”Kyse ei ollut vain rahasta, vaan taloyhtiössä asuu aika paljon ekohenkisiä ihmisiä. Heille oli tärkeää, että teemme voitavamme päästöjen vähentämiseksi”, asunto-osakeyhtiö Puistotalon hallituksen puheenjohtaja Kristiina Blom sanoo.
Vuonna 1967 rakennetussa taloyhtiössä alettiin suunnitella lämmitysjärjestelmän vaihtamista noin kaksi vuotta sitten. Siihen asti Munkkiniemen puistotiellä sijaitseva talo oli lämmennyt Helenin kaukolämmöllä.
Nyt talo on saanut lämmön noin puolen vuoden ajan maalämpökaivoista ja talon kivijalassa toimivan Alepan kylmäkoneiden hukkalämmöstä.
Lisäksi talon katolta otetaan talteen ilmanvaihdon poistoilmassa oleva lämpö ja sekin ohjataan lämmittämään talon vesivaraajien vettä. Vesivaraaja on siis talon energiavarasto.
Ahtaat tontit hankala haaste
Mitä lähemmäksi Helsingin keskustaa mennään, sitä hankalampaa maalämmön toteuttaminen on. Tontit ovat ahtaita ja maan alla on paljon erilaisia luolia.
Puistotalonkin projekti törmäsi heti suunnitteluvaiheessa ongelmiin. Kävi ilmi, että kaupungin väestönsuoja ulottui pitkälle talon ja sen pihan alle.
Sen vuoksi tontille pystyttiin poraamaan suunniteltujen yhdeksän kaivon sijaan vain viisi lähes puolen kilometrin syvyistä lämpökaivoa. Jostain piti löytää lisää energiaa.
Vastaus löytyi talon kivijalassa toimivasta Alepasta.
Vanhoissa kerrostaloissa poistoilman lämpö menee yleensä taivaalle. Samoin käy useimpien kivijaloissa olevien ruokakauppojen kylmälaitteiden tuottamalle hukkalämmölle.
Harakoille menevän energian määrä on huomattava.
Puistotalon Alepan kylmäkoneista on otettu talteen energiaa puolessa vuodessa 112 megawattituntia. Se riittäisi vuodeksi kuuden sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin.
”Kesällä tuota energiamäärää ei tarvittu talon tai käyttöveden lämmitykseen, joten me ajoimme ylijääneen osan maalämpökaivoihin ja lämpöä varastoitui sitä kautta kallioperään. Kaivoissa on nyt kymmenen astetta lämpimämpää kuin muuten olisi”, projektin toteuttaneen Lemkemin energiaprojektien johtaja Jyri Kelin sanoo.
Hukkalämpö ilmaiseksi hyötykäyttöön
Se tarkoittaa, että lämpöä saadaan kaivoista syksyllä ja talvella paremmalla hyötysuhteella kuin muuten saataisiin.
Kelinin mukaan järjestelmän hyötysuhde on noin neljä eli lämpöpumput pystyvät tuottamaan lämpöä neljä kertaa käyttämänsä sähköenergian verran.
HOK-Elanto ei ota hukkalämmöstä maksua, koska järjestelmä jopa pienentää Alepan sähkölaskua ja vähentää laitteiden kuormitusta.
Lisäksi myös Alepa hyötyy talon halvenneesta lämmityslaskusta, joka näkyy yhtiövastikkeessa.
Energiatehokkuutta parantava hanke sopii hyvin S-ryhmän tavoitteisiin olla hiilinegatiivinen vuonna 2025.
HOK-Elannossa on panostettu vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäen mukaan energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan.
Kaikissa uusissa kauppakiinteistöissä hukkaenergia otetaan talteen omaan käyttöön, ja muutamien kauppojen katoilla on jatkossa aurinkovoimala. Osaan uusista kaupoista tulee myös maalämpö.
HOK-Elannolla on toiminta-alueellaan vajaat sata asuintalojen kivijalassa toimivaa Alepaa ja S-marketia.
Kivijalkakauppojen hukkalämmön hyödyntäminen ei aina ole käytännössä ihan yksinkertaista. Ilman maalämpöremonttiakin lämpö kuitenkin olisi mahdollista käyttää hyväksi talon lämmityksessä.
Kaivojen lämmöntuotto tarkkailussa
Entä, jos Alepa muuttaisikin pois? Tulisiko Puistotalossa vilu?
”Se ei muuta pois. Tämä oli tietysti ihan keskeinen asia, jota selvitimme etukäteen. Se on hyvin menestyvä kauppa ja HOK-Elanto omistaa tilan. Uskomme, että se pysyy siinä”, Blom sanoo.
Jyri Kelinin mukaan Alepan loppukaan ei olisi ongelma, vaan kaupan kylmälaitteiden tuottama osa lämmöstä voitaisiin tuottaa ilma-vesilämpöpumpulla.
Viime aikoina on ollut puhetta siitä, voivatko liian tiiviiseen poratut maalämpökaivot jäähdyttää kallioperän niin, ettei järjestelmä tuota tarvittavaa määrää lämpöä.
”Se on ihan mahdollista ja siksi huolellinen suunnittelu onkin avainasemassa”, Kelin sanoo.
Puistotalon järjestelmään on liitetty automatiikkaa ja älyä, joka seuraa energian virtaa ja varmistaa, ettei lämpöä oteta kaivoista missään oloissa liikaa.
Oikein mitoitetut ja käytetyt maalämpökaivot ovat käytännössä ikuisia.
”Puistotalossa kaivot lähtevät pieneltä alueelta tuosta asfaltin alta, mutta ne on porattu viistoon, jotta ne ovat riittävän kaukana toisistaan”, Kelin kertoo.
Järjestelmän toiminnasta vastaa Lemkem, jonka kanssa taloyhtiö on tehnyt huoltosopimuksen. Jyri Kelin näkee tarvittaessa kännykästään kaikki olennaiset tiedot reaaliaikaisesti.
”Sitä kautta mahdollisiin häiriöihin voidaan puuttua ennen kuin mitään hajoaa.”
Seuraavaksi katse aurinkopaneeleihin
Hallituksen puheenjohtajan Blomin mukaan kaikki on mennyt niin hyvin, että hallituksen mielessä on jo seuraava projekti.
”Kattoremontti tulee ajankohtaiseksi ehkä noin viiden vuoden kuluttua. Siinä yhteydessä uskon, että katolle asennetaan vielä aurinkopaneelit.”
Mitä tällainen remontti maksaa?
Puistotalossa on 45 asuntoa ja noin 2 900 neliötä kerrosalaa. Kellarissa on muun muassa saunaosasto ja lämmitetty uima-allas. Lisäksi kivijalan Alepalla on käytössä noin 900 neliötä.
”Hinta oli 370 000 euroa ja saamme hankkeeseen ARA:n tuen, joka on lähes neljäsosa kuluista”, Kristiina Blom sanoo.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi myöntää tukea taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaville investoinneille.
Kaukolämmöstä luopuneen taloyhtiön energialasku pieneni niin paljon, että hanke maksaa itsensä takaisin melkein samantien.
”Yhtiövastiketta on laskettu 0,50 euroa. Rahoitusvastike nousee noin 0,60 euroa. Laina on kymmenvuotinen, mutta saamme sen todennäköisesti maksettua takaisin aiemmin”, Blom sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinkiläistalon maalämpöhanke törmäsi ongelmiin – ratkaisu löytyi lähikaupan pakastealtaasta”