Mika Hokkanen, Talotekniikkaliitto: ”Nyt tarvitaan hallitukselta huhtikuun kehysriihestä konkreettisia tukitoimia”

Asuntorakentamisen hyytyminen jatkuu ja asuntoaloitukset ovat jäämässä historiallisen alhaiselle tasolle huolimatta muun muassa hallituksen lisäämistä korkotukivaltuuksista Ara-asuntotuotannolle. Talotekniikka-alan pinnalla pitäminen jääkin korjausrakentamisen harteille, jotka ilman tarvittavia tukitoimia ovat vaarassa kaventua.

Korjausrakentaminen vähenee kaikilla osa-alueilla, vaikka saldoluvuilla mitattuna tilanne on jonkin verran parantunut viime syksystä. Alueittain ja liikevaihdoilla tarkasteltuna suhdannetilanne vaihtelee merkittävästi, ja liikevaihdolla mitattuna positiivisimmat odotukset asuntokorjauksissa ovat pienimmillä toimijoilla.

Toimiala penääkin nyt hallitukselta konkreettisia tukitoimia huhtikuun kehysriihestä, jotta korjausrakentaminen kantaisi ja työllistäisi heikossa suhdannetilanteessa.

”Korjausrakentamisen laskuvire ja korjausvelan kiihtyvä kasvu on äärimmäisen huolestuttavaa. Olemmekin viestineet vahvasti tukitoimien tarpeellisuudesta päättäjätapaamisissamme”, Talotekniikkaliiton ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen kertoo.

”Näissä keskusteluissa olemme tuoneet esille muun muassa kotitalousvähennyksen laajentamisen koskemaan myös taloyhtiöitä.

Hokkanen huomauttaa, että hallituksen budjettiriihessä on rakentajille paljon hyvääkin tarjolla, mutta korjausrakentamiseen liittyvät aihiot ovat jääneet niin sanotusti piippuun.

”Kiristyneessä taloustilanteessa on lisäksi riskinä, että taloyhtiöt siirtävät tarpeellisiakin remontteja. Myöskään kansallisia ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan systemaattista remontointia energiatehokkaaksi”, Hokkanen sanoo.

Hokkanen toivoo myös energia-avustuksen palauttamista, mikä olisi hyvä täsmäase suhdannekuopan ylittämiseen. Nyt etenkin maakunnissa korjaushankkeita käynnistyy lähinnä pakon edessä, ei muutoin.

Uudisrakentamisessa julkinen sektori vetää

Hokkanen korostaa, että vaikka tuoreimman suhdannekyselyn saldoluvut ovat kääntyneet jo positiiviseen suuntaan, ollaan silti vielä tukevasti pakkasella. Siitäkään ei ole ihan varmuutta, ollaanko pohjakosketus jo saavutettu vai muuttuuko tilanne vielä tästä.

Saldoluvulla tarkoitetaan positiivista kehitystä odottavien yritysten osuutta, josta on vähennetty negatiivista kehitystä odottavien osuus. Tässä viitataan saldolulujen keskiarvoihin: -51,2/kevät 2024 vs. -67,0/syksy 2023.

Talotekniikka-alan suhdannekyselyn mukaan uudistuotannon arvioidaankin yhä laskevan kaikilla osa-alueilla. Voimakkainta lasku on asuntotuotannossa sekä toimisto- ja liiketilarakentamisessa.

Sen sijaan yli viiden miljoonan euron liikevaihdon toimijat odottavat kasvua julkisten tilojen rakentamisessa. Julkinen rakentaminen onkin niin talotekniikka- kuin koko rakentamisen toimialan valopilkku.

Julkiset hankinnat eivät ole hiipuneet – ehkä jopa päinvastoin. Esimerkiksi Vantaa jatkaa satojen miljoonien eurojen vuotuisella investointitahdilla, eikä naapurissa Espoossakaan kitsastella. Positiivinen palaute kaupungeilta on, että tarjouksia saadaan nyt aiempaa paremmin.

”Toisaalta meillä on 75 kuntaa, joissa ei rakenneta yhtään asuntoa.”

Isommilla yrityksillä valoisaa, pienemmillä pimeämpää

Talotekniikkaurakoinnin tilauskanta on heikentynyt viime syksystä. Tulevalla vuosipuoliskolla laskun odotetaan jatkuvan, mutta huomattavasti pienempänä. Isot toimijat näkevät tilanteen hiukan valoisampana kuin pienet. Täystyöllistävän tilauskannan mediaani on pysynyt kolmessa kuukaudessa.

Tarjouspyynnöt ovat vähentyneet kautta linjan, mutta kehityksessä on tapahtunut pieni positiivinen muutos. Myös talotekniikkasuunnittelijoiden pöydällä on nyt tarjouspyyntöjä enemmän kuin syksyllä, mikä ehkä ennakoi positiivista kehitystä myös urakointiin.

Alan liikevaihdosta uudisrakentamisen osuus on 31 prosenttia, korjausrakentaminen 46 prosenttia ja huoltotoiminnan 22 prosenttia. Peräti joka toinen vastaaja arvioi liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna.

Sen sijaan isoimmista toimijoista kaksi viidestä odottaa kasvua. Heikoin tilanne on liikevaihdoltaan pienimmillä toimijoilla, joista neljä viidestä odottaa liikevaihtonsa laskevan edellisvuodesta.

”Urakoinnin siivu on jo valmiiksi ohut, ja kun rakentamisen tilanne on mikä on, varsinkin pienten toimijoiden ahdinko on käsinkosketeltavaa. Heillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia päästä osaksi esimerkiksi isompia julkisia hankkeita, joissa isommat toimijat näkevät heikon kasvun mahdollisuuden”, Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja Sähkö- ja Teleurakoitsijoiden liiton toimitusjohtaja Marko Utriainen huomauttaa.

Kannattavuus heikkenee edelleen

Saldoluvulla mitattuna odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat heikentyneet syksystä. Puolet vastaajista arvioi kannattavuutensa laskevan tänä vuonna, ja lähes puolet arvioi sen pysyvän ennallaan. Heikennystä ennustavia on edelleen enemmän kuin parannusta odottavia.

Suuria irtisanomisia talotekniikka-alalla ei kuitenkaan odoteta, sillä henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia syksyä kohden. Haastava suhdannetilanne näkyy kuitenkin lomautuksissa: tällä hetkellä lomautettuna on 6,4 prosenttia alan henkilöstöstä kun lukema syksyllä oli 2,7 prosenttia.

”On tärkeää vaikeasta tilanteesta huolimatta pitää kiinni osaavasta työvoimasta, ettei meille käy samalla tavalla kuin hotelli- ja ravintola-alalle koronapandemian jäljiltä. Siellä osaavaa työvoimaa poistui alalta pysyvästi. Positiivista on, että työvoiman tarjonta on nyt aiempaa paremmalla tolalla.”

Hokkanen odottaa jännityksellä syksyä, sillä jälkisuhdannealalla suhdannekäänteet tulevat pitemmällä viiveellä kuin rakentajille.

”Vaikka saldoluvuissa on jo parannusta, ei nousu ole vielä näköpiirissä.”