juuri korotettiin 15 miljoonalla.

Raitiolinja kulkee uusimman linjauksen mukaisesti pääradan ali Jokiniemestä Ratakujalle.

Vantaan valmistelussa on käytetty hyväksi Raide-Jokerin rakentamisaikaisia kustannuslaskelmia. Vantaan ratikan kilometrikustannus on laskettu yli viisi prosenttia korkeammaksi kuin Raide-Jokerissa.

Raitiotie voisi rakentua vuosikymmenen loppupuolella

Kädestä suuhun elävälle Vantaalle raitiotien rakentamisen aikaiset kustannukset ovat kriittisiä, koska menot toteutuvat etupainotteisesti ja tulot pitkällä aikavälillä.

Uusimmassa laskelmassa on katsottu vuoden 2030 budjettia. Raitiotien rakentaminen voisi ajoittua vuosiin 2024–2028, jos valtuusto tekee rakentamispäätöksen kahden vuoden kuluttua.

Vuonna 2030 liikenne olisi siten täydessä vauhdissa, ja rakentamisaikaisia lainoja lyhennettäisiin 15,8 miljoonalla eurolla vuosittain. Lainalyhennysten summa perustuu noin kahden prosentin lainakorkoon.

Kaupunki laskee, että vuonna 2030 maankäyttösopimuksilla saataisiin tuloja noin 17,6 miljoonaa euroa ja verotulojen lisäys olisi 2,7 miljoonaa.

Raitiotien liikennöintikuluja kuittaisivat ne infrakorvaukset, joita Helsingin seudun liikenne (HSL) sopimusten mukaisesti maksaisi.

Tällä laskelmalla vuonna 2030 Vantaan kaupunki voisi olla 5,2 miljoonaa euroa plussalla ratikkahankkeessaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Tuoreen arvion mukaan satojen miljoonien Vantaan ratikka maksaisi itsensä takaisin”

  1. Ajatelkaas jos vaikka vain kolmasosa tuosta summasta investoitaisiin busseihin nykyreiteillään. Vaikkapa sähköbusseja… ne kuulemma pystyvät liikkumaan millä reitillä vain toisin kuin ratikat.

    Mutta kun kuitenkin ratikkahanke toteutetaan, niin tietenkin tämäkin hanke pilataan lopullisesti allianssi hankemuodolla. Saadaan supistettua kilpailua ja hinnat pilviin perinteisiin urakkamuotoihin verrattuna.

  2. Varavantaille riittää, kun laitetaan kahvat bussin kylkiin ja tikkaat katolle.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat