Arkkitehti Tapani Mustonen kannattaa vanhan säilyttämistä ja hallittua kaupunkirakentamista: ”En usko, että yksikään turisti tulee tänne katsomaan mitään pilvenpiirtäjiä”

Tapani Mustonen työskenteli uransa alussa Alvar Aallon toimistossa.

Arkkitehti Tapani Mustonen kuvattiin kotonaan Helsingin Kruununhaassa. Kuva: Outi Neuvonen / HS

Arkkitehti Tapani Mustonen joutui Alvar Aallon tuotannon restauroinnin pariin tavallaan sattumalta. Elettiin vuotta 1988. Mustosen arkkitehtuurin opinnot olivat vielä kesken. Hän etsi kesätyöpaikkaa Helsingistä ja soitti useammille, myös Elissa Aallon vetämään toimistoon. Alvar Aalto oli kuollut vuonna 1976. Hänen toinen vaimonsa Elissa jatkoi yhdessä vakiintuneen henkilökunnan kanssa keskeneräisten töiden loppuunsaattamista ja korjaustöitä vielä vuoteen 1994.

Seuraavana keväänä Mustonen hyppäsi mukaan Kulttuuritalon korjaustyöhön. Työ jatkui pitkälle 2000-luvulle.

Tärkein restaurointityö on ollut Viipurin kirjasto. Sitä tehtiin vuosina 1991–2013 yhdessä venäläisten kanssa. Mustonen käy vieläkin silloin tällöin Viipurissa kirjaston ylläpitoasioissa. Sinne tuli myös soitto Elissa Aallon kuolemasta 1994.

Tapani Mustonen

  • Syntyi 1961 Turussa.
  • Isä oli insinööri, äiti opettaja. Kaksi veljeä.
  • Kävi koulunsa Karhulassa.
  • Valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1993.
  • Työskenteli Porvoon ja Kotkan kaupunkien palveluksessa ennen Alvar Aallon toimistoon siirtymistä vuosiksi 1989–1994. Sen jälkeen Alvar Aalto -säätiön neuvonta-arkkitehti 1995–98. Yhteinen toimisto Juha Iivanaisen kanssa 1991–2002. Oma toimisto vuodesta 2002.
  • Asuu ja työskentelee Helsingissä. Vaimo on ympäristötaloustieteilijä. Aikuinen poika.
  • Luottamustehtäviä mm. Rakennussuojelujärjestöissä kuten Docomomossa ja Europa Nostra -järjestössä.
  • Tärkein työ Viipurin kirjaston restaurointi. Vuodesta 2019 Turun linnan restaurointi.
  • Täyttää 15. syyskuuta 60 vuotta.

”Minulle työskentely Aallon toimistossa oli tärkeä akatemia”, mietiskelee Mustonen ja ylistää Elissa Aallon asiantuntemusta ja sosiaalisia taitoja. Hän toivoo, että myös Elissa, Alvar Aallon toinen vaimo, saisi jossain vaiheessa ansaitsemansa kunnian.

”Venäläisen ja suomalaisen rakennuskulttuurin yhteensovittamisessa oli työtä. Naapurissa toimitaan vieläkin hierarkkisemmin. Ihmetystä herätti, kun me marssimme työmaalle keskustelemaan suoraan rakentajien kanssa ratkaisuista. Mutta tämähän oli myös Alvar Aallon tapa toimia”, Mustonen toteaa ja kiittää venäläisiä työmiehiä korkeasta ammattitaidosta.

Tammekann on Aallon yksityistalo Tartossa, ainoa Aallon suunnittelema rakennus Virossa. Turun yliopiston säätiö osti ja kunnostutti sen Mustosen ja Iivanaisen suunnitelmien mukaan vuosituhannen vaihteessa. Työ perustui Aallon alkuperäispiirustuksiin kuten kaikki restauroinnit. Kunnostuksesta saatiin Europa Nostra -palkinto vuonna 2001.

Myös Aaltojen Riihitien koti, Jyväskylän yliopiston ja Seinäjoen Aalto-keskus sekä Lahden ja Imatran kirkot ovat sittemmin kuuluneet Mustosen työlistalle.

Mustosen restaurointiasiantuntemusta käytettiin myös Engelin Lapinlahden rakennusten uudelleen käytön tutkimisessa.

