Suojapeitteen alta on kuoriutunut yllätys Helsingin Kurvissa, Alppiharjun, Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien risteyksessä.
Kinaporinpiha-niminen taloyhtiö on tuore esimerkki ilmiöstä, jolla Helsinki pyrkii kasvamaan. Hämeentien varrella seisova 1930-luvun kerrostalo on kasvanut kolmella uudella asuinkerroksella.
Jos vähän pinnistelee, katsoja saattaa nähdä muotoaan muuttaneessa rakennuksessa häivähdyksen pariisilaisuutta: jyrkästi kohti taivasta nouseva tumma katto on täytetty tiiviisti ikkunariveillä.
Uusien kerrosten rakentaminen vanhoihin taloihin on kaupungin virallinen tavoite: se on kirjattu kaupunginvaltuuston vuonna 2020 hyväksymään asumisen ja maankäytön toteutusohjelmaan.
Käytännössä tarkoituksena on kehittää Helsingin asuntokantaa edistämällä rakennusten uusiokäyttöä sekä ullakko- ja lisäkerrosten rakentamista.
Kaupunki tavoittelee tilannetta, jossa puolet asuntotuotannosta toteutuu täydennysrakentamisena. Painopistealueita ovat esimerkiksi pikaraitiotie Raide-Jokerin varret, Herttoniemi, Laajasalo ja kaupunkiuudistusalueet, kuten Malminkartano, Malmi ja Mellunkylä.
Mutta vaikka lisäkerrosrakentaminen on osa Helsingin kasvustrategiaa, kaupungin virkakoneistosta on hankalaa saada kokonaiskuvaa siitä, kuinka paljon ja minne kaikkialle lisäkerroksia on rakennettu.
Kurvin lisäkerrokset
- Alppiharjun kaupunginosassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Kinaporinpihan kadunpuoleinen rakennus valmistui vuonna 1936.
- Talossa oli alun perin viisi kerrosta. Nyt taloa on korotettu kolmella asuinkerroksella. Lisäksi asukkaiden käyttöön tulee kattoterassi.
- Uusiin kerroksiin valmistuu 17 asuntoa, joista osa on loft-tyylisiä ja joista osassa huonekorkeus on jopa seitsemän metriä.
- Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä kolmioihin 30,5 ja 74,5 neliön välillä. Myynnissä olevien asuntojen neliöhinnat ovat noin 8 200–9 700 euroa.
- Taloyhtiö teki päätöksen lisäkerrosten rakentamisesta vuonna 2015. Uusien asuntojen on määrä valmistua kesällä 2023.
- Rakennuksen korottamista varten taloyhtiö tarvitsee laajennus- ja rakennusluvan, toisin kuin esimerkiksi ullakkorakentamisessa, jossa riittää poikkeamispäätös.
Helsingin kaupungin asemakaavapäällikkö Marja Piimies sanoo yleisellä tasolla, että lisäkerroksia rakennetaan eri puolella kaupunkia ja eniten kaupungin omissa hankkeissa, esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntojen vuokra-asuntokohteissa.
Korotuksia on tehty muun muassa Kallioon, Kamppiin, Kulosaareen, Laajasaloon, Lauttasaareen ja Myllypuroon.
Kaavoja päivitetään ja lupia myönnetään tarpeen mukaan.
Yksi kehitteillä olevista alueista on Vallilan toimitila-alue Mäkelänkadun ja Teollisuuskadun ja suuremmassa mittakaavassa Pasilan ja Kalasataman välissä.
Kaupunki laati viime vuonna alueelle uudet suunnitteluperiaatteet, jotka mahdollistavat kortteleihin lisää kerroksia.
Arkkitehti Paula Leiwo Helsingin kaupungilta sanoo, että alueen asemakaava vuodelta 1984 on vanhentunut ja valtaosa tonteista on merkitty teollisuus- ja varastorakennuksiksi.
Tämän takia koko alue on ollut rakennuskiellossa, eikä sitä ole päästy kehittämään. Nyt luodut suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen jatkosuunnittelua ja toimivat kaavamuutosten ja kehittämishankkeiden pohjana.
Vielä ei ole päätöksiä siitä, mihin ja miten paljon lisäkerrosrakentamista toteutetaan, Leiwo sanoo.
”Alueen vanhentuneita asemakaavoja päivitetään ja arvokkaita rakennuksia suojellaan sitä mukaa kuin maanomistajat lähtevät hakemaan asemakaavan muutoksia. Kiinteistöjen rakennusoikeuden lisäykset ovat lähtökohtaisesti mahdollisia koko alueella.”
Taloyhtiöissä lisäkerrosten rakentaminen tulee tavallisesti ajankohtaiseksi suurten ja kalliiden remonttien yhteydessä. Uusia kerroksia rakentamalla yhtiöt voivat rahoittaa osan remonteistaan.
”Esikaupunkialueella on yleensä paljon pysäköintipaikkoja pihalla. Yksi tapa on rakentaa uusia taloja niiden tilalle. Usein sekä korotetaan nykyisiä rakennuksia että rakennetaan lisää viereen”, asemakaavapäällikkö Piimies sanoo.
Aina lisäkerroksia ei ole mahdollista toteuttaa. Vastaan voivat tulla tekniset haasteet, kuten se, että rakennuksen perustukset eivät kestä lisäkerroksia.
”Hanke voi myös tulla niin kalliiksi, että se ei loppupeleissä kannata. Kulttuuriympäristöissä voi olla kaupunkikuvallinen este, jos rakennus erottuu historiallisessa ympäristössä liikaa naapurustosta.”
Lisärakentaminen tulee aina sovittaa ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Piimiehen mukaan Helsinki suhtautuu silti lähtökohtaisesti myönteisesti lisäkerrosten rakentamiseen. Jokaisen hakemuksen kaupunki arvioi tapauskohtaisesti.
”Lisäkerroksia rakennetaan kaikkialle, missä se vain on mahdollista.”
Kun taloyhtiö hakee lupaa hankkeelle, kaupunki yleensä tiedustelee myös naapurikiinteistöjen kiinnostusta täydennysrakentamiseen, Piimies sanoo.
Hankkeeseen on varattava aikaa useita vuosia. Esimerkiksi Kinaporinpihan taloyhtiössä, kivenheiton päässä Vallilasta, lupaprosessi käynnistyi vuonna 2015 ja rakentaminen vuonna 2021. Maaliin pitäisi päästä ensi kesänä. Nyt valmiina on ensimmäinen uusi asuinkerros.
Myös naapuritaloyhtiö Harjuportti haki lupaa lisäkerrosrakentamiseen samaan aikaan, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt rakentamiseen asti.
Asemakaavakoordinoinnista vastaavan yksikön päällikkö Tuomas Hakala Helsingin kaupungilta arvioi, että vireillä on vuosittain ”joitakin” lisäkerrosrakentamisen hankkeita.
”Lisäkerroksia ei ole mitenkään ihan halpaa tehdä. Lisäkerroksilla saavutettava lisäkerrosala on suhteellisen pieni verrattuna kokonaiskerrosalaan. Sillä on monesti merkitystä [hankkeen kannattavuuden kannalta], mikä on asuntojen hinta alueella.”
Siksi lisäkerroksia rakennetaan Hakalan mukaan enemmän keskimääräistä korkeamman hintatason alueella.
”Reuna-alueella lisäkerrokset yleensä jäävät toteuttamatta.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kerrostalon päälle rakennettiin loft-asuntoja Helsingin Kurvissa”