”Ei niiden käyttötarkoitusta tarvitse kauheasti miettiä, sinne on syntynyt itsestään kaupunkilaisten omaa toimintaa, joka ei ole ristiriidassa alkuperäisen tehtävän kanssa. Ihmettelen, että kaupunki halusi väkisin saada kansalaistoiminnan sieltä pois ja kehittää keinotekoisia käyttötarkoituksia myyntiä varten”, hän toteaa.

Turun linnan restaurointisuunnittelussa on otettava huomioon vuosisatojen aikaansaama kerroksellisuus, myös Erik ja Carin Bryggmanin moderni perintö, joka syntyi vuoden 1941 päälinnan pommitusten ja palon jälkeen.

Mustonen edustaa säilyttävää restaurointiajattelua. Kun Suomessa on vajaa kaksi prosenttia rakennuskantaa, joka on tehty ennen 1920-lukua, se kaikki täytyy säilyttää ja ylläpitää hienovaraisesti.

Saneeraukset, rajut tilamuutokset ja keinotekoiset käyttötarkoituksen muutokset eivät sovi tähän ajatteluun,vaan alkuperäisyyttä on kunnioitettava. Vanhinta rakennuskantaa täytyy kunnioittaa. Ylikorjaamista tapahtuu myös uudemman rakennuskannan saneerauksessa.

”Esimerkiksi 30–50-lukujen taloihin puusepät tekivät ikkunat. Niiden vaihtaminen uusiin teollisiin ikkunoihin ei ole perusteltua, korjaaminen tulee pitkällä tähtäimelläkin edullisemmaksi”, Mustonen tähdentää ja kertoo, kuinka on löytänyt purku- ja korjauskohteista käyttökelpoista tavaraa kuten lavuaareja vesikalusteineen omiin projekteihinsa.

”Korjaamisen perusajatusta havainnoin usein vaa’an kautta. Toisessa vaakakupissa ovat kohteen arvot, historia, vanha käyttötarkoitus, käytetyt rakennustavat ja materiaalit. Toisessa kupissa uudet käyttötarkoitukset, uudet tekniikat ja uudet materiaalit. Ajatus on, että vaa’an pitäisi olla tasapainossa eli vanhan ja uuden sovussa keskenään. Jos tämä tasapaino saavutetaan, on korjaus yleensä onnistunut. Samaa ajattelua voi soveltaa vaikkapa alueiden käyttöön. Mielestäni Malmin lentokentän kohdalla vaaka on kaupungin toimien johdosta pahasti epätasapainossa”, Mustonen tähdentää.

Mustonen kasvoi Karhulassa. Ajatus suuntautua arkkitehtuuriin syntyi vasta armeija-aikana. Tampereella elettiin hänen opiskeluaikoinaan varsin innovatiivista vaihetta, ja opiskelijaryhmien lukuisat voitot kilpailuissa herättivät valtakunnallista huomiota. Ilmapiiri oli innostava ja historiaa opettaneet Tore Tallqvist, Panu Kaila ja Hannu Tomminen saivat kiinnostuksen restaurointiin heräämään.

Myös Mustosen omaan kotiin liittyy tarina. Hän oli mukana Kruununhaassa opiskelijatyöhuoneella, kun parin kollegan kanssa ihmetteli tyhjillään olevaa lankatehdaskiinteistöä. Osa rakennuksesta oli 90-luvun alun laman seurauksena päätynyt pankin haltuun. Mustonen työtovereineen pääsi tutkimaan tiloja ja teki ehdotuksen tilojen muuttamisesta omiksi asunnoikseen. Tila saatiin ostetuksi edullisesti ja muutostyöt tehtiin pitkälti hartiapankkina.

Mustosen arkkitehtitoimisto on Sörnäisissä, josta hän katselee lähistölle nousevia pilvenpiirtäjiä.

”Suomessa ei osata korkeaa rakentamista, joten pysyttäisiin siinä, mikä täällä osataan: hallitussa kaupunkirakentamisessa. Tornien vetovoima on kyseenalainen, en usko, että yksikään turisti tulee tänne katsomaan mitään pilvenpiirtäjiä”, hän arvioi. ”Aivan kuin joka vuosi unohdettaisiin, miten matalalla aurinko on talvisin”, hän lisää.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Arkkitehti Tapani Mustonen kannattaa vanhan säilyttämistä ja hallittua kaupunkirakentamista: ”En usko, että yksikään turisti tulee tänne katsomaan mitään pilvenpiirtäjiä””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat